Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         60. Energiapolitiikka
              40. Energiatuki
              43. Kioton mekanismit
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2010

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 52 600 000 euroa.

Valtuus. Vuonna 2010 saa sitoumuksia tehdä enintään 44 100 000 euron arvosta. Lisäksi vuonna 2010 saa tehdä sitoumuksia enintään 20 000 000 euron arvosta siten, että niistä saa aiheutua menoja aikaisintaan vuonna 2012. Mikäli vuoden 2009 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2010.

Määrärahaa saa käyttää:

1) energiatalouden kehittämiseen ilmasto- ja ympäristömyönteisemmäksi tukemalla uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä taikka energian tuotannon tai käytön tehostamista edistäviä investointeja ja selvityksiä

2) uuden teknologian käyttöönottoon liittyvien investointien ja selvityshankkeiden tukemiseen

3) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon ja käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin

4) energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden edistämiseen tukemalla kotimaisten energialähteiden tuotantoon ja käyttöön liittyviä investointeja ja selvityksiä

5) energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien tai energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta muutoin edistävien selvitysten tukemiseen sekä

6) selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin, sekä osallistumiseen eurooppalaiseen yhteistyöhön kestävän kehityksen kriteeristön aikaansaamiseksi ja liikenteen uusien polttoaineiden standardisointiin.

Etusija annetaan uuden teknologian demonstrointia ja kaupallistamista edistäville hankkeille. Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tukea ei myönnetä asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille, valtionosuutta saaville perustamishankkeille eikä maatiloille tai niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille. Tukea ei myönnetä myöskään Suomessa toteutettaviin ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan (SopS 12—13/2005) 6 artiklassa tarkoitettuihin hankkeisiin (yhteistoteutushankkeet). Jos hanke kuuluu päästökauppalain (683/2004) soveltamisalan piiriin, hanketta voidaan tukea vain rajoitetusti.

Tuen enimmäismäärää harkittaessa ei oteta huomioon kunnan tai muun yhteisön rakentamissa ja omistamissa energiahankkeissa kyseisten tahojen oman rahoituksen osuutta, jos se ei sisällä sellaista taloudellista etuutta, joka olisi katsottava EY:n lainsäädännössä tarkoitetuksi valtiontueksi. Sama koskee kunnan tai muun yhteisön omistamien kiinteistöjen katselmustoiminnan tukemista. Rahoituksella, jonka ei katsota olevan valtiontukea tai muuta julkista tukea, tarkoitetaan esimerkiksi markkinaehdoin myönnettävää rahoitusta tai muuta omarahoitusta. Energiatuella tuetuissa hankkeissa tuensaajan omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 25 % kokonaisrahoituksesta.

Avustukset myönnetään valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. Työ- ja elinkeinoministeriö voi antaa erikseen päätöksen muiden kuin valtioneuvoston asetuksessa mainittujen hankkeiden tai ohjelmien tukemisesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä saatuaan valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunnon asiasta. Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston päätösten (625/2002) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen. Liikenteen biopolttoaineiden kehittämiseen liittyvät selvitykset ovat kulutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia ehtoja. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen Tekesin myöntämissä biopolttoaineiden tuotannon pilot-laitosten avustuksissa ja selvityksissä noudatetaan Tekesin rahoitusehtoja.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaimpiin sekä ilmaston ja ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Samalla lisätään energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta. EU:n komission esittämien päästötavoitteiden sekä uusiutuvan energian lisäys- ja energiatehokkuustavoitteiden vaatimat toimenpiteet on määritelty valtioneuvoston marraskuussa 2008 hyväksymässä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa. Erityisesti uusiutuvan energian tavoite on Suomelle vaativa. Energiatukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen, uusiutuvan lämmöntuotannon lisäämiseen sekä energiatehokkuusinvestointien tukemiseen. Myös liikenteen biopolttoaineiden tuotannon ja käytön edistäminen tavoitteiden mukaiselle tasolle Suomessa edellyttää energiatukipanosten kohdentamista uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiolaitoksiin sekä polttoaineiden hankinta-, tuotanto- ja käyttöketjujen ympäristövaikutusten arviointiin ja EU-yhteistyönä tehtävään vaihtoehtoisten polttoaineiden standardointi- ja sertifiointityöhön. Tekesillä on työ- ja elinkeinoministeriön rinnalla keskeinen rooli vuonna 2007 käynnistetyn liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelman toteutuksessa. Tekes vastaa kehitysohjelman puitteissa teknologian pilotointiin liittyvistä hankkeista ja työ- ja elinkeinoministeriö demonstraatiolaitoksille suunnattavista avustuksista.

Valtuudesta 20 000 000 euroa on jälkirahoitteista siten, että valtio maksaa avustuksen hankkeen toteuduttua, kuitenkin aikaisintaan vuonna 2012. Tällä valtuuden osalla pyritään aikaistamaan vireillä olevia työllisyyttä parantavia ja uudistuvaa energiaa hyödyntäviä hankkeita.

Myöntämisvaltuuden arvioitu käyttö
   
Liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelma 5 000 000
Muu energiatuki 59 100 000
Yhteensä 64 100 000

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

  • Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö kasvavat sekä energian käyttö tehostuu ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden mukaisesti.
  • Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä.
  • Energiahuollon varmuus ja monipuolisuus säilyvät hyvinä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
  2010 2011 2012 2013 2014— Yhteensä
vuodesta
2010
lähtien
             
Ennen vuotta 2010 tehdyt sitoumukset 48 200 35 600 20 100 12 100 - 116 000
Vuoden 2010 sitoumukset 4 400 20 300 20 100 16 200 3 100 64 100
Yhteensä 52 600 55 900 40 200 28 300 3 100 180 100

Vuonna 2010 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 59,1 milj. euroa.


2010 talousarvio 52 600 000
2009 II lisätalousarvio 1 000 000
2009 I lisätalousarvio 2 000 000
2009 talousarvio 47 800 000
2008 tilinpäätös 28 124 860