Talousarvioesitys 2010

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Valtuus

Työ- ja elinkeinoministeriö tai sen valtuuttamat laitokset saavat tehdä vuonna 2010 Suomen ja Venäjän välillä 15.8.2006 solmitun velkakonversiosopimuksen mukaisia tavara- tai palveluhankintoja koskevia sopimuksia sillä määrällä, joka vuoden 2006 toisessa lisätalousarviossa myönnetystä 30 000 000 Yhdysvaltain dollarin (25 000 000 euroa) velkakonversiovaltuudesta on jäänyt käyttämättä.

Selvitysosa:Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä ja yritysten kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Elinkelpoisten yritysten ja työpaikkojen selviytymistä taantuman aiheuttamien ongelmien yli tuetaan. Toiminnalla vaikutetaan sekä välittömiin taantuman tuomiin haasteisiin että toimintaympäristön pitkän aikavälin muutoksiin, joita ovat talouden globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastomuutoksen tuomat haasteet.

Yhteensovitetun työllisyys- ja yrityspolitiikan toimenpiteet ovat työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategian mukaisia ja niillä toteutetaan sekä työnhakija- että yritysasiakkaiden tarpeita. Voimavaroja kohdennetaan vaikuttavuudeltaan parhaimpiin toimenpiteisiin. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoimapalveluilla, yritysten neuvonta- ja kehittämispalveluilla, yritysrahoituksella ja työllisyysmäärärahoilla.

Ensisijaisesti painotetaan työpaikkojen ja yritysten selviytymistä taantuman yli, uusien yritysten syntymiseen tähtääviä toimia ja luodaan edellytyksiä investoinneille. Toimenpiteitä suunnataan pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen sekä yritysten rahoituksen saatavuuden turvaamiseen. Työntekijöiden osaamista kehittämällä tuetaan työurien jatkumista ja huolehditaan työntekijöiden työllistyvyydestä rakennemuutoksissa ja ennaltaehkäistään työttömyyttä. Uusien yritysten syntymistä edistetään antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoilla ja kehittämällä starttirahajärjestelmää. Yksinyrittäjätuella kannustetaan yrittäjiä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Työllisyysperusteisilla investointiavustuksilla edistetään työllisyyttä ja alueiden toimintaedellytyksiä.

Toisena painopisteenä on parantaa ja kehittää työttömien ja lomautettujen osaamista ja työmarkkinavalmiuksia niin, että heillä on mahdollisimman hyvät edellytykset sijoittua työhön nopeasti tilanteen helpottuessa. Nopeaa uudelleen työllistymistä tuetaan työvoimapalveluilla. Nuorten työvoimakoulutusta ja työllistämistä työpajoilla lisätään. Lisäksi aloitetaan palvelu, jonka tarkoituksena on etsiä nuorille oppisopimuspaikkoja, samoin kuin sellaisia palveluja, joissa yhdistyy työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja palkkatuettu työ. Myös korkeasti koulutettujen työvoimapoliittista aikuiskoulutusta lisätään ja kehitetään koulutuksen sisältöjä. Korkeasti koulutettujen työllistymiseen yrittäjinä etsitään uusia toimintamalleja. Korjausrakentamisen työvoimatarvetta katetaan mm. muuntokouluttamalla työttömiä uudisrakentamisen osaajia enenevästi korjausrakentamisen tehtäviin. Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta kohdennetaan taantuman aiheuttamien lomautus- ja irtisanomistilanteiden hallintaan. Yritysten kasvua ja kehittymistä edistetään toteuttamalla koulutusta ja muita yritysten kehittämistoimenpiteitä työvoimaa rekrytoivilla aloilla. Avoimet työpaikat täytetään mahdollisimman tehokkaasti. Työvoima- ja yrityspalvelujen toteutuksessa verkotutaan muiden palvelutuottajien, erityisesti seudullisten yrityspalvelujen kanssa.

Työttömyyden kasvua ja pysyvää työmarkkinoilta syrjäytymistä torjutaan. Heikoimmassa asemassa ovat nuoret, maahanmuuttajat, vajaakuntoiset ja muut vaikeasti työllistyvät. Lomautus- ja työttömyysjaksojen pitkittyminen vaikeuttaa uudelleen työllistymistä. Työttömien ja työmarkkinoille tulevien työnhakijoiden osaamista ja työkykyä lisätään, alennetaan työnantajan kohtaamaa työllistämisen kynnystä ja lisätään alueellista ja ammatillista liikkuvuutta. Toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden nopeaan työllistymiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Välityömarkkinoiden toiminnan vaikuttavuutta lisätään luomalla nykyistä järjestelmällisemmin avoimille työmarkkinoille johtavia tuettuja työllistymispolkuja. Sosiaalisten yritysten mallia kehitetään nykyistä toimivammaksi.

¹⁾ Vuoden 2008 toteutumalukuihin sisältyvät myös Kainuun hallintokokeilun toimenpiteet.

²⁾ Palkkatuen volyymit sisältävät myös pelkästään työmarkkinatukimäärärahoilla (33.20.52) työllistettyjä.

Palkkatuen ja starttirahan perustukea rahoitetaan tietyin edellytyksin työmarkkinatukea saavien osalta sekä työharjoittelu ja työelämävalmennus työmarkkinatuella kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan momentilta 33.20.52 (Työmarkkinatuki). Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta rahoitetaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (33.20.53).

Finnvera Oyj:n pk-yritysten rahoitukseen sisältyy valtiontukea elinkeino- ja aluepoliittisista syistä. Erityisesti alkavien yritysten ja kasvavien yritysten rahoittamisessa Finnvera Oyj:llä on keskeinen rooli. Finnvera Oyj:n rahoituksesta suunnataan merkittävä osa yrityksiin, joiden kannattavuus tai maksuvalmius on heikentynyt taloudellisen taantuman takia, mutta joilla arvioidaan olevan edellytykset kannattavaan toimintaan suhdannetilanteen parannuttua. Erityisesti tätä tarkoitusta varten on otettu käyttöön niin sanotut suhdannelainat ja -takaukset. Finnvera-konsernin pk-yrityksiin kohdistuvassa pääomasijoitustoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota aivan varhaisimman vaiheen yritysten oman pääoman tarpeeseen.

Rahoitusmarkkinoiden häiriöiden ja sitä seuranneen taloudellisen taantuman takia vientikysyntä on laskenut voimakkaasti. Viennin rahoituksen turvaamiseksi Suomen Vientiluotto Oy rahoittaa välittäjäpankin kautta vientikaupan edellyttämää pitkäaikaista luotonantoa. Tämän jälleenrahoitusmallin ja sen edellyttämien vientitakuiden määrän korottamisen avulla pyritään varmistamaan viennin rahoittaminen kilpailukykyisin ehdoin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden- ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet vuodelle 2010:

• Käyttöpääoman saatavuutta rajoittava markkinapuute ei kaada yrityksiä.
• Vientikauppoja ei menetetä viennin rahoituksen markkinapuutteen takia.
• Rahoituksen saatavuus turvaa elinkelpoisten yritysten innovatiiviset investoinnit.

Työttömyystilanne on edelleen heikkenemässä ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan ensi vuonna yli 10 prosenttiin ja työttömien työnhakijoiden määrän yli 300 000 henkilöön. Työttömyysajat ovat myös pitenemässä ja sitä kautta rakenteellinen työttömyys alkaa lisääntyä. Työllisyysasteen arvioidaan laskevan ensi vuonna 66 prosentin tuntumaan eli kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Työttömyys saattaa nousta vielä selvästi ennakoitua korkeammaksi, vaikka väestön ikääntymisestä johtuva eläköityminen hidastaa jonkin verran työttömyyden kasvua.

Uusimpien tilastojen mukaan työllisyysaste oli lokakuussa 66,7 prosenttia ja työttöminä oli 8,2 prosenttia. Erityisen huolestuttavaa on nuorten kasvava työttömyys, joka oli lisääntynyt yli 63 prosentilla edellisen vuoden lokakuuhun verrattuna.

Talousarvioesitys suuntaa toimenpiteitä mm. pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen sekä yritysten rahoituksen saatavuuden turvaamiseen. Työvoimapolitiikan määrärahoja (noin 552 milj. euroa) suunnataan mm. työvoimakoulutukseen ja starttirahaan ja niiden käytössä painotetaan erityisesti nuoria, vastavalmistuneita, lomautettuja, irtisanottuja ja akateemisia työttömiä. Myös ESR-ohjelmaan varattua rahoitusta suunnataan työllisyys- ja koulutustoimenpiteiden rahoitukseen.

Valiokunta pitää talousarvioesityksen linjauksia hyvinä ja korostaa erityisesti nuorten työllisyydenedistämistä. Talousarvioesitykseen sisältyy useita elementtejä, joilla tuetaan nuorten työllisyyttä. Muun muassa nuorten työvoimakoulutusta ja työpajoille työllistämistä lisätään ja oppisopimuskoulutuspaikkojen löytymistä tehostetaan. Nuorten yrittäjyyttä kannustetaan myös erityisillä tunnustuspalkinnoilla (mom. 29.91.51 ja 32.01.01).

Valiokunta pitää myös hyvänä, että valtionhallintoon työllistämisen kiintiötä esitetään nostettavaksi kuluvan vuoden 1 200 henkilötyövuodesta 1 840 henkilötyövuoteen; näin voidaan työllistää aiempaa enemmän ammatillisista oppilaitoksista ja korkeakouluista valmistuvia. Olisi lisäksi tärkeää, että myös pk-yritykset rekrytoisivat nykyistä enemmän nuoria vastavalmistuneita.

Valiokunta korostaa, että nuorten työllisyyden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikuttavuutta on seurattava ja tarvittaessa varauduttava osoittamaan vielä lisäresursseja nuorten ja vastavalmistuneiden työllistymiseen. Valiokunta katsoo, että hallituksen tulisi käynnistää myös kokonaan uusia kokeilumalleja nuorten työllisyyden parantamiseksi. Keskeistä on, että nuorten työttömyys jää mahdollisimman lyhytkestoiseksi, sillä tutkimusten mukaan jo kolmen kuukauden työttömyys voi johtaa nuorten syrjäytymiseen työmarkkinoilta.

Talousarvioesityksen mukaan korkeasti koulutettujen työllistymiseen yrittäjinä etsitään uusia malleja. Valiokunta kiirehtii uusien toimintakäytäntöjen käyttöönottamista, jotta käyttämättä oleva osaamispääoma voidaan hyödyntää. Taantuman ja työpaikkojen vähenemisen myötä on vaarana, että osaamista jää käyttämättä mm. siitä syystä, ettei yrityksillä ole varaa tuotekehittelyyn. Samanaikaisesti työttöminä on paljon korkeasti koulutettuja henkilöitä, joiden osaamisella voidaan edistää yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä.

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota ns. Protomo-malliin, joka on suomalaisten tiede-, koulutus- ja yritysyhteisöjen luoma uusi toimintamalli. Sitä laajentamalla voidaan parantaa ja nopeuttaa osaavien ihmisten ja julkisten sekä yksityisten työyhteisöjen kehittämistarpeiden tuloksellista kohtaantoa.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että työvoimapoliittisiin toimiin osoitettujen määrärahojen riittävyyttä seurataan huolella ja että lisämäärärahan tarve otetaan huomioon riittävän ajoissa. Kun suurin osa uusista työpaikoista syntyy pk-sektorille, on myös perusteltua entistä vahvemmin kannustaa uusien yritysten perustamista ja yritysten kasvua. Korkeaksi nousseen työttömyyden alentaminen on erittäin vaikeaa, kuten viime vuosikymmenen lamaan liittyvät kokemukset osoittavat.

01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 163 640 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) julkisen työvoimapalvelun kokeilu- ja kehittämishankkeiden menojen maksamiseen, lukuun ottamatta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankkeita, jotka rahoitetaan momentilta 32.30.51 sekä

2) lähialueiden työhallintojen kehittämiseen.

Työvoiman palvelukeskusten toimintaan tarkoitetun määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat sijoittavat yhteisiin toimipisteisiin suunnilleen saman määrän virkailijoita kuin työ- ja elinkeinotoimisto. Työ- ja elinkeinohallinto sekä kunta vastaavat yhdessä toiminnasta aiheutuvista kustannuksista työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin määrittelemällä tavalla.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2010:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Momentin nimike on muutettu.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Lisäys 700 000 euroa talousarvioesityksen 162 940 000 euroon nähden aiheutuu työ- ja elinkeinoministeriön toimialan tietotekniikan yhtenäistämiseen liittyvistä lisenssimaksuista.

42. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 51 146 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Finnvera Oyj:n ja sitä edeltäneen Kera Oyj:n toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti sekä

2) yhtiöiden luotonanto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden korvaamiseen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Valtuus. Alueellisen korkotuen piiriin kuuluvia lainoja erityisrahoitusyhtiö saa myöntää vuonna 2010 enintään 138 330 000 euroa ja elinkeinopoliittisin perustein tuettavien tukiohjelmien mukaisia erityiskorkotuen piirissä olevia lainoja yhteensä enintään 134 314 000 euroa. Valtioneuvosto voi tarvittaessa kysyntätilanteen niin edellyttäessä valtuuksien yhteismäärää ylittämättä muuttaa aluepoliittisten korkotukilainojen ja erityiskorkotukilainojen välistä jakosuhdetta sekä muuttaa korkotuellista valtuutta korkotuettomaksi.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Korkotuet

Korkotuki mahdollistaa sen, että Finnvera Oyj voi myöntää ilman turvaavaa vakuutta riskilainoja kohtuuhinnalla erityisesti uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi sekä pk-yritysten laajentamiseksi ja kehittämiseksi.

Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaan valtio maksaa yhtiölle korkotukea, joka voi olla alueellista korkotukea tai erityiskorkotukea. Valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille alueellista korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna. Erityiskorkotukea maksetaan yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille erikseen määritellyistä elinkeinopoliittisista syistä annetuista luotoista.

Vuonna 2010 korkotukea maksetaan Finnvera Oyj:n vuonna 1999 tai sen jälkeen myöntämille luotoille. Korkotukea maksetaan lisäksi Kera Oyj:n ennen vuotta 1999 myöntämille luotoille Kera Oyj:stä annetun lain nojalla annettujen voimassa olevien valtioneuvoston sitoumusten mukaisena peruskorkotukena ja lisäkorkotukena.

Alueellisen korkotuen ja erityiskorkotuen piiriin kuuluvien luottojen myöntämisvaltuudet koskevat myös sitä osaa myönnetyistä luotoista, joita rahoitetaan osana Euroopan aluekehitysrahoitusta. Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamasta rahoitustoiminnasta EU-ohjelmakaudella 2000—2006 kertyvät korkotuet maksetaan 1.1.2009 lähtien erilliseltä sulkutililtä. Ohjelmakauden 2007—2013 osalta korkotuen valtion rahoitusosuus ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus on budjetoitu momentille 32.50.64.

Vuonna 2002 ja sen jälkeen myönnetyistä luotoista korkotuki maksetaan Finnvera Oyj:lle samana vuonna kuin yhtiö hyvittää sen asiakkaalle. Tätä aiemmin myönnettyihin luottoihin kohdistuva korkotuki maksetaan yhtiölle luotonsaajille siirtämistä seuraavana vuonna.

Tappiokorvaukset

Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää riskilainoja ja -takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä. Kasvuyritysten ja alkavien yritysten osalta riskitasoa pidetään keskimääräistä korkeampana.

Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö myöntää 1.1.1999 alkaen. Tätä ennen myönnetyistä luotoista ja takauksista, jotka Kera Oyj on myöntänyt, korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain mukaan annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Finnvera Oyj:n vuonna 2010 myöntämistä luotoista ja takauksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja ensimmäisen kerran vuonna 2011.

Finnvera Oyj:n ohjelmakaudella 2000—2006 myöntämien investointi- ja käyttöpääomalainoista syntyvien luottotappioiden korvaamiseen kohdistetaan myös Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Tappiokorvaukset (EAKR- ja kansallisen osuus) maksetaan EAKR-sulkutililtä niin kauan kuin takauksia ja lainoja on voimassa.

Tavoitteet

Finnvera Oyj:n tavoitteena on talouskriisin aikana huolehtia elinkelpoisten yritysten rahoituksen saatavuudesta. Uudet Finnvera Oyj:n rahoitustuotteet, jotka ovat suhdannelainat ja -takaukset, otettiin käyttöön 6.3.2009. Ne on tarkoitettu enintään 1 000 henkilöä työllistäville yrityksille, joiden maksuvalmius tai kannattavuus on heikentynyt rahoituskriisiä seuranneen taloudellisen laskusuhdanteen takia. Järjestely on määräaikainen ja on voimassa vuosina 2009—2011. Suhdannelainoja ja -takauksia voidaan myöntää vuosina 2009—2011 enintään 900 miljoonaa euroa.

Finnvera Oyj:n luottojen ja takausten pääoman enimmäismäärää on korotettu 15.6.2009 lukien 3,2 miljardista eurosta 4,2 miljardiin euroon.

Vaikuttavuus

Toiminnallinen tuloksellisuus

Vuoden 2010 korkotuesta kohdistamattoman korkotuen (peruskorkotuki) laskennallinen osuus on noin 0,34 milj. euroa ja kohdistetun korkotuen noin 8,23 milj. euroa.

Vuoden 2010 myöntämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat noin 6,6 milj. euroa.

Finnvera Oyj:n alueellisia ja erityiskorkotuen piiriin kuuluvien lainojen myöntämisvaltuutta esitetään lisättäväksi 30 miljoonalla eurolla vuoden 2009 talousarvion tasoon verrattuna. Lisäksi mahdollisiin luottotappioiden lisääntymiseen varaudutaan lisäämällä niihin budjetoitua määrärahaa runsaalla 20 miljoonalla eurolla.

Valiokunta on tyytyväinen Finnveran rahoitustasoon. Rahoituksen riittävyyttä on kuitenkin seurattava sekä huolehdittava siitä, että riskirahoitukseen liittyvät tuotteet ovat kilpailukykyisiä ja että ne vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla yritysten tarpeisiin.

44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen alueellisesta kuljetustuesta (21/2009) annettujen säännösten mukaisten menojen maksamiseen Kainuun hallintokokeilualuetta lukuun ottamatta.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Kuljetustukea maksetaan pienten ja keskisuurten yritysten jalostamien tuotteiden jalostuspaikalta alkavista kuljetuksista kotimaassa tapahtuvan kuljetuksen osalta. Tuen maksaminen edellyttää, että tuote on jalostettu Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon tai Pohjois-Savon maakunnan alueella taikka Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan, Kaustisen seutukunnan tai entisen Ullavan kunnan alueella. Kuljetustukea voidaan maksaa myös satamatoiminnoista, jotka tapahtuvat Merikarvian kunnassa, sen pohjoispuolella sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa tai laivauspaikoissa tai Saimaan vesistöalueen satamissa tai laivauspaikoissa.

Tukeen oikeuttava lyhin kuljetusmatka on 266 kilometriä. Kuitenkin niissä kuljetuksissa, joihin liittyy edellä mainittuja satamatoimintoja, lyhin tukeen oikeuttava matka on 101 kilometriä.

Kuljetustukea voidaan maksaa myös saaristokuljetusten tukena alueiden kehittämislain (602/2002) perusteella 1 ja 2 tukialueeseen määrätyiltä muualla kuin Ahvenenmaan maakunnassa sijaitsevilta pysyvästi asutuilta, ilman kiinteää tieyhteyttä olevilta saarilta alkavista Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksista.

Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle keskimääräistä pidemmistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla. Tuki on luonteeltaan toimintatukea, jota maksetaan tapahtuneiden kuljetusten perusteella.

Tuella edistetään noin 350 yrityksen toimintaa kuljetustuen ollessa yritystä kohden keskimäärin noin 15 000 euroa.

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 42 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) mukaisten avustusten maksamiseen Kainuun hallintokokeilualuetta lukuun ottamatta sekä

2) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen Kainuun hallintokokeilualuetta lukuun ottamatta.

Valtuus. Vuonna 2010 saa Kainuun hallintokokeilualuetta lukuun ottamatta tehdä enintään 37 278 000 euron arvosta sitoumuksia valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaisiin avustuksiin.

Valtuudesta varataan

1) 12 000 000 euroa käytettäväksi valtioneuvoston nimeämillä äkillisen rakennemuutoksen alueilla

2) enintään 9 800 000 euroa käytettäväksi avustuksiin yksinyrittäjille ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi sekä

3) enintään 1 000 000 euroa kyläkauppojen investointeihin myönnettäviin avustuksiin.

Mikäli vuoden 2009 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2010.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentin mukaisia avustuksia suunnataan aloittamisvaiheessa olevien pk-yritysten kilpailukyvyn parantamista, pk-yritysten kasvua, osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymistä edistäviin sekä pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.

Äkillisen rakennemuutoksen alueilla avustuksia suunnataan erityisesti uusia työpaikkoja sekä työllistämismahdollisuuksia luoviin hankkeisiin.

Yksinyrittäjille myönnettävillä avustuksilla edistetään ensimmäisen työntekijän palkkaamista myöntämällä yksinyrittäjille avustusta palkkamenoihin.

Kyläkauppojen investointeihin myönnettävien avustusten tavoitteena on kyläkauppojen kilpailukyvyn parantaminen. Avustusta suunnataan hankkeisiin, joilla parannetaan ja monipuolistetaan kyläkaupan palveluja.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Momentin mukaisten avustusten keskimääräinen käsittelyaikatavoite 65 päivää (toteutuma v. 2008: 76 päivää).

Vuonna 2010 myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 35,3 milj. euroa.

46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki(siirtomääräraha 3 v)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus. Vuonna 2010 saa tehdä sitoumuksia laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtion avustuksesta annetun asetuksen (592/2008) mukaisiin innovaatiotukiin yhteensä enintään 10 000 000 eurolla siten, että valtuudesta saa aiheutua menoja aikaisintaan vuonna 2012.

Selvitysosa:Valtuutta saa käyttää valtioneuvoston asetuksen (592/2008) mukaan avustuksia koskevien sitoumusten myöntämiseen Suomessa rekisteröidylle laivanrakennusyritykselle, laivankorjausyritykselle tai laivakonversioyritykselle uuden alustyypin kehittämiseen ja suunnitteluun, aluksen innovatiivisiin osiin, jotka voidaan erottaa aluksesta erillisinä osina sekä innovatiivisten tuotanto-, suunnittelu- ja logistiikkamenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Valtio maksaa tuen valmistumisen mukaan, aikaisintaan kuitenkin vuonna 2012. EU:n piirissä laivanrakennuksen innovaatiotuen myöntäminen perustuu komission tiedonantoon laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskeviksi puitteiksi. Avustuksen on täytettävä tiedonannossa ja Euroopan yhteisöjen komission innovaatiotuen hyväksymistä koskevassa päätöksessä (28.5.2008) tarkoitetut edellytykset. Laivanrakennuksen innovaatiotuki on jo käytössä viidessä merkittävässä Euroopan unioniin kuuluvassa laivanrakennusmaassa. Tuen väliaikainen käyttöönotto liittyy laivanrakennusteollisuuden vaikeaan suhdannetilanteeseen.

Valtuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 10 000 000 euroa vuonna 2012.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

Laivanrakennuksen innovaatiotukeen osoitetaan 10 miljoonan euron myöntövaltuus. Innovaatiotuki on käytössä jo viidessä merkittävässä Euroopan unioniin kuuluvassa laivanrakennusmaassa ja tuki on myös Suomen telakkateollisuuden kilpailukyvyn kannalta välttämätön.

Innovaatiotuesta huolimatta telakkateollisuus on erittäin vaikean tilanteen edessä, sillä alan suhdanne- ja työllisyystilanne on heikentynyt nopeasti. Mikäli uusia laivatilauksia ei saada, lomautettujen määrän arvioidaan nousevan noin 15 000 henkilöön vuoden 2010 syksyyn mennessä. Telakan pitkä seisokki johtaa helposti siihen, että alan erikoisosaaminen katoaa Suomesta pysyvästi.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan telakkateollisuuden tulevaisuudennäkymät ovat pitkällä aikavälillä kuitenkin kohtuullisen hyvät ja Suomessa rakennettavien erikoislaivojen kysynnän uskotaan kasvavan muutaman vuoden kuluttua. Tämä edellyttää, että meriteollisuuden osaaminen ja kapasiteetti säilyvät meneillään olevan talouskriisin yli.

Valiokunta korostaa toimenpiteitä, joilla parannetaan alan kilpailukykyä pahimpiin kilpailijamaihin nähden ja joilla pidetään yllä alan osaamista. On myös arvioitava, miten jopa 900 yritystä käsittävän alihankkijaverkoston toimintamahdollisuuksia voidaan edistää. Turun seutukunnassa on ensi vuonna ryhdyttävä myös erityistoimiin mahdollisesti jopa 20 prosenttiin kohoavan työttömyyden torjumiseksi.

48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 8 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) mukaisen korkotuen maksamiseen

2) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle, maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen sekä

3) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) nojalla työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus antaa korontasausyhtiölle sitoumuksia siitä, että yhtiö voi tehdä korontasaussopimuksia vuosina 2009—2010 enintään 6 000 milj. euron pääoma-arvosta. Enimmäispääoma-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimaan tulleiden korontasaussopimusten erääntymätön pääoma ja sitovien korontasaustarjousten pääomasta 30 prosenttia. Korontasaustoiminnan osalta limiitistä oli vuoden 2008 lopussa sidottu 4 243,5 milj. euroa, josta korontasaussopimusten osuus oli 1 962,0 milj. euroa. Korontasaustarjous- ja korontasaussopimuskanta uusiutuu ja muuttuu jatkuvasti lain asettaman enimmäismäärän puitteissa ja ainoastaan osa tarjouskannasta etenee sopimusvaiheeseen.

Käynnissä olevalla maailmanlaajuisella talouden taantumalla on merkittävä negatiivinen vaikutus suomalaiseen vientiin, mikä saattaa vähentää korontasaussopimusten toteutumista. Vuoden 2009 alusta käyttöön otettu viennin jälleenrahoitusmalli vähentää osaltaan myös korontasauksen toteutumista kysynnän siirtyessä jälleenrahoitukseen.

Vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia arvioidaan tehtävän vuosina 2010—2011 vuosittain 200 milj. euron arvosta ja sen jälkeen vuosittain 300 milj. euron arvosta. Alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia arvioidaan tehtävän 100 milj. euron arvosta vuonna 2010 ja sen jälkeen vuosittain 200 milj. euron arvosta. Suojaussopimuksista arvioidut menot perustuvat helmikuun 2009 lopussa voimassa oleviin suojaussopimuksiin. Mahdollisista uusista suojaussopimuksista koituvia menoja ei sisälly arvioon.

Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta voi aiheutua menojen lisäksi myös korkohyvityksiä ja suojaustuloja. Vuonna 2008 valtio sai korkohyvityksiä ja suojaustuloja yhteensä 10,1 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta vuonna 2010 valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen arvioidaan olevan yhteensä 24,1 milj. euroa.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• Suomalaisilla viejillä on kansainvälisesti kilpailukykyiset ehdot ja Suomen vienti- ja alustoimitukset kasvavat.

50. Palkkaturva (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 29 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen

2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen sekä

3) enintään 673 000 euroa palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan.

Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 28 827 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.

Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 7 500 000 euroa työnantajien palkanmaksuvaikeuksien lisääntymisen johdosta.

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 552 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 6 luvun 1 §:n mukaisen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaan ja julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1346/2002) 1 luvun 3 §:n ja 2 luvun 7 §:n mukaisten ennen koulutuksen alkua myönnettävien ylläpitokustannusten korvausten maksamiseen

2) työvoimakoulutuksen opiskelijavalinnasta, tiedottamisesta, tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen liittyviin tehtäviin

3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

4) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 4 §:n mukaiseen työttömien työllistämiseen valtion virastoille ja laitoksille enintään 1 840 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen enintään 2 400 euron suuruisen kuukausipalkan mukaisesti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin

5) palkkatuen perustuen osuuden maksamiseen työnantajalle sen työllistäessä työttömyyspäivärahalla olevan henkilön tai muun työmarkkinatukeen oikeutetun henkilön kuin julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 1 luvun 7 §:n mukaisen vaikeasti työllistyvän tai vähintään 130 päivää työmarkkinatukea saaneen työttömän, joka täyttää mainitun lain 7 luvun 12 a §:n edellytykset, tai yhdenjaksoisesti vähintään 65 päivää työmarkkinatukea saaneen nuoren työttömän

6) työllistämistuen perustuen osuuden maksamiseen toimeentulon turvaamiseksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 5 §:n mukaisesti starttirahana muulle kuin työmarkkinatukeen oikeutetulle henkilölle

7) työllistämistuen lisäosien maksamiseen julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 §:n mukaisesti

8) lisätukien maksamiseen kunnille julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 §:n mukaisesti

9) eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisesti työllisyyspoliittisiin avustuksiin kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle, säätiölle sekä sosiaaliselle yritykselle

10) starttirahan hakijoiden yritystoiminnan edellytysten selvittämisestä aiheutuviin menoihin

11) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 11 §:n 2 momentin ja 13 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdan mukaisista ammatinvalinnan, urasuunnittelun ja ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä aiheutuvien palvelujen tuottajan palvelumaksujen maksamiseen, julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 luvun mukaisen työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen, julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 2 §:n 2 ja 3 momenttien ja julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 luvun mukaisten ylläpitokustannusten korvausten ja toimeentulon turvaamiseksi tarkoitetun päivärahan maksamiseen sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 6 §:n mukaisen harkinnanvaraisen ylläpitokorvauksen maksamiseen työpaikalla järjestettävään työkokeiluun osallistuvalle

12) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 1 §:n mukaisten täydentävien palvelujen hankintaan ja lain 10 luvun 6 §:n mukaisen harkinnanvaraisen ylläpitokorvauksen maksamiseen täydentävään palveluun osallistuvalle

13) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 14 §:n mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin sekä vakuutusturvan järjestämiseen henkilöille, jotka osallistuvat julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 luvun 11 §:ssä tarkoitettuun työhön valmennukseen muussa palveluyksikössä

14) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 1 §:n mukaisen liikkuvuusavustuksen maksamiseen

15) enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla

16) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin sekä

17) työllistämistuen perustuen osuuden ja harkinnanvaraisen ylläpitokorvauksen maksamiseen työelämävalmennukseen osallistuvalle työttömälle työnhakijalle, joka ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen ja joka on aloittanut työelämävalmennuksen ennen vuotta 2010.

Kainuun hallintokokeilualueella määrärahaa saa käyttää vain kohdan 1 mukaisten ennen koulutuksen alkua myönnettävien ylläpitokustannusten korvausten maksamiseen sekä kohtien 2, 10—15 ja 17 menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Siirtomenot budjetoidaan suoriteperusteisena lukuun ottamatta Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksuja, jotka budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

1) Vuonna 2010 saa julkisten työvoimapalvelujen ja niitä täydentävien palvelujen hankinnasta aiheutua valtiolle Kainuun hallintokokeilun piiriin kuuluvia työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintoja lukuun ottamatta menoja vuoden 2010 jälkeen enintään 110 200 000 euroa.

2) Vuonna 2010 saa tehdä Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillista kehittämistä koskevia hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2010 jälkeen enintään 100 000 euroa.

Selvitysosa:

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta siten, että työelämävalmennukseen osallistuvien työttömyyspäivärahan saajien toimeentulo turvataan työttömyyspäivärahalla työllistämistuen sijasta. Työelämävalmennukseen, työnhakuvalmennukseen ja työkokeiluun työpaikalla osallistuville työttömyysetuuden saajille maksettavat ylläpitokorvaukset maksetaan ilman harkintaa työttömyysetuuden maksamisen yhteydessä. Lisäksi ryhdytään maksamaan harkinnanvaraista ylläpitokorvausta julkista työvoimapalvelua täydentävään palveluun osallistuville työttömille. Muutosten johdosta momentilta siirretään yhteensä 8 350 000 euroa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan momenteille 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52. Työelämävalmennuksen ennen lain voimaantuloa aloittaneiden työllistämistuki ja ylläpitokorvaukset maksetaan tältä momentilta.

Valtionhallintoon työllistämiseen varatusta 11 440 000 euron määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 000 000 euroa valtion ja pääkaupunkiseudun välisen aiesopimuksen toteuttamiseksi palkkaamalla yhteensä 40 henkilötyövuotta vastaava lisähenkilöstö palkkatuettuun työhön työ- ja elinkeinotoimistoihin. Tämän myötä työ- ja elinkeinotoimistot kohdistavat pääkaupunkiseudun aiesopimukseen liittyen yhteensä 40 henkilötyövuotta vastaavan lisävoimavaran maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen nopeuttamiseen ja tehostamiseen.

Muutosturvan toimintamallin mukaiseen työvoimakoulutukseen, muuttoavustukseen ja starttirahaan arvioidaan käytettävän 39 000 000 euroa.

Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien koulutusaikainen toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.53 sekä 33.20.52. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momentilta 33.20.52 maksetaan palkkatuen perustukea tietyin edellytyksin työmarkkinatukea saavien osalta.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain ja työttömyysturvalain (1290/2002) muuttamisesta siten, että ylläpitokorvaus nousee 8 eurosta 9 euroon päivässä ja korotettuna maksettava ylläpitokorvaus 16 eurosta 18 euroon päivässä. Korotusten arvioidaan lisäävän tältä momentilta maksettaviin harkinnanvaraisiin ylläpitokorvauksiin käytettävän määrärahan tarvetta 61 000 eurolla.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 6 §:n 1 momentti edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Sovelletun määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräisestä tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Vuonna 2010 myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 104,2 milj. euroa.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Vähennys 8 350 000 euroa talousarvioesityksen 560 750 000 euroon nähden on siirtoa momenteille 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 johtuen julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta.

64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 820 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 luvun mukaisiin investointiavustuksiin ja 2 luvun mukaiseen työllisyystyöohjelmaan lukuun ottamatta Kainuun hallintokokeilua sekä

2) investoinneiksi katsottavista valtion hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen lukuun ottamatta Kainuun hallintokokeilua.

Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja, jotka budjetoidaan maksatuspäätösperusteisina.

Valtuus.Vuonna 2010 saa Kainuun hallintokokeilualuetta lukuun ottamatta tehdä enintään 15 400 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Vuoden 2009 valtuuden käyttämättä jäävästä osasta saa tehdä sitoumuksia vuonna 2010.

Valtuudesta varataan 5 000 000 euroa käytettäväksi valtioneuvoston nimeämille äkillisten rakennemuutosten alueille.

Selvitysosa:Työllisyysperusteisten investointien tavoitteena on tukea alueellista ja paikallista työllisyyttä sekä lieventää työttömyyttä ja äkillisten rakennemuutosten aiheuttamia ongelmia. Määrärahaa osoitetaan osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin (investointiavustus) ja valtion rakennuttaville virastoille (työllisyystyöohjelma). Investointiavustuksilla pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Työllisyystyöohjelmaa käytetään virastojen ja laitosten investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita. Päätettäessä rahoitettavista hankkeista käytetään apuna työllisyysvaikutusarviointia. Momentilta rahoitettavien investointien rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat arviolta 700 henkilötyövuotta.

Vuonna 2010 myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 14,8 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1 500 000 euroa ja valtuuden mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1 000 000 euroa kertaluonteisten erien poistumisen johdosta.

Momentin myöntämisvaltuudeksi esitetään 13 miljoonaa euroa, josta varataan 5 miljoonaa euroa käytettäväksi äkillisten rakennemuutosten alueille.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että momentin myöntövaltuuden riittävyyttä arvioidaan lisätalousarvion yhteydessä, jotta äkillisiin rakennemuutoksiin ja työttömyyden kasvuun voidaan reagoida nopeasti.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että rakennemuutospaikkakunnille suunnattavien toimenpiteiden keinovalikoimaa pyritään monipuolistamaan ja lisäämään esimerkiksi yritysten perustamista ja kasvua kannustavia elementtejä.

Momentin myöntövaltuutta korotetaan 2,4 miljoonalla eurolla ja momentin määrärahaan lisätään 680 000 euroa.

80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 500 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen maksamiseen ja

2) Valtiokonttorille jälleenrahoitustoimintaan myönnetyistä lainoista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden aiheuttamien koron yhteydessä tai muuten lainan saajalta perittyjen kustannusten maksamiseen.

Valtuus.Mikäli vuoden 2009 viennin jälleenrahoitustoiminnan 3 000 000 000 euron lainavaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2010. Jälleenrahoitustoiminnan 3 000 000 000 euron lainanvaltuudesta enintään 2 000 000 000 euroa vastaava määrä voidaan myöntää Yhdysvaltain dollareina laskettuna nostopäivän kurssiin.

Selvitysosa:Vientihankkeiden ns. jälleenrahoitusmallissa Suomen Vientiluotto Oy jälleenrahoittaa koti- ja ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä ostajaluottoja OECD-ehdoin. Jälleenrahoitus toteutetaan Suomen Vientiluotto Oy:lle myönnetyillä lainoilla.

Lainojen korkoehtojen valmistelussa otetaan huomioon rahoitusmarkkinoiden kehitys ja kilpailevien vientiluottolaitosten noudattama korkopolitiikka. Lainan maksatus tapahtuu samassa aikataulussa kuin Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämä jälleenrahoitus. Jälleenrahoitus myönnettäisiin vain hankkeille, joille on myönnetty vientitakuu. Tarkoituksena on, että Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on 100 % rahoitettavasta OECD-ehtoisen vientiluoton määrästä kuitenkin enintään Finnvera Oyj:n takuukatetta vastaava määrä ja että välittäjäpankin rahoitusosuuden tai takauksen on oltava vähintään 5 % rahoitettavan OECD-ehtoisen vientiluoton määrästä. Tarkoituksena on lisäksi, että Suomen Vientiluotto Oy myöntäisi jälleenrahoitusta lähinnä vain tilanteissa, joissa vientihanke saattaisi merkittävästi vaikeutua sen vuoksi, että markkinoilla ei ole saatavissa rahoitusta kilpailukykyisin ehdoin. Rahoitusmarkkinoiden toimintaa koskevan arvion perusteella päätetään, onko Suomen Vientiluotto Oy:n selvitettävä rahoituksen saatavuus markkinoilta (markkinapuute-ehto) ennen jälleenrahoitusluoton myöntämistä. Lisäksi edellytetään, että jälleenrahoituksen saava pankki täyttää riittävät vakavaraisuutta ja taloudellista toimintakykyä koskevat vaatimukset.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

• Viennin rahoituksen jatkuvuus on turvattu.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen päätösosan kolmannen kappaleen.

(87.) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle Suomen Vientiluotto Oy:n pääomittamiseen (kiinteä määräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

(88.) Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

89. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korottoman ja vakuudettoman osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun pääomalainan myöntämiseen Finnvera Oyj:lle.

Selvitysosa:Määräraha käytetään Finnvera Oyj:n rahoituskriisistä aiheutuneen heikentyneen vakaraisuuden parantamiseen siten, että yhtiön vakavaraisuus säilytetään vähintään 16 % tasolla, jotta Finnvera Oyj:llä on edellytykset taloudellisen taantuman tilanteessa tehokkaasti hoitaa tehtäväänsä tarjoamalla rahoituspalveluja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan sekä yritysten kansainvälistymiseen ja vientiin. Tarkoituksena on, että pääomalainan takaisinmaksuaika olisi enintään seitsemän vuotta.

Momentin nimike on muutettu.