Talousarvioesitys 2010
2.3. Julkisen talouden näkymät
Kansantalouden kokonaistuotannon supistuminen on heikentänytjulkisen talouden tilaa tuntuvasti. Julkisen talouden verotulojenkehitykseen keskeisesti vaikuttavat tekijät, kuten yksityinen kulutus,yritysten tuloskehitys ja palkkasumma, ovat kääntyneet laskuun.Vastaavanlaista veropohjan laaja-alaista supistumista ei ole koettusitten 1990-luvun laman. Tulojen vähentyessä julkisen talouden menojenkasvu on samanaikaisesti jatkunut nopeana. Menojen kasvua voimistavatns. automaattiset vakauttajat, kuten työttömyysturva, joka vaimentaaosaltaan talouden aktiviteetin laskua. Myös hallituksen päätöksetelvyttävistä toimenpiteistä ovat kasvattaneet menoja. Kun otetaanlisäksi huomioon aiemmin päätetyt veronkevennykset, finanssipolitiikka ontaloudellista toimeliaisuutta tukevaa.
Suhdannetilanteen heikkenemisen vaikutukset eivät vielä tänävuonna näy täysimääräisesti julkisen talouden rahoitusasemassa,jonka arvioidaan ensi vuonna edelleen heikentyvän työttömyyden lisääntyessä.Julkisen talouden rahoitusaseman voimakas heikkeneminen lisää paineita korjaaviintoimenpiteisiin.
Julkisen talouteen ensi vuonna syntyvä kansantalouden tilinpidonmukainen alijäämä on noin 8 mrd. euroa. Julkisen talouden velkalisääntyy vielä tätäkin enemmän, koska tilinpidon mukaisessa rahoitusjäämässäei oteta huomioon mm. finanssisijoituksia. Esimerkiksi valtion myöntämätvientiluotot kasvattavat velanottotarvetta tilinpidon mukaista alijäämääsuuremmaksi. EMU-velka kohoaakin ensi vuonna 48 prosenttiin kokonaistuotantoonsuhteutettuna.
Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessabruttokansantuotteeseen
Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantaloudentilinpidon mukaan
| 2005 | 2006 | 2007 | 2008* | 2009** | 2010** | |
| suhteutettuna bruttokansantuotteeseen,prosenttia | ||||||
| Verot ja sosiaaliturvamaksut | 43,9 | 43,4 | 42,9 | 43,0 | 41,6 | 41,0 |
| Julkisyhteisöjenmenot | 50,3 | 48,7 | 47,3 | 49,0 | 54,6 | 55,8 |
| Julkisyhteisöjennettoluotonanto | 2,6 | 3,9 | 5,2 | 4,4 | -2,7 | -4,5 |
| Valtionhallinto | 0,4 | 0,9 | 2,1 | 0,9 | -4,6 | -6,1 |
| Paikallishallinto | -0,7 | -0,3 | -0,1 | -0,2 | -0,5 | -0,5 |
| Työeläkelaitokset | 3,0 | 3,2 | 3,0 | 3,7 | 2,7 | 2,5 |
| Muutsosiaaliturvarahastot | 0,0 | 0,2 | 0,3 | 0,1 | -0,3 | -0,4 |
| Perusjäämä | 2,4 | 3,5 | 4,6 | 3,3 | -3,9 | -5,6 |
| Julkisyhteisöjenvelka (EMU) | 41,8 | 39,3 | 35,2 | 34,2 | 41,4 | 48,2 |
| Valtionvelka | 38,2 | 35,3 | 31,2 | 29,4 | 36,9 | 43,9 |
Valtiontalous kansantalouden tilinpidon mukaan
Valtiontalous muodostaa suhdanneherkimmän osan julkisesta taloudesta.Taloudellisen aktiviteetin heikkeneminen näkyy voimakkaimmin yhteisö-,pääomatulo- ja autoverojen tuotossa. Valtion verotulot supistuvatkuluvana vuotena 14 %. Ensi vuonna verojen tuotto pieneneeedelleen hieman yli prosentin. Kokonaistuotannon kehityksessä tapahtuvakäänne parempaan ei vielä ensi vuoden aikana näy verotulojen lisääntymisenä.Työttömyyden jatkaessa ensi vuonna edelleen nousuaan kotitalouksienkulutuskäyttäytyminen säilyy varovaisena, mikä hidastaa välillistenverotulojen palautumista aiemmalle tasolleen.
Valtion rahoitusjäämä on tänä vuonna 4½ % alijäämäinensuhteessa bruttokansantuotteeseen. Ensi vuonna alijäämä syveneeedelleen 6 prosenttiin. Pelkästään tänä ja ensi vuonna valtionvelkalisääntyy yhteensä yli 23 mrd. euroa.
Kuntatalous kansantalouden tilinpidon mukaan
Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntientila kiristyi alkuvuonna 2009 yhteisöverotulojen romahdettua nopeasti.Kunnallisveron tuotto lisääntyi vielä tammi—elokuussa,mutta kunnallisveropohja heikkenee loppuvuonna ja vielä v. 2010työllisyysnäkymien synkentyessä. Vaikka mm. ansiosidonnainen työttömyysturvakompensoi osittain palkkatulojen laskua ja kuntien yhteisövero-osuudentilapäinen korotus loiventaa yhteisöverotulojen alenemista, kuntienverotulot supistuvat kuluvana vuonna 2½ %. Vuodesta 2010on tulossa koko kuntakentälle erittäin vaikea, kun kunnallisverotulojakertyy vuoden 2009 veroasteella arvioituna kuluvaa vuotta vähemmän.
Heikon verotulokehityksen lisäksi kuntataloutta rasittavat sekätänä että ensi vuonna erityisesti nykyisten sopimuskorotusten aiheuttamaansiotason nousu ja työttömyyssidonnaisten menojen kasvu. Kansaneläkemaksunasteittainen poistaminen lieventää kuntien menopaineita, mutta kunnatjoutuvat taloutensa tasapainottamiseksi hillitsemään sekä kulutusmenojenkasvua että investointeja. Nimellisten kulutusmenojen kasvun oletetaanhidastuvan tänä vuonna 4 prosenttiin ja ensi vuonna reaalisen kulutuksenhieman supistuessa 2½ prosenttiin. Kuntien investointien odotetaanvähenevän sekä kuluvana että varsinkin ensi vuonna, vaikka monissakunnissa investointeja on pyritty pitämään yllä rakentamisen hintapaineidenhellittäessä.
Kuntasektorin nettoluotonanto painuu tänä vuonna -0,6 prosenttiinsuhteessa kokonaistuotantoon. Vuoden 2010 tasapainokehitys riippuupitkälti kuntien tulevista kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttejasekä menojen kasvun hillintään liittyvistä päätöksistä. Myös seuraavanpalkkasopimuksen ratkaisut vaikuttavat kuntatalouden tilaan keskeisesti.Tehdyillä oletuksilla nettoluotonanto pysyy v. 2010 -½prosentissa. Kun kunnallisveroaste ei v. 2009 noussut jakuntatalous on viime vuosien korkeasuhdanteenkin jäljiltä alijäämäinen,paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ovat huomattavan suuret.
Sosiaaliturvarahastot kansantalouden tilinpidonmukaan
Sosiaaliturvaetuudet kasvavat v. 2009 edellisvuodestan. 10 %. Nopeimmin kasvavat työttömyysvakuutusmenot työttömyydennopean kasvun takia sekä työeläkemenot poikkeuksellisen suuren indeksikorotuksentakia. Sosiaalietuudet, -avustukset ja korvaukset kasvavat selvästi edellisvuodesta,ja ovat 18½ % suhteessa kokonaistuotantoon. Sosiaaliturvarahastojenmaksutulot supistuvat v. 2009 4½ % edellisvuodesta.Tämä poikkeuksellinen tilanne johtuu lähinnä palkkasumman supistumisestasuhteessa edellisvuoteen sekä siitä, että työnantajan kansaneläkemaksuaalennettiin huhtikuussa 2009 ennen sen lopullista poistamista vuoden2010 alusta lukien. Kansaneläkevakuutusmaksutulojen poistuminenkorvataan valtion talousarviosta. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämänarvioidaan supistuvan selvästi edellisvuodesta 2,4 prosenttiin suhteessakokonaistuotantoon.
Vuonna 2010 sosiaaliturvaetuuksien arvioidaan lisääntyvän runsaat6 %. Työttömyysmenot jatkavat voimakasta kasvuaan. Työeläkkeidenindeksitarkistukset jäävät hidastuneen inflaation takia poikkeuksellisenpieniksi. Kansaneläkeindeksin arvioitaisiin jopa kääntyvän negatiiviseksi,mutta kansaneläkkeitä ja muita kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksiaei kuitenkaan alenneta v. 2010. Eläkkeelle siirtymisenodotetaan nopeutuvan suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Sosiaalietuudet,-avustukset ja korvaukset jatkavat siten kasvuaan suhteessa kokonaistuotantoon.Sosiaaliturvarahastojen maksutulot kasvavat selvästi hitaammin kuinetuusmenot, n. 1½ %, johtuen palkkasumman vaatimattomastakasvusta ja työnantajan kansaneläkemaksun poistumisesta. Palkansaajienja yksityisen sektorin työnantajien työeläkemaksuprosentit nousevatjonkin verran. Myös sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksuissa on nousupainetta.Tulonsiirrot valtion talousarviosta Kansaneläkelaitokselle kasvavatedellisvuodesta selvästi kansaneläkemaksun poistumisen ja työttömyysmenojenkasvun takia. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä supistuu 2,1 prosenttiinsuhteessa kokonaistuotantoon.