Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2018  

  2017  

  2016  

  2015  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2010 lisätalousarvioksi
   Yleisperustelut
        Talouden näkymät
        Tuloarviot
        Tasapaino ja valtionvelka
        Vaalikauden kehys
        Työllisyys- ja koulutuspoliittiset toimenpiteet
        Telakkateollisuus
        Korjausrakentaminen
        Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
        Eräitä muita muutoksia
   Numerotaulu
   Tuloarviot
   Määrärahat

Talousarvioesitys 2010

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2010 lisätalousarvioksi.

Talouden näkymät

Globaalin rahoitusjärjestelmän vakava kriisiytyminen on saatu laajamittaisilla monikansallisilla raha- ja finanssipolitiikan toimenpiteillä torjuttua, ja tilanne rahoitusmarkkinoilla on vakiintumassa. Talouskriisin seurauksena maailmankauppa supistui viime vuonna tuntuvasti, samoin maailman kokonaistuotanto. Vuoden 2009 jälkipuoliskolla alkanut maailman tuotannon verkkainen elpyminen on jatkunut ja useimmat indikaattorit viittaavat kehityksen jatkuvan myönteisenä. Taantuman pohjan ohittaminen näkyy myös öljyn ja muiden tuotantotarvikkeiden maailmanmarkkinahinnoissa, jotka ovat kääntyneet uudelleen nousuun. Osa kysynnän kasvusta on kuitenkin aiheutunut kriisin aikana tyhjilleen päässeiden varastojen täydennyksistä, eikä siten ole pysyvää. Elvytystoimien vaikutus on lisäksi yhä poikkeuksellisen korkealla tasolla. Kehittyvät taloudet ovat olleet alkaneen elpymisen eturintamassa. Kehittyneiden talouksien ongelmat taas näyttävät vakavammilta; erityisesti koska elvytystoimista joudutaan asteittain irtaantumaan eikä talouskasvun vahvuudesta vielä ole varmuutta. Julkisen talouden alijäämät ovat taantuman ja elvytystoimien takia kasvaneet jyrkästi, mikä rajoittaa tulevan talouspolitiikan liikkumavaraa.

Suomen talouden syöksy vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 alkupuoliskolla oli erittäin nopea ja jyrkkä; kokonaistuotanto painui noin kolmen vuoden takaiselle tasolle. Kokonaistuotannon lasku päättyi kesällä 2009, mutta kasvun käynnistyminen on vielä hauraalla pohjalla, sillä tuotannon taso ei ole kesän jälkeen lisääntynyt. Ennusteen mukaan nykyisen suhdannekierron pohja on kuitenkin saavutettu ja Suomen talous lähtee maltilliseen nousuun. Vuonna 2009 kokonaistuotanto supistui 7,8 % ja talouden ennustetaan kasvavan noin prosentin tänä vuonna investointien edelleen supistuessa. Jyrkän tasopudotuksen jälkeisen taloudellisen toimeliaisuuden ennakoidaan siis olevan vaimeaa.

Työttömyysaste on noussut talouskriisin seurauksena. Työvoiman kysynnän ennustetaan edelleen heikkenevän tänä vuonna ja työttömyysasteen nousevan keskimäärin noin 10 ¼ prosenttiin. Maaliskuussa ilmestyneessä selvityksessä ”Nuoret työmarkkinoilla - miten nuorten työllistymistä tulisi edistää” todetaan, että kriisi on heikentänyt nuorten työmarkkina-asemaa suhteessa muuhun työikäiseen väestöön ja nuorisotyöttömyys on lisääntynyt huolestuttavasti. Nuorten eli 15—24 -vuotiaiden työttömyysasteen odotetaan nousevan 24 prosenttiin tänä vuonna. Pahin vaihe nuorisotyöttömyyden suhteen ennakoidaan osuvan kevääseen, jonka vuoksi nuorten työmarkkinatilanteeseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota nyt.

Meriteollisuuden suhdanne- ja työllisyystilannetta pohtinut työryhmä on todennut alan tilanteen heikentyneen nopeasti. Lisätalousarvioesitykseen sisältyvillä toimenpiteillä pyritään turvaamaan Suomessa 21 000 henkilöä työllistävän telakkateollisuuden selviämismahdollisuuksia meneillään olevan suhdannetilanteen yli sekä torjumaan telakka-alan työttömyyttä.

Tuloarviot

Lisätalousarvioesityksessä korotetaan varsinaisten tulojen arviota nettomääräisesti 891 milj. eurolla, josta suurin osa aiheutuu korkeammasta arvonlisäverotuoton arviosta. Arvonlisäveron tuottoennustetta nostetaan 773 milj. eurolla toteutuneiden kertymätietojen ja uusien kokonaistaloudellisten ennusteiden vuoksi. Arviota valtiolle takaisinmaksettavista lainoista korotetaan 90 milj. eurolla johtuen Senaatti-kiinteistöjen ennenaikaisesta valtionlainojen lyhennyksestä. Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen tuloutusta ehdotetaan nostettavaksi 30 milj. eurolla osana nuorisotyöttömyyden torjuntatoimia.

Tasapaino ja valtionvelka

Varsinaisten tulojen 891 milj. euron nousu ja määrärahojen 79 milj. euron lisäykset huomioon ottaen vuoden 2010 nettolainanottoa ehdotetaan vähennettäväksi 812 milj. eurolla. Valtion nettolainanotto on siten tänä vuonna 12,3 mrd. euroa. Sen seurauksena valtionvelan määräksi vuoden 2010 lopussa arvioidaan 77 mrd. euroa, mikä on n. 44 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa
 2008
Tilinpäätös
2009
Hyväksytty
talousarvio (TA+LTA:t)
2010
Hyväksytty
talousarvio
2010
Hallituksen
esitys
2010
Yhteensä
      
Määrärahat yhteensä
(pl. valtionvelan vähentäminen)
43 52948 04450 4747950 553
— Valtionvelan korot (pääluokka 36)2 2521 9162 076-2 076
Valtionvelan vähentäminen
(pääluokka 37)
1 394----
— Nettokuoletukset1 346----
— Velanhallinta48----
      
Tuloarviot yhteensä
(pl. nettolainanotto ja velanhallinta)
44 29237 78137 40989138 300
— Verotulot37 21331 44831 24077332 013
— Muut tulot7 0796 3336 1701186 288
— Kumulatiivisen ylijäämän käyttö-----
Nettolainanotto ja velanhallinta
(mom. 15.03.01)
-10 26413 065-81212 253
— Nettolainanotto-10 49213 115-81212 303
— Siirto valtionvarastosta valtion ydinjätehuoltorahastoon--180---
— Velanhallinta--48-50--50

Vaalikauden kehys

Vuoden 2010 kehystasoa tarkistetaan talousarvion rakenteessa tapahtuneita muutoksia vastaavasti. Tarkistusten jälkeen menokehys vuodelle 2010 on 36 985 milj. euroa. Lisätalousarvioesityksen 79 milj. euron nettomääräisistä määrärahalisäyksistä kehykseen luettavia menoja on 48 milj. euroa. Vuoden 2010 kehykseen kuuluvien määrärahojen taso nousee lisätalousarvioesityksen myötä yhteensä 36 744 milj. euroon. Jakamaton varaus myöhemmin vuoden aikana ilmeneville määrärahatarpeille on 241 milj. euroa.

Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa
MomenttiAsia20102011
    
33.20.53Työvoimakoulutuksen lisäys vähentää työttömyysturvamenoja (33.20.50) eli kyseessä on menojen siirto kehykseen kuuluvalle momentille kehyksen ulkopuolelta3,733,73
35.20.56Suhdanneluonteisten korjausavustusten vuoden 2010 50 milj. euron valtuus määrärahavaikutuksineen siirretään Valtion asuntorahaston vastuulle.-31,0-19,0
35.20.56Suhdanneluonteisten korjausavustusten maksatukseen oli budjetoitu 37 milj. euroa vuodelle 2009. Avustuksia maksettiin 17 milj. euroa budjetoitua vähemmän, mikä uudelleenbudjetoidaan vuodelle 2010.17,0 

Työllisyys- ja koulutuspoliittiset toimenpiteet

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien rahoitukseen ehdotetaan 32 milj. euron määrärahan ja 9 milj. euron valtuuden lisäystä erityisesti nuorisotyöttömyyden torjumiseen. Toimenpiteissä olevien määrän lisäys on keskimäärin 3 900 henkilöä. Vastavalmistuneiden nuorten työllistämiseksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön kuluvan vuoden loppuun saakka ulottuvaksi määräajaksi yrityksille kohdistettu palkkatukeen pohjautuva rekrytointiseteli. Oppisopimuskoulutukseen liittyvään palkkatukeen ehdotetaan lisäystä. Lisäksi ehdotetaan nuorille suunnattujen neuvonta- ja ohjauspalvelujen lisäämistä kohdentamalla palkkatukea työvoimaneuvojien palkkaamiseen. Lisäksi työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenomäärärahoihin ehdotetaan lisäystä ammatinvalintapsykologien palkkaamiseen. Nuorille suunnattavaa valmentavaa työvoimakoulutusta ehdotetaan lisättäväksi. Tutkintotavoitteista (ml. osatutkinnot) työvoimakoulutusta sekä täydennys-, sertifiointi-, pätevöitymis- ja muuntokoulutusta sekä vastavalmistuneiden jatko- ja täydennyskoulutusta ehdotetaan lisättäväksi. Nuorten työllistämistä työpajoilla ehdotetaan lisättäväksi. Nuorten yrittäjyyden lisäämiseksi starttirahaan ehdotetaan lisäystä.

Veikkaus Oy:n jakamattomia voittovaroja tuloutetaan 30 milj. euroa nuorten työllisyysmahdollisuuksien edistämiseksi tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön aloilla. Voittovararahoitusta kohdennetaan mm. aineistojen turvaamistyöhön ja digitoimiseen, audiovisuaalisen ja muun kulttuurin ja luovien alojen tehtäviin sekä liikunnan perustutkinnon suorittaneiden työllistämiseen. Arvion mukaan voittovararahoituksella edistetään kaikkiaan n. 4 700 nuoren työllistymismahdollisuuksia. Rahoitus on painotettu ns. jakosuhdelain sallimissa rajoissa nuorisotyöhön. Yleistä budjettirahoitusta lisätään 3 milj. eurolla etsivään nuorisotyöhön.

Ammatilliseen peruskoulutukseen osoitetaan lisäystä 4,4 milj. euroa, mikä on tarkoitus käyttää ammattistarttikoulutuksen järjestäjien opiskelijamäärän lisäämiseen 1 000 opiskelijalla. Rahoitus suunnataan nuorille erityisesti perusopetusvaiheen jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksille osoitetaan lisäystä yhteensä 1,35 milj. euroa siten, että 900 000 euroa käytetään kansanopistojen opiskelijaviikkojen lisäämiseen. Tällä voidaan järjestää 300 peruskoulun päättäneelle vailla jatkokoulutuspaikkaa olevalle nuorelle koulutusta. Lisäksi lisätään 450 000 euroa vastaaviin opintoseteliavustuksiin.

Oppisopimuskoulutukseen lisätään 3,3 milj. euroa, jonka avulla oppisopimusopiskelijoiden määrää peruskoulutuksessa voidaan nostaa 1 000 opiskelijalla ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa 250 opiskelijalla.

4H-toiminnan valtionapuun ehdotetaan 0,5 milj. euron kertaluonteista lisäystä nuorten työnhakuvalmiuksien parantamisen tukemiseen.

Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin esitetään ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilta yhteensä 1,5 milj. euroa käytettäväksi nuorten työllistämiseen luonnonhoitohankkeissa ja luontokeskusten asiakaspalvelutehtävissä. Osa palkkakuluista maksetaan palkkatuella. Määrärahalla arvioidaan työllistettävän yhteensä yli 100 nuorta eri puolilla Suomea, yhteensä noin 50 henkilötyövuoden verran.

Telakkateollisuus

Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 10 milj. euron valtuuden lisäystä. Lisätalousarviossa ehdotetaan kertaluonteista 500 milj. euron lainavaltuutta käytettäväksi alusluottojen jälleenrahoitukseen. Näillä toimilla pyritään turvaamaan Suomessa 21 000 henkilöä työllistävän telakkateollisuuden selviämismahdollisuuksia meneillään olevan suhdannetilanteen yli sekä torjumaan telakka-alan työttömyyttä. Varustamot voivat hakea kahteen uudisalusinvestointiin yhteensä enintään 15 milj. euron ympäristötukea.

Kahden yhteysalusreitin liikennepalvelujen ostamisia ehdotetaan aikaistettavaksi enintään 42,6 milj. euron sopimusvaltuudella ja lisäksi näihin ostoihin ehdotetaan liitettäväksi öljyntorjuntapalvelujen ostamisia enintään 4,0 milj. euron sopimusvaltuudella. Rajavartiolaitokselle ehdotetaan lisätilausvaltuutta 10 partioveneen hankintaan.

Korjausrakentaminen

Rakennusalan elvytystoimena käyttöönotettu suhdanneluonteinen korjausavustus osoittautui ennakoitua suositummaksi ja avustushakemuksia tuli yhteensä 2,5 mrd. euron hankkeisiin. Lisätalousarvioon ehdotetaan 125 milj. euron avustusvaltuutta aiemman 50 milj. euron valtuuden sijaan. Ehdotettavat avustukset maksetaan Valtion asuntorahastosta.

Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan

Tekesin riskiehtoisiin T&K -lainoihin ehdotetaan yhteensä 3 milj. euron määrärahojen ja 5 milj. euron myöntämisvaltuuden lisäystä erityisesti T&K -toiminnan tulosten muuntamiseen mm. kansainvälisille markkinoille kaupallistettaviksi tuotteiksi. Ehdotuksen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan noin 175 henkilötyövuotta yrityksissä syntyvinä työpaikkoina. Uudentyyppistä Protomo-toimintamallia ehdotetaan laajennettavaksi uusille paikkakunnille. Toimintamallin tavoitteena on yhdistää tuotekehityksen ammattilaisia innovaatiotiimeiksi, jotka kehittävät tuotteiden ja palvelujen prototyyppejä yritysten, tutkimuslaitosten tai yksityisten innovaattoreiden ideoiden pohjalta.

Eräitä muita muutoksia

Puolustusministeriön pääluokkaan lisätään 5,5 milj. euroa Afganistan-operaation kriisinhallintajoukkojen tarpeisiin. Ulkoasiainhallinnon kriisinhallintamäärärahojen sisällä tehdään 5,2 milj. euron uudelleenkohdennus Afganistan-operaation vuoksi.

Työvoimapoliittisen koulutuksen opiskelijapäivien lisäys lisää määrärahan tarvetta valtionosuudessa työttömien koulutusetuuksiin noin 6,8 milj. eurolla sekä työmarkkinatuen menoihin noin 0,4 milj. eurolla ja vähentää samalla valtionosuutta työttömyyskassoille 3,7 milj. eurolla.

Senaatti-kiinteistöjen investointivaltuutta esitetään korotettavaksi 40 milj. eurolla vuonna 2009 aloitettujen työllisyysperusteisten elvytyshankkeiden toteutuksen siirtyessä vuoden 2010 puolelle.

Eduskunnan vuodelle 2010 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa
 PääluokkaHyväksytty
talousarvio
Hallituksen
esitys
Yhteensä
     
21.Eduskunta122 249 000-122 249 000
22.Tasavallan presidentti15 323 000-15 323 000
23.Valtioneuvoston kanslia78 296 000-78 296 000
24.Ulkoasiainministeriön hallinnonala1 190 160 000-300 0001 189 860 000
25.Oikeusministeriön hallinnonala792 410 000-792 410 000
26.Sisäasiainministeriön hallinnonala1 269 760 0001 500 0001 271 260 000
27.Puolustusministeriön hallinnonala2 709 260 0007 065 0002 716 325 000
28.Valtiovarainministeriön hallinnonala14 869 020 000-14 869 020 000
29.Opetusministeriön hallinnonala6 217 546 00042 050 0006 259 596 000
30.Maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonala
2 833 498 000500 0002 833 998 000
31.Liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonala
2 214 952 000-2 214 952 000
32.Työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnonala
4 227 616 00038 650 0004 266 266 000
33.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala11 528 787 0003 460 00011 532 247 000
35.Ympäristöministeriön hallinnonala329 148 000-13 625 000315 523 000
36.Valtionvelan korot2 076 000 000-2 076 000 000
Yhteensä50 474 025 00079 300 00050 553 325 000

Eduskunnan vuodelle 2010 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa
 OsastoHyväksytty
talousarvio
Hallituksen
esitys
Yhteensä
     
11.Verot ja veronluonteiset tulot31 239 699 000773 000 00032 012 699 000
12.Sekalaiset tulot4 678 934 00030 000 0004 708 934 000
13.Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset1 318 700 000-2 000 0001 316 700 000
15.Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta)171 900 00090 000 000261 900 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta)37 409 233 000891 000 00038 300 233 000
     
15.03.01Nettolainanotto ja velanhallinta13 064 792 000-811 700 00012 253 092 000
Yhteensä50 474 025 00079 300 00050 553 325 000