Talousarvioesitys 2008
31. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittisia tavoitteita. Ministeriön ja hallinnonalan vastuulla on myös liikenne- ja viestintäpoliittisten tavoitteiden toteuttaminen liikenne- ja viestintäalalla toimivien valtion yritysten osalta sekä omistajapoliittisten tavoitteiden toteuttaminen hallinnonalan liikelaitosten osalta. Hallinnonalan politiikkalohkoja ovat hallinto, viestintäpolitiikka, liikennepolitiikka, omistajapolitiikka sekä tutkimustoiminta.
Viestintäpalvelut ovat olennainen osa tietoyhteiskunnan kehittymistä, koska merkittävä osa tietoyhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödyntäen. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta on keskeistä pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi tietoyhteiskuntapalvelujen tuotannossa ja laajassa hyväksikäytössä. Uutta teknologiaa ja uusia viestintäpalveluita kehitetään ja pyritään ottamaan käyttöön kaikilla elämänaloilla siten, että kansalaisten arki helpottuu.
Viestintäpalvelut ovat pääasiassa kaupallisia palveluja, jotka elinkeinoelämä tuottaa. Julkinen hallinto toimii teknologianeutraalin ohjauksen ja lainsäädännön avulla kilpailun ja uuden teknologian käyttöönoton edistämiseksi, viestintäalan yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi, suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamiseksi sekä peruspalvelutarjonnan turvaamiseksi ja kuluttajan oikeuksien suojaamiseksi. Ministeriön ja hallinnonalan toiminnassa keskeistä on hyvän toimintaympäristön luominen palvelujen tuottajille ja tarjota käyttäjille mahdollisuutta käyttää tietoyhteiskunnan palveluja. Kansalaisten tasavertaisuuden turvaamista palveluiden saatavuuden ja käytön suhteen pidetään tärkeänä.
Hallituskaudella tavoitteena on langattoman viestinnän kehittyminen ja lisääntyminen. Erilaisten verkkojen ja palveluiden yhteentoimivuutta, helppokäyttöisyyttä, turvallisuutta sekä luotettavuutta edistetään aktiivisesti. Viestintätoimialan kehittymisen kannalta on keskeistä, että uusia teknologioita, innovatiivisia liiketoimintamalleja sekä palveluntarjontamuotoja kehittyy ja niiden tarjonta ja käyttö lisääntyy.
Tietoyhteiskuntapolitiikassa keskitytään edellisen hallituksen aikana laaditun tietoyhteiskuntastrategian toimeenpanemiseen. Toimeenpanossa korostetaan arjen tietoyhteiskunnan näkökulmaa, jotta kansalaiset ja yritykset voisivat mahdollisimman tehokkaasti hyötyä teknologisesta kehityksestä ja sen luomista mahdollisuuksista.
Valtioneuvosto asettaa talousarvioesitykseen liittyen viestinnän toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:
- Suomen viestintäala on elinvoimainen ja kilpailukykyinen ja viestintäpolitiikka palvelee sekä alan elinkeinoelämän että kansalaisten tarpeita.
- Kansalaiset ja yritykset luottavat tietoyhteiskunnan palveluihin.
Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti seuraavat edellisiä täydentävät tavoitteet:
- Monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintäpalveluita syntyy ja on saatavilla koko maassa.
- Viestintäverkot ja -palvelut ovat helppokäyttöisiä, turvallisia ja luotettavia kaikissa oloissa.
- Viestinnän infrastruktuuria rakennetaan kilpailevilla verkkoteknologioilla ja langaton viestintä edistyy.
- Taajuuspolitiikka uudistuu maltillisesti ja lisääntyvään taajuustarpeeseen on varauduttu.
- Suomalaisen mediakulttuurin vahvuudet, kuten kansallisesti omaleimaiset sisällöt, viestinnän moniarvoisuus, julkinen palvelu ja monipuolinen lehdistö säilyttävät vahvan asemansa ja kehittyvät.
- Postin yleispalvelu on turvattu ja lehtien fyysiset jakelukanavat säilyvät koko maan kattavina.
Viestintäpolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat Viestintäviraston määrärahat, sanomalehdistön tuki sekä Yleisradio Oy:n ulkomaille suunnattujen radio- ja televisiolähetysten kustannusten korvaamiseen osoitettava tuki. Näihin esitetään yhteensä 26,6 milj. euroa.
Tehokas liikennejärjestelmä ja logistiikka edistävät maan kilpailukykyä ja ylläpitävät hyvinvointia. Pitkäjänteisellä ja luovalla liikennepolitiikalla huolehditaan liikennejärjestelmästä ja sen riittävästä rahoituksesta.
Liikenteen toimialalla ylläpidetään ja kehitetään liikenneyhteyksiä kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi. Toimialalla tulee samalla mahdollistaa turvallinen sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä liikkuminen ja kuljettaminen. Ministeriön hallinnonalan harjoittamaa liikennepolitiikkaa toteutetaan liikenneväylien sekä liikenteen palvelujen palvelutasoa ylläpitämällä ja kehittämällä sekä vaikuttamalla muiden viranomaisten ja sidosryhmien toimiin, joilla on merkitystä liikennepolitiikalle. Eri liikennemuotojen tulee yhdessä muodostaa tehokas ja toimiva liikennejärjestelmä.
Lähivuosien väylänpidon ja liikenteen palvelujen tarpeisiin vaikuttavat keskeisimmät muutostekijät ovat väestön muuttoliikkeestä aiheutuva aluerakenteen muutos ja väestön ikääntyminen sekä muutokset elinkeinoelämän rakenteessa. Eriytyvä aluekehitys lisää liikenteen kysyntää ja investointitarpeita kasvualueille. Samanaikaisesti liikenneväyläpalvelujen riittävä taso on säilytettävä väestöä menettävillä alueilla. Yksityisteiden pitoa tuetaan suorin avustuksin ja tukemalla niiden tienpitomenetelmien kehittämistä.
Hallitusohjelman mukaan merenkulun väylämaksujen ylikatteellisuus poistetaan, lisätään maksujen läpinäkyvyyttä ja varmistetaan jäänmurtopalvelut nykytasolla. Meriturvallisuuden parantamiseksi Itämerellä laaditaan ohjelma. Itämeren alusliikenteen turvallisuutta edistetään kehittämällä kansainvälisessä yhteistyössä liikenteen valvontajärjestelmiä, jääluokitusjärjestelmän luotettavuutta ja turvallista navigointia. Yhteiskunnan kuljetusten kotimainen omavaraisuus turvataan kaikissa tilanteissa. Suomalaisen merenkulun kilpailukykyä parannetaan tärkeimpien kilpailijamaiden tasolle EU:n sallimilla tukimuodoilla. Meripolitiikan tavoitteena on turvata Suomen kauppalaivaston myönteinen kehitys, suomalaisten merenkulkijoiden työllisyys sekä kansallinen huoltovarmuus.
Joukkoliikenteen sujuvuutta sekä seudullista suunnittelua ja ostoperiaatteita kehitetään. Julkisen liikenteen peruspalvelut turvataan haja-asutusalueella ja lentoliikenteen saatavuutta pyritään turvaamaan. Saaristoliikenteen lauttojen ja yhteysalusten palvelut turvataan maksutuloja lisäämällä nykytasolla. Junien ostoliikennettä kehitetään vastaamaan paremmin alueellisia matkustustarpeita.
Hallitusohjelmassa tavoitteena on osoittaa liikenneväylien hoitoon ja ylläpitoon rahoitus, jolla turvataan väyläverkoston palvelutaso ja liikenneturvallisuus. Raideliikennettä edistetään parantamalla rataverkon tasoa. Liikenteellä on merkittävä osavastuu ilmastonmuutoksesta. Liikenteen ympäristövaikutuksia hallitaan logistiikkaa tehostamalla, edistämällä joukkoliikennettä ja ympäristöystävällisiä kuljetusmuotoja sekä yksityisautoilun hiilidioksidipäästöjä vähentämällä. E 18 -tienkäyttömaksukokeilun toteutuksesta, laajuudesta ja vaikutuksista laaditaan selvitys.
Valtioneuvosto asettaa talousarvioesitykseen liittyen liikenteen toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:
- Turvataan toimivat matka- ja kuljetusketjut.
- Parannetaan liikenneturvallisuutta.
- Vähennetään ympäristöhaittoja.
Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti seuraavat edellisiä täydentävät tavoitteet:
- Liikenneverkon toimivuutta ja sujuvuutta parannetaan.
- Kehitetään eri liikkumis- ja kuljetusmuotojen valintamahdollisuuksia.
- Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutaso turvataan.
- Edistetään liikennejärjestelmän toimivuutta kaupunkiseuduilla.
- Vähennetään liikennekuolemia ja vakavia vammautumisia.
- Parannetaan liikenteen energiatehokkuutta.
- Selvitetään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen eri toimien vaikutukset ja kustannukset.
- Huolehditaan liikenne- ja kuljetusmarkkinoiden toimivuudesta.
- Hallinnonalan tuottavuutta parannetaan.
Liikennepolitiikkalohkolle esitetään yhteensä 1 718,8 milj. euroa. Liikennepolitiikkaa toteuttavat väylälaitokset, Ajoneuvohallintokeskus sekä Ilmailuhallinto ja Rautatievirasto. Muita liikennepolitiikkalohkon määrärahoja ovat joukkoliikenteen palvelujen ostot sekä tuet, merenkulkuelinkeinon tukeminen, ilmaliikenteen korvaukset ja tuet, tienpidon valtionavut sekä kansallinen rahoitusosuus rakennerahastohankkeisiin.
Liikennealan liikelaitokset ovat julkista tehtävää toteuttavia liiketoimintaorganisaatioita, jotka tuottavat julkista ja taloudellista arvoa. Julkinen arvo on kustannustehokkaasti tuotettua yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Hallitusohjelman mukaan liikennealan liikelaitosten omistajaperiaatteita kehitetään. Määritetään niiden erityistehtävät, valtion strategiset intressit ja tuottovaatimukset. Tieliikelaitoksesta muodostetaan valtion kokonaan omistama osakeyhtiö vuoden 2008 alusta lukien. Selvitetään Varustamoliikelaitoksen ja Luotsausliikelaitoksen toiminnan kehittämisvaihtoehtoja. Merenkulkulaitoksen tuotantotoimintojen eriyttämisen valmistelua jatketaan.
Tutkimustoiminnan politiikkalohkolle esitetään yhteensä 38,9 milj. euroa. Tutkimustoimintaa harjoittavia laitoksia ovat Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos.
Hallinnon politiikkalohkolle esitetään 18,4 milj. euroa liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenoihin sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Hallinnonalalle esitetään määrärahoja 2 074,7 milj. euroa.
Hallinnonalan arvonlisäveromenoihin esitetään 272,0 milj. euroa.
Hallinnonalan maksutuloista ja veroluontoisista maksuista suurimpia ovat meriväylien pidon kustannuksia kattava väylämaksu 75,0 milj. euroa sekä radanpitoon käytettävä ratamaksu (44,6 milj. euroa) ja ratavero (21,0 milj. euroa). Ilmailuhallinto saa veroluoteisina maksutuloina 6,7 milj. euroa ja Viestintävirasto 4,8 milj. euroa. Lisäksi Viestintävirasto saa muina maksutuloina 26,7 milj. euroa. Ajoneuvohallintokeskus maksutulot ovat yhteensä 71,6 milj. euroa.
Trans European Transport Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 12 milj. euroa. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin arvioidaan saatavan EU- ja kansallisia varoja noin 6,0 milj. euroa.
Tuottavuusohjelman vaikutukset
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2008 on 67 henkilötyövuotta.
Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) | |||
---|---|---|---|
2007 varsinainen talousarvio |
2008 esitys |
||
31.24.78 | Eräät tiehankkeet (arviomääräraha) | ||
— maa- ja vesirakennusvaltuus | 457,3 | - | |
31.30.78 | Eräät vesiväylähankkeet (arviomääräraha) | ||
— maa- ja vesirakennusvaltuus | 9,8 | - | |
31.40.78 | Eräät ratahankkeet (arviomääräraha) | ||
— maa- ja vesirakennusvaltuus | 334,2 | - | |
31.52.41 | Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) | ||
— avustusten myöntämisvaltuus | 4,4 | - | |
31.60.34 | Valtionavustus länsimetron suunnitteluun (siirtomääräraha 2 v) | ||
— avustusten myöntämisvaltuus | 15,0 | - | |
31.60.65 | Junien kaukoliikenteen osto (arviomääräraha) | ||
— muu valtuus | 156,1 | - |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2006—2008
v. 2006 tilinpäätös 1000 € |
v. 2007 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2008 esitys 1000 € |
Muutos 2007—2008 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Liikenne- ja viestintäministeriö | 21 195 | 18 688 | 18 431 | - 257 | - 1 |
---|---|---|---|---|---|---|
01. | Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 21 195 | 18 688 | 18 431 | - 257 | - 1 |
20. | Ajoneuvohallintokeskus | 10 743 | 11 856 | 12 756 | 900 | 8 |
01. | Ajoneuvohallintokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 10 743 | 11 856 | 12 756 | 900 | 8 |
24. | Tiehallinto | 699 348 | 735 847 | 890 975 | 155 128 | 21 |
01. | Tiehallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 72 600 | 76 900 | 79 719 | 2 819 | 4 |
21. | Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) | 518 883 | 506 427 | 527 536 | 21 109 | 4 |
76. | Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) | 34 446 | 30 820 | 26 820 | - 4 000 | - 13 |
78. | Eräät tiehankkeet (arviomääräraha) | 52 319 | 100 500 | 231 600 | 131 100 | 130 |
79. | Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) | 21 100 | 21 200 | 25 300 | 4 100 | 19 |
25. | Tienpidon valtionavut | 14 000 | 14 200 | 13 000 | - 1 200 | - 8 |
50. | Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) | 14 000 | 14 200 | 13 000 | - 1 200 | - 8 |
(26.) | Tieliikelaitos | — | — | — | — | — |
30. | Merenkulkulaitos | 103 218 | 108 110 | 113 234 | 5 124 | 5 |
01. | Merenkulkulaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 36 914 | 32 298 | 32 164 | - 134 | - 0 |
21. | Vesiväylänpito (siirtomääräraha 2 v) | 60 160 | 61 762 | 61 520 | - 242 | - 0 |
76. | Maa- ja vesialueiden hankinta (arviomääräraha) | 33 | 50 | 50 | — | — |
77. | Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 868 | — | — | — | — |
78. | Eräät vesiväylähankkeet (arviomääräraha) | 5 243 | 14 000 | 19 500 | 5 500 | 39 |
32. | Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen | 64 814 | 71 421 | 75 221 | 3 800 | 5 |
41. | Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen lastialusten ja kolmansien maiden välillä liikennöivien matkustaja-alusten kilpailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) | 38 039 | 40 985 | 40 985 | — | — |
42. | Ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten ja -autolauttojen kilpailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) | 22 025 | 25 283 | 29 083 | 3 800 | 15 |
50. | Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha) | 603 | 953 | 953 | — | — |
51. | Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v) | 4 147 | 4 200 | 4 200 | — | — |
33. | Varustamoliikelaitos | — | — | — | — | — |
34. | Luotsausliikelaitos | — | — | — | — | — |
40. | Ratahallintokeskus | 371 491 | 339 782 | 462 170 | 122 388 | 36 |
01. | Ratahallintokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 21 200 | 27 500 | 27 650 | 150 | 1 |
21. | Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v) | 280 702 | 274 582 | 287 820 | 13 238 | 5 |
76. | Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) | 1 240 | 1 500 | 700 | - 800 | - 53 |
(77.) | Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 6 900 | — | — | — | — |
78. | Eräät ratahankkeet (arviomääräraha) | 55 149 | 36 200 | 146 000 | 109 800 | 303 |
(79.) | Radioverkon rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) | 6 300 | — | — | — | — |
41. | Rautatievirasto | 1 300 | 4 060 | 4 060 | — | — |
01. | Rautatieviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 300 | 4 060 | 4 060 | — | — |
50. | Ilmailulaitos | — | — | — | — | — |
51. | Ilmailuhallinto | 6 800 | 7 600 | 7 600 | — | — |
01. | Ilmailuhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 6 800 | 7 600 | 7 600 | — | — |
52. | Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut | 1 300 | 1 500 | 3 000 | 1 500 | 100 |
41. | Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) | 1 300 | 1 500 | 3 000 | 1 500 | 100 |
60. | Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet | 90 760 | 93 507 | 101 733 | 8 226 | 9 |
34. | Valtionavustus länsimetron suunnitteluun (siirtomääräraha 2 v) | — | 1 500 | 6 750 | 5 250 | 350 |
42. | Valtionavustus koulutuksesta (kiinteä määräraha) | 841 | 841 | 841 | — | — |
63. | Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 81 251 | 52 999 | 55 175 | 2 176 | 4 |
64. | Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 8 668 | 7 767 | 7 567 | - 200 | - 3 |
65. | Junien kaukoliikenteen osto (arviomääräraha) | — | 30 400 | 31 400 | 1 000 | 3 |
70. | Viestintävirasto | 5 248 | 5 219 | 6 090 | 871 | 17 |
01. | Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 5 248 | 5 219 | 6 090 | 871 | 17 |
72. | Viestinnän korvaukset ja avustukset | 16 054 | 14 264 | 20 500 | 6 236 | 44 |
42. | Sanomalehdistön tuki (kiinteä määräraha) | 13 614 | 14 264 | 18 500 | 4 236 | 30 |
(43.) | Poikkeusolojen viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) | 2 440 | — | — | — | — |
44. | Valtionavustus suomalaisten televisio- ja radio-ohjelmien lähettämiseen ulkomaille (kiinteä määräraha) | — | — | 2 000 | 2 000 | 0 |
80. | Ilmatieteen laitos | 30 216 | 30 278 | 30 315 | 37 | 0 |
01. | Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 30 216 | 30 278 | 30 315 | 37 | 0 |
81. | Merentutkimuslaitos | 10 280 | 8 499 | 8 559 | 60 | 1 |
01. | Merentutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 10 280 | 8 499 | 8 559 | 60 | 1 |
99. | Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot | 350 484 | 363 428 | 307 055 | - 56 373 | - 16 |
29. | Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 277 061 | 276 265 | 272 013 | - 4 252 | - 2 |
40. | Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) | 942 | 942 | 942 | — | — |
62. | EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus liikenne- ja viestintäministeriön osalta (arviomääräraha) | 11 488 | 12 421 | — | - 12 421 | - 100 |
78. | Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen (arviomääräraha) | 60 993 | 73 800 | 34 100 | - 39 700 | - 54 |
(88.) | Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) | — | — | — | — | — |
Yhteensä | 1 797 250 | 1 828 259 | 2 074 699 | 246 440 | 13 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 3 368 | 3 154 | 3 082 |
Perusväylänpidon momenttien (perustienpito, vesiväylänpito ja perusradanpito) mitoituksessa on otettu huomioon toimintamenojen budjetointi toimintamenomomenteille (01).