Talousarvioesitys 2006

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Pitkäjänteisen finanssipolitiikan tukemiseksi hallitusohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava sitova linjaus, menosääntö. Se asettaa noin kolmelle neljäsosalle menoista enimmäisrajan, johon voidaan tehdä vain teknisiä tarkistuksia hinta- ja kustannustasomuutoksia tai talousarvion rakennemuutoksia vastaavasti. Menosäännön ja sen pohjalle vahvistetun vaalikauden kehyksen ulkopuolelle jäävät suhdanteiden tai rahoitusautomatiikan mukaan muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, asumistuki ja siirtomenot Kansaneläkelaitokselle. Näiden menoperusteisiin tehtävät muutokset kuitenkin sisällytetään kehykseen. Lisäksi ulkopuolelle jäävät valtionvelan korkomenot, finanssisijoitukset ja eräät muut menot, joiden sitominen kehykseen ei ole finanssipoliittisesti järkevää. Lisätalousarviot sisällytetään kehykseen.

Kevään 2005 kehyspäätöksessä hallinnonaloilta vähennettiin vuoden 2006 tasolla määrärahoja 150 milj. euroa, jotta kehysvaraa ennakoimattomia menotarpeita varten olisi riittävästi ja kehyksissä voitaisiin hallitusohjelmassa sovitulla tavalla pysyä. Säästäväisyyden tavoitteena oli ennen kaikkea taloudellisen liikkumatilan varaaminen poliittiselle päätöksenteolle. Lisäksi harkinnanvaraisiin määrärahoihin ei paria poikkeusta lukuun ottamatta tehty hintatason muutoksen perusteella tasokorotuksia, mikä toi noin 100 milj. euron liikkumatilan kehykseen.

Lisäksi kehyspäätöksellä tarkastettiin vaalikauden kehystä teknisesti vastaamaan budjetin rakennemuutoksia sekä vuoden 2006 hinta- ja kustannustasoa. Vuoden 2006 kehysmäärärahojen suuruudeksi päätettiin 29 468 milj. euroa, mikä jätti jakamatonta varausta 342 milj. euroa.

Talousarvioesityksessä kehystä on vielä kehyspäätöksessä sovitulla tavalla teknisesti tarkistettu siten, että kehys nousee yhteensä 361 milj. eurolla. Tästä talousarvion rakennemuutosten vaikutus on 334 milj. euroa. Näitä muutoksia ovat mm. siirtyminen bruttobudjetointiin Merenkulkulaitoksen toiminnan rahoituksessa sekä työmarkkinatuen rahoitusuudistus vuoden 2006 alusta. Uudistuksen johdosta kehyksen ulkopuolelle luettavien työmarkkinatukimenojen arvioidaan vähenevän, mutta menot kasvavat vastaavasti kehyksen sisäpuolella, joten kehyksen tasoa on teknisesti korotettu. Hinta- ja kustannustasoarvioiden tarkentumisesta aiheutuu nettomääräisesti noin 26 milj. euron kehystarkistus. Korjattu menokehys vuodelle 2006 on 29 829 milj. euroa.

Jakamaton varaus

Nyt annettavan talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi menoiksi ehdotetaan 29 597 milj. euroa, mikä jättää 232 milj. euron jakamattoman varauksen lisätalousarviotarpeita varten. Jakamaton varaus on 110 milj. euroa pienempi kuin kevään kehyspäätöksessä, mikä johtuu lisäpanostuksista mm. liikennehankkeisiin, nuorten työllistämiseen, pienituloisten aseman parantamiseen ja kehitysyhteistyöhön.

Esityksen mukainen jakamaton varaus on saman suuruinen kuin lisätalousarvioissa budjetoidut kehysmenot v. 2004. Aiempina vuosina lisäbudjeteilla lisättyjen kehykseen luettavien menojen summa on ollut keskimäärin yli 400 milj. euroa.

Vuonna 2005 on omaisuuden myynnistä kertynyt nettotuloja 1 398 milj. euroa, joista on budjetoitu 475 milj. euroa. Hallituksen päätöksen mukaisesti kehyssäännön estämättä voidaan omaisuuden myyntitulojen 500 milj. euroa ylittävästä osasta enintään 10 % käyttää kertaluonteisiin lisämenoihin, lähinnä infrastruktuuri-investointeihin sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseen. Siten kertaluontoisiin menolisäyksiin on käytettävissä 89,8 milj. euroa, jonka hallitus ehdottaa käytettäväksi perusradanpitoon ja -tienpitoon sekä uusiin väylähankkeisiin kohdistuviin määrärahalisäyksiin vuosina 2006 ja 2007. Vuoden 2006 talousarvioesityksessä ehdotetaan näihin kohteisiin myyntitulorahoitusta 49,5 milj. euroa. Jäljelle jäävä noin 40 milj. euron määrärahalisäys ajoittuu vuoteen 2007.

Tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä ja kevään 2005 kehyspäätöksessä kohdennettiin liikennehankkeisiin sekä tutkimus- ja kehitysmenoihin vuosille 2005—2007 vuoden 2004 omaisuuden myyntituloilla rahoitettavia määrärahalisäyksiä kehyssäännön estämättä yhteensä 163,4 milj. euroa. Tästä summasta 28 milj. euroa sisältyy vuoden 2006 talousarvioesitykseen määrärahalisäyksenä. Yhteensä omaisuuden myyntituloilla rahoitettavia lisäyksiä sisältyy esityksen kehyksen ulkopuolisiin menoihin 78 milj. euroa.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Kehyksen ulkopuolisiksi määrärahoiksi ehdotetaan em. omaisuuden myyntituloilla rahoitettavat menot mukaan lukien yhteensä 9 855 milj. euroa, joka on 530 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2005 talousarviossa. Kasvu johtuu pääosin siitä, että arvonlisäveron tuoton tilittämisestä Kansaneläkelaitoksen rahastoihin luovutaan, minkä johdosta menosiirrot kansaneläkerahastoon nousevat. Talousarvion tasapainon kannalta muutos on neutraali. Valtionvelan korkomenojen arvio on sen sijaan alentunut vuoden 2005 varsinaisesta talousarviosta noin 209 milj. eurolla.

Lisäystä kehyksen ulkopuolisiin menoihin aiheutuu myös merityötulon tuen kustannuksista sekä maaliskuun 2005 kehyspäätöksessä päätetystä ja myöhemmin keväällä yksityiskohdiltaan tarkennetusta matalapalkkaisen kokoaikatyön tuesta. Molemmat tukitoimenpiteet vaativat määrärahoja, jotka kuuluisivat menosäännön mukaan kehyksen piiriin. Toimenpiteet kuitenkin rinnastuvat verojen ja sosiaaliturvamaksujen kevennyksiin ja ne toteutetaan teknisesti ennakonpidätysjärjestelmää hyväksikäyttäen, minkä vuoksi kehyssäännöstä on katsottu voitavan näissä tapauksissa poiketa. Merityötulon tuen kokonaiskustannukset ovat vuositasolla 24 milj. euroa ja matalapalkkaisen kokoaikatyön tuen menovaikutus on 100 milj. euroa.

Taulukko 10. Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa