Talousarvioesitys 2006

5.5. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot

Hallitusohjelman aluepoliittisena tavoitteena on sosiaalinenja alueellinen tasapaino, jonka saavuttamiseksi eroja alueiden kehittämisedellytyksissäkavennetaan. Tavoitteena on muuttoliikkeen ja väestörakenteen tasapainottaminensekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa. Tavoitteisiin pyritäänohjelmaperusteisen aluepolitiikan avulla. Alueellista kehittämistyötä toteutetaansekä kansallisilla että EU:n osittain rahoittamilla alueellisillaohjelmilla. Hallitusohjelman mukaisesti on kesäkuussa 2005 aloitettuselvitystyö osaavan työvoiman saamisesta väestöä menettäville alueille.Talousarvioesityksen alueellisia vaikutuksia tarkastellaan lähemmin talousarvioesityksenliitteessä 2.

Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet

Alueiden kehittämislain (602/2002) yhtenä tavoitteena on ohjataalueiden kehittämistä maakuntien ja valtakunnan tasolla siten, ettäkehittämistyö muodostaa alue- ja keskushallinnon kehittämistoimistavuorovaikutteisen kokonaisuuden. Keskushallintotasolla järjestelmäänkuuluvat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset tavoitteetja ministeriöiden alueiden kehittämistä koskeva tavoitteiden jatoimenpiteiden määrittely.

Valtioneuvoston vuosille 2003—2007 päättämillä valtakunnallisillaalueiden kehittämisen tavoitteilla täydennetään ja täsmennetäänhallitusohjelman aluepoliittisia tavoitteita. Valtioneuvoston määräämätministeriöt ovat valmistelleet ensimmäiset hallinnonalansa alueidenkehittämistä ja alueellista toimintaa koskevat suunnitelmansa kehyskautta2006—2009 varten. Vastaavasti maakunnan liittojen johdollalaadituilla maakuntaohjelmien rahoitussuunnitelmilla ja niiden vuosittaisillatoteuttamissuunnitelmilla pyritään vaikuttamaan hallinnonalojenmenokehyksiin ja talousarvioesityksiin. Valtion osalta rahoitusmääritellään vuosittain kehys- ja budjettiprosessin yhteydessä.

Kansallinen aluepolitiikka

Aluekeskusohjelma, osaamiskeskusohjelma, maaseutupoliittinenkokonaisohjelma ja saaristo-ohjelma ovat alueiden kehittämislaissa(602/2002) mainittuja määräaikaisia erityisohjelmia, jotka valtioneuvostohyväksyy. Hallitus antoi eduskunnalle kesäkuussa 2005 esityksenalueiden kehittämislain muuttamisesta, joka mahdollistaa näidenohjelmien jatkumisen myös vuoden 2006 jälkeen. Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmienperusrahoitus sisältyy sisäasiainministeriön maakunnan kehittämisraha-momentille.Maakunnan kehittämisrahasta tullaan rahoittamaan myös seutukokeilunmukaisia hankkeita. Seutuhankkeen tavoitteena on kuntien seudullisenyhteistyön tukeminen. Osaamiskeskusohjelman ja aluekeskusohjelmannykyinen ohjelmakausi päättyy v. 2006. Vuonna 2007 alkavalla ohjelmakaudellaaluekeskusten kehittämistä jatketaan edelleen alueiden kehittämislainmukaisella aluekeskusohjelmalla. Valtioneuvosto on myös päättänytjatkaa alueiden kehittämislain mukaista huippuosaamisen hyödyntämiseenperustuvaa osaamiskeskusohjelmaa vuosina 2007—2013. Uudistettumaaseutupoliittinen kokonaisohjelma ”Elinvoimainen maaseutu — yhteinenvastuumme” on laadittu vuosille 2005—2008. Kokonaisohjelmaja sen pohjalta vuosille 2005—2006 laadittu erityisohjelmakeskittyvät laajan maaseutupolitiikan kysymyksiin ja maaseutupolitiikankehittämiseen. Saaristo-ohjelman tehtävä on hyödyntää saaristoja,merta, järviä, jokia ja rantaviivaa aluekehityksen edistämiseksi lähinnämaaseutumaisilla alueilla. Valtakunnallinen saaristo-ohjelma tullaanuudistamaan vuoden 2006 aikana.

Euroopan unionin rakennerahastojen toiminta Suomessa

Suomessa toimii neljä rakennerahastoa, jotka ovat Euroopan aluekehitysrahasto(EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maatalouden ohjaus-ja tukirahaston ohjausosasto (EMOTR-O) ja kalatalouden ohjaamisenrahoitusväline (KOR). Rahastojen varat sisältyvät EU:n talousarvioon.Rahastoista myönnettävä tuki on pääosin avustusmuotoista. Rahoituksen saaminenrakennerahastoista edellyttää kansallista osarahoitusta.

Tavoite- ja yhteisöaloiteohjelmien toimeenpano perustuu valtioneuvostonesittämiin ja komission hyväksymiin ohjelma-asiakirjoihin. Tavoite1 -alueen väestöosuus koko väestöstä on 20,9 % ja tavoite2 -alueen 30,6 %. Siirtymäkauden alueiden, jotka ohjelmakaudella1995—1999 kuuluivat joko tavoite 2 tai tavoite 5b -alueisiin,mutta eivät kuulu ohjelmakauden 2000—2006 tavoite 2 -alueeseen,väestöosuus on 9,6 %. Siirtymäkauden alueiden EU-tuki päättyy vuoden2005 lopussa. Rahoituspäätöksiä ja maksatuksia voidaan kuitenkintehdä vuoden 2007 loppuun saakka. Tavoite 3 -ohjelmaa toteutetaantavoite 1 -alueen ulkopuolella.

Rakennerahastoista rahoitettavien ohjelmien osalta valtion talousarvioonbudjetoitavat määrärahat perustuvat ohjelma-asiakirjojen rahoitustaulukoihin,joihin v. 2004 lisättiin ns. suoritusvaraus. EU:n rakennerahastoistasaatavat tulot budjetoidaan valtion talousarvioon bruttoperiaatteenmukaisesti maksuviranomaisen tuloiksi ja menoiksi. Kunkin rakennerahastonrahoittamiin ohjelmiin tarvittava kansallinen valtion rahoitusosuusbudjetoidaan ohjelmien toimeenpanoon osallistuvan hallinnonalanmenoksi yhdelle momentille.

EAKR:sta rahoitettavien yhteisöaloiteohjelmien (Interreg IIIja Urban II) EU-varat tulevat ohi valtion talousarvion suoraan ohjelmassanimetylle talousarviotalouden ulkopuolisille hallinto- ja maksuviranomaiselle.Näiden ohjelmien EU-tukea vastaava valtion rahoitusosuus sisältyy kuitenkinvaltion talousarvioon. Osa tuloutuvista EMOTR-O:n rahoitusosuuksistatavoite 1 -ohjelmissa ohjataan talousarvion ulkopuoliseen Maatilataloudenkehittämisrahastoon, josta rahoitetaan myös niihin liittyvä kansallinenvaltion rahoitusosuus. Ahvenanmaan maakunnassa toteutettavat tavoite2 ja 3 -ohjelmat kuuluvat maakunnan toimivaltaan, eivätkä näihinohjelmiin liittyvät varat sisälly valtion talousarvioon.

Nykyinen EU:n rakennerahastokausi päättyy vuoden 2006 lopussa.Ohjelmakauden 2000—2006 rahoituspäätöksiä ja maksatuksiavoidaan kuitenkin tehdä vuoden 2008 loppuun saakka.

Rakennerahastovarat vuoden 2006 talousarviossa

Rakennerahastoista arvioidaan v. 2006 ja aiemmin maksettujenmenojen perusteella saatavan tuloja valtion talousarvioon yhteensänoin 321 milj. euroa siten, että EAKR:n osuus olisi 129 milj. euroa,ESR:n 134 milj. euroa, EMOTR-O:n 33 milj. euroa ja KOR:in 5 milj.euroa.

Kuvio 8. EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuusrahastoittain vuonna 2006, milj. euroa

Vuonna 2006 ja aiemmin myönnettyjen myöntämisvaltuuksien aiheuttamiamaksatuksia varten talousarvioon sisältyy 557 milj. euroa määrärahaa,josta yhteensä 269 milj. euroa on EU:n rakennerahastojen menojaja 288 milj. euroa valtion rahoitusosuuden menoja varten. Tarkattiedot rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuuden myöntämisvaltuuksistaja määrärahoista löytyvät momenteilta 26.98.61, 30.10.61, 30.10.62,30.40.62, ja 34.05.61 sekä niiden taulukoista.

Kuvio 9. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuudenmyöntämisvaltuus ministeriöittäin vuonna 2006