Talousarvioesitys 2005

4.2. Verotuloarviot

Verokertymiin vaikuttavat sekä veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys että veroperusteiden muutokset. Veronalaisten tulojen ja veropohjan muutokset riippuvat koko kansantalouden ja sen osa-alueiden kehityksestä. Esitetyt veropohja-arviot on johdettu talousarvioesityksen liitteenä olevan taloudellisen katsauksen arvioista ja ennusteista.

Taulukko 8. Eräitä veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavia tulo- ja kysyntäeriä

Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

Tulo- ja varallisuusveron kertymäksi v. 2005 arvioidaan 12 373 milj. euroa. Siitä kotitaloudet maksavat noin kaksi kolmasosaa ja yritykset yhteisöverona noin kolmasosan.

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioidaan kasvavan noin 3½ % v. 2005. Veronalaisista tuloista palkkatulojen osuus on yli 60 %, joten palkkojen ja työllisyyden kehitys on etenkin pidemmällä aikavälillä ratkaisevaa verotulojen kannalta. Palkkatulojen kasvun ennustetaan olevan noin 4½ % v. 2005. Kasvun arvioidaan olevan hieman nopeampaa kuin v. 2004, mikä johtuu työllisyyden kasvusta nopeamman talouskasvun seurauksena. Eläketulojen kasvun arvioidaan vuonna 2005 hidastuvan hieman viime vuosina toteutuneesta, mutta pysyvän edelleen nopeampana kuin palkkatulojen kasvu. Työttömyysturvaetuuksien määrä vähenee työllisyystilanteen parantuessa.

Ansio- ja pääomatuloverokertymän arvioidaan v. 2005 nousevan 2,7 % vuodelle 2004 budjetoidusta. Valtion tuloveroasteikkoon ehdotetaan tehtäväksi kahden prosentin inflaatiotarkistus, mikä alentaisi valtion tuloveron tuottoa noin 160 milj. euroa. Ehdotettu kotitalousvähennyksen laajentaminen pienentää veron kertymää arviolta noin 15 milj. euroa. Lisäksi tuloarviossa on huomioitu yritys- ja pääomaverouudistuksen vaikutukset vuonna 2005. Tärkeimmät ansio- ja pääomatuloverokertymän arvioon vaikuttavat muutokset ovat:

• pääomaverokannan alentaminen, vähentää kertymää arviolta noin 28 milj. euroa
• varallisuusverotuksessa tehtävät muutokset, vähentävät kertymää arviolta noin 49 milj. euroa
• yksityishenkilöiden saamista pörssiosingoista arvioidaan kertyvän veroa 82 milj. euroa
• vapaaehtoisten eläkevakuutusten tuloverotusta koskevien säännösten uudistaminen arvioidaan vähentävän valtion tuloveron tuottoa 38 milj. euroa.

Maksuunpannun yhteisöveron tuotto laski huomattavasti vuonna 2001 ja aleneminen jatkui vielä vuonna 2002. Yhteisöverotuoton arvioidaan kuitenkin kääntyneen hienoiseen kasvuun vuonna 2003 ja kasvun arvioidaan jatkuvan vuonna 2004 parantuneen kansainvälisen kysyntätilanteen seurauksena. Yritysten tulosten arvioidaan edelleen kohenevan vuonna 2005, mutta yhteisöveron tuoton arvioidaan kuitenkin pienentyvän yritys- ja pääomaverouudistuksessa päätetyn yhteisöverokannan alentamisen seurauksena. Yhteisöverokannan alentamisen arvioidaan vähentävän yhteisöveron tuottoa 555 milj. eurolla. Verokannan alentamisen aiheuttama kuntien verotuottomenetys on päätetty kompensoida korottamalla kuntien jako-osuutta yhteisöverosta, jolloin yhteisöverokannan alentamisen aiheuttamat tuottomenetykset kohdistuvat yksinomaan valtiolle. Valtiolle tulevan yhteisöveron kassakertymän arvioidaan vuonna 2005 putoavan lähes 10 % vuodelle 2004 arvioidusta tasosta. Yhteisöveroa on alkuvuonna 2004 kertynyt talousarviossa arvioitua enemmän.

Muita tuloon ja varallisuuteen perustuvia veroja arvioidaan kertyvän lähes 10 % vähemmän kuin vuodelle 2004 on budjetoitu. Korkotulojen lähdeveroa arvioidaan kertyvän 22 % vähemmän ja perintö- ja lahjaveroa 2 % vähemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu.

Liikevaihtoon perustuvat verot

Liikevaihtoon perustuvien verojen tuotoksi arvioidaan yhteensä 11 604 milj. euroa v. 2005. Tästä arvonlisäveron osuus on 11 053 milj. euroa. Vuonna 2005 arvonlisäveroa on arvioitu kertyvän 4 % enemmän kuin vuodelle 2004 on budjetoitu.

Arvonlisäverotuoton kehityksen kannalta olennaisen kotitalouksien kulutuksen arvon arvioidaan kasvavan noin 4 % v. 2005. Kotitalouksien kulutus muodostaa noin 60 % koko arvonlisäveron veropohjasta. Sen lisäksi veropohjaan kuuluvia eriä ovat julkisen, verovapaan sekä yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan välituotekäyttö ja investoinnit. Vuonna 2005 koko arvonlisäveropohjan arvioidaan kasvavan noin 3½ %. Arvonlisäveron tuotto kasvoi vuonna 2003 yksityistä kulutusta nopeammin, kulutuksen suuntautuessa kestokulutushyödykkeisiin, joita verotetaan vakioverokannan mukaisesti.

Arvonlisäveron tuotosta ehdotetaan siirrettäväksi Kansaneläkelaitokselle 1 000 milj. euroa, mikä on yhtä paljon kuin vuodelle 2004 on budjetoitu.

Arvonlisäverolakia muutettiin vuoden 2004 alusta pienyritysten kasvumahdollisuuksia tukevaan suuntaan ottamalla käyttöön verovelvollisuuden alarajaan liittyvä veronhuojennus. Lakimuutoksen kassavaikutus siirtyi vuodelle 2005, mikä aiheutui siitä, että v. 2004 vero peritään bruttomäärästä ja kevennys palautetaan verovelvollisille v. 2005. Veromuutoksen arvonlisäveron tuottoa vähentäväksi vaikutukseksi on arvioitu v. 2005 noin 24,5 milj. euroa. Ehdotettu arvonlisäveron liukuvan veronhuojennuksen ylärajan nosto vähentää arvonlisäveron tuottoa vasta vuonna 2006.

Valmisteverot

Valmisteveroja arvioidaan v. 2005 kertyvän yhteensä 4 565 milj. euroa, eli noin 1,7 % enemmän kuin vuodelle 2004 on budjetoitu. Noin kaksi kolmasosaa valmisteverotuotoista kertyy energiaveroista. Muita merkittäviä valmisteveroja ovat alkoholijuomavero ja tupakkavero.

Energiaveroista kolme neljäsosaa kertyy liikenteestä (moottoribensiinin ja dieselöljyn vero) ja loput mm. lämmityksestä ja energian tuotannosta. Energiaverojen tuottoennuste pohjautuu energia-aineiden kulutusennusteeseen, joka on laadittu yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön sekä alalla toimivien tuottajien kanssa. Sekä bensiinin että dieselöljyn kulutuksen kasvun oletetaan nopeutuvan hieman vuonna 2005, ollen 1½ ja 2½ %. Energiaverojen tuoton arvioidaan v. 2005 olevan yhteensä 3 010 milj. euroa, eli 1,9 % enemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu.

Vuonna 2004 voimaan tulleet muutokset alkoholijuomaverotuksessa, EU:n laajentuminen ja muuttuneet matkustajatuontisäännökset tekevät vuoden 2004 tuottoarvioiden laadinnan niin alkoholijuomaveron kuin myös tupakkaveron osalta vaikeaksi veropohjassa tapahtuvien muutosten takia. Tämän hetkisten tietojen mukaan muutokset alkoholin verollisessa kulutuksessa ja matkustajatuonnissa ovat toteutuneet kuten veronalennusta tehtäessä ennustettiin. Tupakan veropohja on tämän hetkisten arvioiden mukaan säilynyt aiemmin oletettua paremmin Suomessa.

Vuonna 2005 alkoholijuomaveron tuoton arvioidaan laskevan noin 7,8 % kuluvalle vuodelle budjetoidusta. Tuottoarvio perustuu Stakesin alkoholin kulutusennusteeseen, jonka mukaan alkoholijuomien verollisen kulutuksen arvioidaan laskevan hieman vuodesta 2004. Tuottoarvio ei sisällä alkoholijuomaveron lisäveroa, koska lisävero on tarkoitus kumota ja korvata juomapakkausten ympäristöohjaukseen liittyvällä verolla. Vuonna 2005 tupakkaveron tuoton arvioidaan olevan 538 milj. euroa, jossa kasvua 19 % kuluvalle vuodelle budjetoidusta. Vuonna 2004 tupakkaveroa on kertynyt arvioitua enemmän tupakkatuotteiden veropohjan säilyttyä oletettua paremmin Suomessa. Tupakkatuotteiden kulutuksen ennustetaan vuonna 2005 säilyvän edellisen vuoden tasolla ja vähittäismyyntihintojen nousevan hieman vuodesta 2004.

Muut verot ja veronluonteiset tulot

Muita veroja ja veronluonteisia tuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2005 yhteensä 2 407 milj. euroa, mikä on lähes 4 % enemmän kuin vuodelle 2004 on budjetoitu.

Muista veroista ja veronluonteisista tuloista tuotoltaan merkittävimmät verot liittyvät liikenteeseen. Autoveroa arvioidaan kertyvän 1 294 milj. euroa eli 3,5 % enemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Autoveron tuottoarvio perustuu arvioihin, jonka mukaan uusia henkilöautoja myytäisiin noin 150 000 kappaletta v. 2005 ja käytettyjä henkilöautoja tuotaisiin maahan noin 40 000 kappaletta. Ajoneuvoveroa arvioidaan kertyvän 536 milj. euroa vuonna 2005.