Talousarvioesitys 2005

3.2. Finanssipolitiikan linja

Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen edellyttää, että valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen alenee suhdanneluonteisia poikkeamia lukuun ottamatta. Tämän varmistamiseksi hallituksen tavoitteena on, että valtiontalous on vaalikauden lopulla kansantalouden tilinpidon mukaisesti tasapainossa. Julkiseen talouteen kokonaisuutena muodostuisi tällöin noin kolmen prosentin suuruinen ylijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtiontalous muodostui vuonna 2003 hitaana jatkuneesta kokonaistuotannon kasvusta ja tuloverokevennyksistä huolimatta lievästi ylijäämäiseksi, kun heikon vientikysynnän vastapainona ripeästi lisääntyneet kotitalouksien kulutus ja asuntoinvestoinnit kasvattivat veropohjaa. Vahvana jatkuvan kotimaisen kysynnän kasvun ansiosta valtiontalous pysyy myös tänä ja ensi vuonna lähellä tasapainoa.

Valtionvelka kasvoi viime vuonna suhteessa bruttokansantuotteeseen sen hallintaan liittyvien teknisten muutoksien vuoksi, mutta tänä ja ensi vuonna velkasuhde taas alenee.

Epävarmuus talouskasvun voimakkuudesta, työllisyyskehityksestä ja verokilpailupaineista sekä tarve varautua väestön ikääntymiseen korostavat pitkäjänteisen ja johdonmukaisen finanssipolitiikan merkitystä. Tavoitteeksi asetetun valtiontalouden tasapainon saavuttaminen vaatii pidättyvyyttä menopolitiikassa.

Tavoitellun menokehityksen saavuttamiseksi hallitusohjelmaan on kirjattu budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava sitova linjaus koko hallituskaudeksi. Vaalikauden aikana valtion menoja lisätään vuoden 2007 tasossa 1,12 miljardilla eurolla verrattuna helmikuussa 2003 hyväksyttyihin menokehyksiin. Myös lisätalousarviot sisältyvät kehysmenettelyn piiriin siten, että kaikkien budjetoitujen määrärahojen taso ei ylitä vuosittaista menokattoa. Kehysten ulkopuolelle jäävät työllisyyskehityksestä suoraan riippuvat työttömyysturvamenot, budjettisiirrot kansaneläkelaitokselle sekä asumistuki sekä korkomenot.

Rajalliset julkisen talouden lisävoimavarat suunnataan työllisyyskehityksen parantamisen ja siten talouden kasvupotentiaalin lisäämisen näkökulmasta mahdollisimman tehokkaasti. Talouden kasvun vauhdittamiseksi ja työllisyystilanteen kohentamiseksi on hallitusohjelmassa sovittu merkittävästä lisäpanostuksesta julkiseen tutkimus- ja tuotekehitysrahoitukseen.

Työllisyysasteen nostamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi jatketaan julkisen työvoimapalvelun rakenteen uudistusta lisäämällä työvoiman palvelukeskuksia alue- ja paikallistason viranomaisten ja muiden palvelutuottajien asiantuntijaverkostoksi. Työmarkkinatuen käyttöä aktiivisena tukimuotona lisätään ja työmarkkinatuella olevien aktiiviohjelmien volyymia nostetaan merkittävästi nykyisestä tavoitteena malli, jossa työmarkkinatuen saajan tulee tuen ehtona tietyn työttömyysajan jälkeen osallistua aktiivitoimenpiteisiin.

Hallitus on kehyspäätöksellään asettanut hyvinvointipalveluiden ja tulonsiirtojen kehittämiselle tarkan ohjelman, jolla lisävoimavarat suunnataan mahdollisimman tarkoin tärkeimpiin kehittämiskohteisiin. Eläkeuudistuksella, joka tulee voimaan 1.1.2005, pyritään kannustamaan ikääntyvien työssäkäynnin jatkamista siten, että eläkkeellesiirtymisikä nousisi 2—3 vuodella nykyisestä 59 vuodesta. Vanhuuseläkeikä muuttuu joustavaksi siten, että eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen parantaa eläketurvaa.