Talousarvioesitys 2005

2.3. Julkisen talouden näkymät

Talouskasvun hitaus ja heikko työllisyystilanne ovat muutaman vuoden ajan pienentäneet julkisen sektorin ylijäämää. Samalla verotusta on kevennetty ja erilaisia etuuksia ja muita julkisia menoja on kasvatettu. Talouskasvun vähittäisen nopeutumisen kautta julkisen talouden rahoitusaseman heikentymisen ennakoidaan kuitenkin pysähtyvän.

Taulukko 4. Julkinen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan

¹⁾ Nettoluotonanto ilman nettokorkomenoja

Julkisyhteisöjen ylijäämä suhteessa BKT:hen nousee tänä vuonna arviolta 2½ prosenttiin. Ylijäämä on lähes kokonaan eläkerahastojen varassa. Veropohjat kasvavat tyydyttävästi, mutta veronkevennykset heikentävät verokertymiä. Veroasteen kokonaisuudessaan arvioidaan pysyvän lähes ennallaan, vaikka ensi vuonna veroastetta alentavat päätetyt yritys- ja pääomaverotuksen kevennykset.

Julkisten kokonaismenojen kasvu hidastuu tänä vuonna, mutta julkisten palvelujen tuotanto jatkaa kasvuaan, palkkaratkaisut nostavat julkisen kulutuksen hintaa ja julkiset investoinnit pysyvät korkealla tasolla. Finanssipolitiikan kysyntävaikutus on tänä ja ensi vuonna lähes neutraali.

Valtiontalous kansantalouden tilinpidon mukaan

Valtion verotulojen arvioidaan lisääntyvän 3 % vuonna 2004. Verotulojen kasvua hidastavat hallitusohjelman mukaiset tuloverokevennykset ja alkoholijuomaveron alentaminen.

Valtion saamat osinkotulot nousevat tänä vuonna 200 milj. eurolla lähinnä Sammon jakamien poikkeuksellisen suurten osinkojen vuoksi. Ensi vuonna valtion osinkotulojen arvioidaan jäävän selvästi tämänvuotisia pienemmiksi.

Talousarvioesitykseen sisältyy kahden prosentin inflaatiotarkistus tuloveroasteikkoon. Yhteisöverokantaa lasketaan vuoden 2005 alusta lukien 3 prosenttiyksiköllä ja samanaikaisesti kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta nostetaan. Valtion saamien yhteisöverojen arvioidaankin alenevan selvästi ensi vuonna. Verotulojen kasvu hidastuu kokonaisuudessaankin.

Valtion menojen kasvu painottuu vuonna 2004 tulonsiirtoihin. Kuntien valtionosuuksia kasvattaa palvelutuotannon rahoituksen lisäksi veronkevennysten aiheuttamien tulomenetysten täysimääräinen korvaaminen kunnille. Valtion kulutuksen reaalikasvu jää maltilliseksi ja valtion investoinnit kasvavat määrältään muutaman prosentin.

Vuonna 2005 valtion kokonaismenojen kasvuvauhti hidastuu talousarvioesityksen mukaan. Suurista menoeristä valtionavut kunnille kasvavat edelleen menojen keskimäärää nopeammin. Työttömyyden hienoinen lasku hillitsee sosiaaliturvamenojen kasvua. Valtion kulutusmenojen kasvu jatkuu maltillisena ja investoinnit jäävät määrältään verrattain korkealle tasolle.

Valtiontalous on tänä ja ensi vuonna lähellä tasapainoa. Valtionvelka suhteessa kansantuotteeseen alenee selvästi kumpanakin vuonna.

Kuntatalous kansantalouden tilinpidon mukaan

Kuntien verotulojen kasvu on jäämässä vuonna 2004 vaisuksi, vaikka kunnat korottivat tuloveroprosenttejaan siten, että kunnallisverotuksessa verotettavilla tuloilla painotettu keskiarvo kohosi vuoden 2003 18,03 prosentista 18,12 prosenttiin. Ansiotulojen veronkevennyksen aiheuttama menetys verokertymässä kompensoitiin lisäämällä vastaavalla summalla sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksia.

Kuntien toimintamenojen vuosikasvu hidastuu 4½ prosenttiin. Kuntien toimintamenojen arvioidaan kohoavan 25 miljardiin euroon. Henkilökunnan määrä kasvaa ja korotukset kuntien eläkemaksuun sekä työnantajan työttömyysvakuutusmaksuun lisäävät kuntien palkkausmenoja.

Henkilöstökulujen kasvu heijastaa palvelutuotannon laajentamisen ohella heikkoa tuottavuuskehitystä. Kuntatalouden vaikeuksista huolimatta kuntien yhteenlaskettu työntekijämäärä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja kasvun ennakoidaan jatkuvan. Peruspalveluohjelman arvion mukaan kuntien työllisyys kasvaa vuosina 2002—2008 yhteensä lähes 28 000 henkilöllä eli yli kuudella prosentilla. Lisäyksestä 10 000 toteutui jo vuonna 2002.

Vuonna 2004 kuntien investointien arvioidaan pysyvän vuoden 2003 korkealla tasolla. Kuntien kokonaismenojen kasvu hidastuu, mutta maltillinenkin menokehitys pitää kuntatalouden alijäämäisenä. Kuntien vuosikatteiden arvioidaan alenevan edelleen vuoden 2003 tasosta.

Kuntien verotulojen kasvu nopeutuu vuonna 2005 selvästi viime vuosien hitaan kasvun jälkeen. Kunnallisverojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan noin 4½ prosentin vauhdilla. Kuntien menojen kasvun arvioidaan jatkuvan noin 4 prosentin vauhdilla. Vuonna 2005 kuntien menoja lisäävät kotihoidon tuen korotus ja sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoite sekä tämän vuoden aikana käynnistyneet uudistukset. Kuntien talous kohenee, mutta pysyy ensi vuonna lievästi alijäämäisenä.

Sosiaaliturvarahastot

Väestön ikääntymisen kustannusvaikutukset julkiselle taloudelle tulevat paljolti sosiaaliturvarahastojen kautta. Suomen eläkejärjestelmä on varautunut useita muita teollisuusmaita paremmin väestön ikääntymiseen työeläkejärjestelmään kerättyjen suurten rahastojen avulla. Tämä onkin välttämätöntä, koska ikärakenteemme heikkenee jyrkemmin kuin muualla. Rahastoihin on kerätty pääoma, joka oli vuoden 2003 lopussa noin 55 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen ja nykyisillä rahastointisäännöillä sen ennakoidaan nousevan 75 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Koska rahastojen sijoitustuotoilla voidaan vähentää eläkemaksujen nousupainetta merkittävästi, eläkevarojen tehokas sijoittaminen ja hallinnointi on tärkeää.

Vuoden 2005 alusta tulee voimaan mittava eläkeuudistus, jossa eläkkeiden määräytymisehdot tukevat työmarkkinoilla pysymistä nykyistä pitempään. Lisäksi huolehditaan siitä, että työelämä on muutoinkin houkutteleva vaihtoehto myös työuran viimeisinä vuosina. Uudistuksen jälkeen Suomen eläkejärjestelmä on entistä vakaammalla pohjalla.

Vuonna 2004 sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille maksamien etuuksien ja avustusten arvioidaan lisääntyvän 3½ %. Nopeimmin kasvavat sairaus- ja työeläkevakuutuksen menot. Osa-aikaeläkeläisten määrä on kääntynyt laskuun ja kansaneläkemenot supistuvat hieman.

Sosiaaliturvarahastojen maksutulot lisääntyvät hieman nopeammin kuin etuusmenot, kun työttömyysvakuutuksen ja kuntatyönantajien työeläkevakuutuksen maksuprosentteja nostettiin hieman vuoden alussa. Myös työeläkerahastojen sijoitustulot kasvavat. Työeläkerahastojen ylijäämä suhteessa kokonaistuotantoon on 2,6 prosenttia. Työttömyysvakuutusrahasto on 0,1 prosenttia alijäämäinen ja vaje katetaan suhdannepuskuria purkamalla.

Vuoden 2005 alusta voimaan tulevan eläkeuudistuksen käyttäytymisvaikutuksia on vaikea ennakoida luotettavasti. Joustavan eläkeiän (62—68 vuotta) käyttöönotto merkitsee sitä, että ensi vuonna usealla ikäluokalla on mahdollisuus jäädä vanhuuseläkkeelle. Toisaalta eläkkeelle siirtymistä ovat hillitsemässä 4,5 prosentin korotetut eläkekarttumat 63 ikävuodesta lähtien.

Eläkkeiden indeksikorotukset jäävät hitaan inflaation takia pieniksi. Työttömyysvakuutusrahaston alijäämän poistamiseksi työttömyysvakuutusmaksuja joudutaan nostamaan. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema pysyy vuonna 2005 likimain entisellään. Sosiaalivakuutusmaksujen kehitystä kuvaa tarkemmin luvun 5.3 taulukko 12.