Talousarvioesitys 2005
5.4. Tiede- ja teknologiapolitiikka
Tutkimus- ja innovaatiotoiminta ovat keskeisiä pyrittäessä kehittämään Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin osaamiseen perustuva talousalue. Unioni on tehnyt päätöksen nostaa alueen keskimääräinen panostus tutkimus- ja kehittämistoimintaan kolmeen prosenttiin alueen bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä. Suomi ja Ruotsi ovat edelleenkin ainoat tavoitteen jo saavuttaneet jäsenmaat. EU:n 25 jäsenmaasta yhdessätoista kyseinen bruttokansantuoteosuus on vielä alle yhden prosentin.
EU:n tutkimuspolitiikkaa kehitetään entistä määrätietoisemmin eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) rakentamisen kautta. Komission taloussuunnitelmat ja suunnitelmat seuraavaksi, tutkimuksen 7. puiteohjelmaksi heijastavat selkeää pyrkimystä vahvistaa tutkimuksen asemaa unionissa ja lisätä merkittävästi sen rahoitusta. Kokonaisuuteen kuuluu kaikki tieteenalat kattavan perustutkimuksen huomattava lisääminen EU:n budjetissa. Suomessa on katsottu, että unionin tutkimusrahoituksen lisääminen ei saa johtaa jäsenmaiden tutkimusrahoituksen taantumiseen. Perustutkimuksen asemaa EU:ssa on aiheellista vahvistaa. Päätavoite on unionin kilpailukyvyn monipuolinen parantaminen.
Suomen tiede- ja teknologiapolitiikka tähtää osaltaan eurooppalaisen kehityksen tukemiseen ja sen sisältämien mahdollisuuksien hyödyntämiseen oman kehityksemme ja kilpailukyvyn hyväksi. Talouden ja teknologian kansainväliset muutokset ovat kuitenkin globaaleja, joten suomalaisenkin yhteistyönäkökulman on oltava maailmanlaajuinen. Ministeriöiden ja valtion tiede- ja teknologianeuvoston yhteistyönä onkin valmisteilla kansainvälinen tutkimusstrategia, joka valmistuu vuoden 2004 loppuun mennessä.
Suomen innovaatiojärjestelmän toimintakykyä ja kehittämistarpeita on arvioitu viime vuosina monen selvityshankkeen avulla. Niiden tulokset kootaan yhteen julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisen kehittämisen osalta niin ikään vuoden 2004 aikana. Opetusministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö ovat tätä varten asettaneet selvitysmiehet tarkastelemaan tutkimusjärjestelmän keskeisiä osa-alueita: yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, valtion tutkimuslaitoksia sekä tutkimusjärjestelmän ja markkinoiden rajapinnalla toimivia välittäjäorganisaatioita.
Taulukko 15. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen kehitys, milj. euroa
| 2003 | 2004 varsinainen talousarvio |
2005 | |||
| varsinainen talousarvio | talousarvio-esitys | 2004—2005 muutos |
2004—2005 muutos, % |
||
| Yliopistot | 385,7 | 407,6 | 414,7 | 7,2 | 1,8 |
| Valtion tutkimuslaitokset | 236,3 | 253,5 | 257,1 | 3,6 | 1,4 |
| — josta valtion teknillinen tutkimuskeskus | 59,3 | 64,7 | 64,8 | 0,2 | 0,3 |
| Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat yhteensä | 622,0 | 661,1 | 671,9 | 10,8 | 1,6 |
| Suomen Akatemia | 184,5 | 214,2 | 219,3 | 5,1 | 2,4 |
| Teknologian kehittämiskeskus | 399,3 | 432,4 | 448,4 | 16,0 | 3,7 |
| Rahoitusorganisaatiot yhteensä | 583,7 | 646,6 | 667,7 | 21,1 | 3,3 |
| Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan | 48,7 | 48,7 | 38,0 | -10,7 | -22,0 |
| Kaikki yhteensä | 1 254,4 | 1 356,4 | 1 377,6 | 21,1 | 1,6 |
|---|
Hallitus teki jo keväällä 2003 päätökset julkisen tutkimusrahoituksen kehittämisestä vuoteen 2007 saakka. Vuonna 2005 valtion tutkimusrahoitusta lisätään niin, että kokonaislisäys toteutuu päätöksen mukaisesti vuonna 2007. Jo toteutetut lisäykset sekä vaikuttavat merkittävästi perustutkimuksen edellytyksiin että kannustavat yrityksiä lisäämään omaa panostustaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan alueella teknologiapolitiikkaa tullaan suuntaamaan teknologian kehittämisestä innovaatioiden edistämiseen.
Yliopistojen perusrahoitusta on päätetty lisätä lakisääteisesti edelleen vuosina 2005—2007. Yliopistolain muutoksella korostetaan sekä yliopistojen vuorovaikutuksen merkitystä muun yhteiskunnan kanssa että tutkimustulosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeyttä. Korkeakouluissa tehtäviä keksintöjä koskeva lainsäädäntö ehdotetaan uudistettavaksi. Uudella lainsäädännöllä tehostetaan näiden keksintöjen tunnistamista ja hyödyntämistä.
Suomen Akatemian syksyllä 2003 valmistuneen, Suomen tieteen tilaa ja tasoa arvioineen katsauksen mukaan tutkimuksen laatua on edelleen parannettava tehostamalla tutkijankoulutusta ja luomalla tutkijanurastrategia, jossa otetaan huomioon sekä tutkijoiden että tutkimuksen tarpeet eri tutkimusaloilla. Korkeasti koulutettua työvoimaa tarvitaan myös muihin kuin tutkimustehtäviin. Väitelleiden tutkijoiden määrää tulisi lisätä erityisesti yrityksissä.
Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikalla tuetaan kansallisten vahvuuksien: metsän, metallin ja tietoteollisuuden edelleen kehittymistä ja uusien vahvuusalojen muodostumista. Keskeisiä toimintoja ovat kansainvälistymisen rinnalla kansallisen osaamis- ja tutkimuspohjan laaja-alainen kehittäminen sekä kansallisen ennakointityön tehostaminen ja resurssien valikoiva suuntaaminen tärkeisiin kehittämiskohteisiin.