Talousarvioesitys 2003
13. Työsuojelun piirihallinto
Selvitysosa:Työsuojelun piirihallinto koostuu työsuojelupiireistä, jotka valvovat työsuojelua koskevien säädösten noudattamista ja edistävät turvallisuutta ja terveyttä työssä sekä työpaikan omaa työsuojelutoimintaa yhteistyössä työelämän osapuolten ja asiantuntijoiden kanssa. Työsuojelupiirit ehkäisevät ja vähentävät työolojen aiheuttamia terveydellisiä haittoja vaikuttamalla välillisesti työolosuhteisiin.
Toimintaympäristön muutokset
Eräiden työoloja kuvaavien tunnuslukujen kehitys1): | ||||
1993 | 1999 | 2000 | 2001 | |
Korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit, 1 000 kpl | 114 | 128 | 125 | 127 |
Korvatut työtapaturmat milj. työtuntia kohden, kaikki toimialat | 33 | 31 | 31 | .. |
— rakentaminen | 76 | 79 | 83 | .. |
— teollisuus | 50 | 45 | 45 | .. |
— kuljetus, varastointi ja tietoliikenne | 43 | 41 | 40 | .. |
Tutkintaan otetut työpaikkakuolemat | 28 | 27 | 30 | .. |
Ammattitaudit, Työterveyslaitos | 7 006 | 5 182 | 4 993 | 4 925 |
1) Tapaturmaluvuissa ovat mukana työmatkatapaturmat.
Tutkimusten mukaan työyhteisöissä koettu jaksamisongelma on kasvanut merkittäväksi haasteeksi. Työelämässä tapahtuneet muutokset ovat lisänneet tapaturmariskejä. Myös työvoiman ikääntyminen on vaikuttanut sairastavuutta lisäävästi ja työkykyä alentavasti.
Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut työsuojelun piirihallinnolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003:
Strategiset tavoitteet
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan vuoteen 2010 suuntaavien strategioiden sekä työsuojelustrategian mukaisesti työsuojelupiirit vaikuttavat työoloihin tavoitteena työntekijöiden terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn ylläpito sekä työtapaturmien, ammattitautien ja muiden työperäisten terveyden menetysten ehkäisy. Tavoitteissa ja toiminnassa korostuu myös työpaikkojen omatoimisen työsuojeluasioiden hoitamisen vahvistaminen ottaen huomioon myös ikääntyvät työntekijät sekä toisaalta lainsäädännön vähimmäistason valvonta.
Valvontatavoitteet
Viranomaisaloitteinen työssä jaksamista ja jatkamista tukeva valvonta: Työpaikkoja aktivoidaan ja opastetaan tuki- ja liikuntaelinsairauksia aiheuttavien olosuhteiden tunnistamisessa ja valvotaan niitä aiheuttavien tekijöiden poistamista. Huomiota kiinnitetään erityisesti käsin suoritettavien nostojen ja näyttöpäätetyön aiheuttamien tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn sekä toistotyöhön.
Varmistetaan ulkoisen väkivallan uhan hallitsemiseksi tarvittavien toimien aikaansaaminen ja olemassaolo niillä toimialoilla, joilla ulkoisen väkivallan aiheuttamia ongelmia erityisesti esiintyy. Työn aiheuttamaa liiallista henkistä kuormitusta ehkäistään työssä jaksamisen riskialoilla valvomalla työaikasäännösten noudattamista. Henkiseen terveyteen liittyviä asioita otetaan esille tarkastuksilla.
Kehitetään työpaikkojen, työsuojeluviranomaisten ja työterveyshuollon yhteistyötä erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä sekä henkisen hyvinvoinnin sekä työkykyä ylläpitävän toiminnan edistämisessä.
Suunnataan työtapaturmien torjuntaa erityisesti tapaturmavaarallisille toimialoille, kuten rakentamiseen ja teollisuuteen sekä vaarallisiin töihin ja työmenetelmiin päämääränä tapaturmataajuuden pieneneminen. Valvotaan turvallisuuden hallintaa usean työnantajan yhteisillä työpaikoilla.
Työssä jaksamista ja jatkamista tukeviin keskeisiin tavoitteisiin käytetään vähintään 45 % työsuojelupiirien viranomaisaloitteisen toiminnan resursseista.
Viranomaisaloitteinen vähimmäisolosuhteiden valvonta: Varmistetaan erityisesti ongelmallisilla toimialoilla, että työolosuhde- ja työsuhdelainsäädäntöä noudatetaan ja turvataan terveellisyyden ja turvallisuuden vähimmäistaso, mikä osaltaan luo tasavertaiset toimintaedellytykset yrityksille ja laitoksille. Työsuhdelainsäädännön osalta valvotaan erityisesti työaikaa koskevia säännöksiä. Työolosuhdevalvonnassa varmistetaan, että markkinoille luovutettavat koneet, laitteet ja henkilösuojaimet samoin kuin työssä käytettävät kemikaalit on luovutettu säännösten mukaisesti. Valtakunnallista lainsäädännön muutoksista tiedottamista täydennetään alueellisella tiedottamisella.
Valvotaan työterveyshuoltolainsäädännön noudattamista ja edistetään työterveyshuollon toimivuutta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
Työsuojelupiirien keskeisenä toimintaperiaatteena on työpaikkojen oman työsuojelutoiminnan vahvistaminen muun muassa valvomalla, että työpaikoilla on käytössä työsuojelun toimintaohjelma sekä tukemalla turvallisuusasioiden järjestelmällistä hallintaa. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota ikääntyneiden työntekijöiden työssä jaksamiseen ja jatkamiseen.
Asiakasaloitteisen toiminnan tavoitteet: Työsuojelun piirihallinto tekee asiakkaiden pyynnöstä työsuojelutarkastuksia, antaa ohjeita ja neuvoja työolosuhde-, työsuhde- ja lupahallintoasioissa sekä tutkii työtapaturmat ja ammattitaudit. Ylläpidetään maksullista työsuhdeasiain palvelupuhelinta. Tavoitteena on, että asiakaspalveluun vastataan ministeriön vahvistamia toimitusaikoja noudattaen. Toiminnan laatua seurataan erilaisilla selvityksillä.
Kehittämistavoitteet
Voimavarojen käytön tehostamiseksi piirien välistä työnjakoa ja yhteistyötä kehitetään. Erityisasiantuntemusta vaativien työpaikkojen ja toimialojen valvontaa ja valvonnan koordinointia keskitetään yhden tai muutaman työsuojelupiirin tehtäväksi.
Yhteistyötä aluetyöterveyslaitosten kanssa kehitetään siten, että aluelaitosten asiantuntemus on joustavasti työsuojelupiirien käytettävissä valvontatoiminnan tukena.
Toiminnan laatua ja toimintatapoja kehitetään piirien toiminnan evaluoinnin perusteella. Kehitetään työsuojelupiirien tulosohjausta ja selvitetään siihen soveltuvat johdon tietojärjestelmät.
Henkilöstö
Työsuojelupiirien henkilöstömäärä on vuonna 2003 noin 440 htv. Määrä väheni 1990-luvulla ja on pysynyt viime vuosina lähes ennallaan. Vuoden 2001 lopussa henkilöstön keski-ikä oli 49,6 vuotta. Koulutustasoa nostetaan ja vahvistetaan asiantuntemusta ja osaamista erityisesti keskeisillä painoalueilla — henkisen hyvinvoinnin edistämisessä, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä ja työtapaturmien torjunnassa. Henkilöstön työkyvyn ylläpitämisestä huolehditaan ja työtyytyväisyyttä seurataan joka toinen vuosi tehtävällä selvityksellä.
Voimavarojen käyttötavoite
Voimavarojen suuntaamista ja käyttöä strategianpainoalueilla seurataan. Voimavarojen käytölle asetetaan seuraavat tavoitteet:
Voimavarojen tavoitteellinen käyttö (% kokonaistyöajasta): | |||
---|---|---|---|
2001 | 2002 | 2003 | |
Viranomaisaloitteinen toiminta | 47 | 50 | 52 |
Asiakasaloitteinen palvelutoiminta | 23 | 23 | 23 |
Muut työsuojelutehtävät sekä hallinto- ja tukitoiminnot | 30 | 27 | 25 |
Hallinto- ja tukitoiminnot koko työajankäytöstä | 20 | 20 | 18 |
Maksullinen toiminta
Maksullisen toiminnan tavoitteena on, että julkisoikeudellisten suoritteiden maksut vastaavat kokonaiskustannuksia ja suoritteet ovat tarkoituksenmukaista laatutasoa. Liiketaloudellisen suoritetuotannon tavoitteena on kokonaiskannattavuus, johon yltäminen ei ole mahdollista ilman valtakunnalliselle työsuhdeasiain palvelupuhelimelle talousarviossa myönnettyä hintatukea. Panostajalupien myöntäminen on siirretty vuonna 2002 piirihallinnon tehtäväksi.
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (euroa): | |||
---|---|---|---|
2001 | 2002 | 2003 | |
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— maksullisen toiminnan myyntituotot | 42 665 | 37 716 | 88 929 |
— maksullisen toiminnan muut tuotot | 240 | 240 | 240 |
Tuotot yhteensä | 42 905 | 37 956 | 89 169 |
Maksullisen toiminnan erillis- kustannukset |
|||
— aineet, tarvikkeet ja tavarat | 3 786 | 3 643 | 3 907 |
— henkilöstökustannukset | 61 628 | 62 735 | 115 620 |
— vuokrat | 563 | 413 | 450 |
— palvelujen ostot | 2 597 | 2 687 | 2 824 |
— muut erilliskustannukset | 1 750 | 1 923 | 2 115 |
Erilliskustannukset yhteensä | 70 323 | 71 400 | 124 916 |
Käyttöjäämä | -27 418 | -33 444 | -35 747 |
Maksullisen toiminnan osuus yhteis- kustannuksista |
|||
— tukitoimintojen kustannukset | 13 688 | 13 994 | 14 661 |
Osuus yhteiskustannuksista yhteensä | 13 688 | 13 994 | 14 661 |
Kokonaiskustannukset yhteensä | 84 011 | 85 394 | 139 578 |
Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) | -41 106 | -47 438 | -50 409 |
Kustannusvastaavuus-% | 51 | 44 | 64 |
21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 506 000 euroa.
Määrärahasta saa käyttää maksullisen palvelupuhelintoiminnan hintojen tukemiseen enintään 47 300 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös ulkomailla olevien suomalaisten alusten tarkastustoiminnan ja työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain (131/1973) 15 §:n mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 776 000 euroa toimitilavuokra- ja muuttomenoina (kertamenoa 168 000 euroa), työsuojelupiirien voimavarojen kehittämismenoina, kalustohankintoina sekä työsuhdeasiain palvelupuhelimen hintatukena. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu myös huomioon 75 000 euroa siirtona momentilta 33.01.21.
Menojen ja tulojen erittely: | € |
---|---|
Bruttomenot | 21 595 000 |
Maksullisen toiminnan erillismenot | 89 000 |
Muut toimintamenot | 21 506 000 |
Bruttotulot, maksullisen toiminnan tulot1) | 89 000 |
— julkisoikeudelliset suoritteet | 63 000 |
— muut suoritteet | 26 000 |
Nettomenot | 21 506 000 |
1) Hintatukea ei ole otettu tulona huomioon.
Valtiovarainvaliokunta:Vuosille 2001—2002 tehdyssä tulopoliittisessa sopimuksessa sovitun mukaisesti työsuojelupiirien resursseja ja kehittämistä selvitettiin kolmikantaisessa työryhmässä, joka sai yksimielisen esityksensä valmiiksi marraskuussa 2001. Työryhmä teki vuosille 2003—2006 kymmenen toimenpide-ehdotusta, joiden toteuttaminen edellyttää vuosittain noin 458 000 euron määrärahalisäystä talousarvioon. Talousarvioehdotuksessa työsuojelupiirien toiminnan kehittämiseen ehdotetaan vain osa työryhmän ehdottamasta määrärahasta. Saadun selvityksen mukaan määrärahan lisäys on erityisesti tarpeen, jotta henkilöstön eläköitymiseen voitaisiin varautua palkkaamalla uusia työntekijöitä ja siirtämällä osaamista uusille tarkastajille.
Momentille lisätään 200 000 euroa. Lisämäärärahan tarve on otettava huomioon ensi vuoden lisätalousarviossa.
2003 talousarvio | 21 506 000 |
2002 talousarvio | 20 730 000 |
2001 tilinpäätös | 19 995 358 |