Talousarvioesitys 2003

78. Eräät tiehankkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 34 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyn Lohja—Lohjanharju-tien sopimusvaltuudesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna.

Määrärahaa saa käyttää myös hankkeista Nuijamaan raja-aseman tieyhteydet, Tampereen läntisen kehätien 1. vaihe, vt 8 Raision kohdalla, vt 5 Joroinen—Varkaus, vt 4 Lahti—Heinola sekä vt 4 Jyväskylä—Kirri aiheutuviin menoihin. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan sopimukset hankkeista Nuijamaan rajanylityspaikan tiejärjestelyt enintään 14,5 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä, Tampereen läntinen kehätie 1. vaihe enintään 57 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 8 Raision kohdalla enintään 14 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 5 Joroinen—Varkaus enintään 27 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 4 Lahti—Heinola enintään 41 miljoonan kokonaiskustannusten määrästä sekä vt 4 Jyväskylä—Kirri enintään 21 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu.

Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2004 noin 115,8 milj. euroa ja vuonna 2005 noin 71,1 milj. euroa ja vuonna 2006 noin 9,0 milj. euroa.

Uusien hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa:

Nuijamaan raja-aseman tieyhteydet. Rajan ylittävä liikenne Nuijamaalla, Saimaan kanavan varressa, on kasvanut erittäin merkittäväksi. Vuonna 2001 rajan ylitti keskimäärin 2 300 autoa/vrk, minkä ennustetaan kaksinkertaistuvan 10—15 vuodessa. Ajoneuvojonot ovat usein kilometrien pituisia ja odotusajat varsin pitkiä. Nykyisen rajanylityspaikan laajentaminen kanavan ja Nuijamaan taajaman välisessä ahtaassa tilassa ei ole käytännössä mahdollista. Läpikulkuliikenteen sekä jonotuksesta aiheutuvan melun ja päästöjen haittoja on päinvastoin saatava lievennettyä taajamassa.

Valtatie 13:n uusi linjaus on suunniteltu kulkevaksi Nuijamaan taajaman länsipuolelta. Suomen puolella rakennettava osuus on noin 0,7 km. Lisäksi Suomen puolelle rakennetaan uusi raja-asema, jonka kaista-, liikenteenohjaus- ja pysäköintijärjestelyt kuuluvat tiehankekokonaisuuteen. Venäjän puolella rakennettava osuus on noin 2,8 km, jonka rahoittaa Venäjä.

Tieyhteyden lyhenemisen ja nopeutumisen perusteella laskettu H/K-suhde on 1,5. Hanke myötävaikuttaa merkittävästi myös rajamuodollisuuksien nopeutumiseen, mutta sen hyötyvaikutusta ei ole arvioitu rahassa. Huoltoliikenne Saimaan kanavan vuokra-alueelle nopeutuu. Ympäristöhaitat Nuijamaan taajamassa poistuvat.

Vt 8 Raision kohta. Valtatie 8 on nykyisin moottoritie Turun keskustasta ohikulkutielle asti, josta alkaen se on tavallinen kaksikaistainen tie. Liikennettä parannettavalla valtatieosuudella on 20 000 autoa/vrk ja Kustaviin haarautuvan maantien (mt 192) alussa 12 000 autoa/vrk. Teitä yhdistävä tasoliittymä tukkeutuu vilkkaimpina ajankohtina päivittäin. Ruuhkaisista olosuhteista kärsii noin 30 % liikenteestä.

Hanke käsittää valtatien nelikaistaistuksen 3 km matkalla Raision keskustan ohi. Kustavin maantien alkupiste siirretään pohjoisemmaksi ja se liitetään eritasoliittymällä valtatiehen.

Kustavintien siirtyessä kauemmaksi asutuksesta pääsee alueen maankäyttö eheytymään ja tieliikenteen asutukselle haittaa aiheuttavat päästöt vähenevät. Liikenneturvallisuus paranee erityisesti valtatieliittymässä sekä Raision keskustassa.

Hankkeen kustannusarvio on 14,0 milj. euroa ja H/K-suhde on 3,9.

Vt 5 Joroinen—Varkaus. Nykyinen, 1950-luvulla rakennettu valtatie on kapea ja tasaukseltaan huono aiheuttaen herkästi liikenteen jonoutumista ja ruuhkautumista. Liikennemäärä on 5 400—8 400 autoa vuorokaudessa. Osuudella on runsaasti tasoliittymiä, jotka ovat etenkin taajamien kohdalla vaarallisia. Henkilövahinko-onnettomuuksia tapahtuu vuosittain keskimäärin 5 kpl.

Hanke käsittää valtatien rakentamisen uudelle linjalle 19 km matkalla. Osuus Kuvansi—Varkaus toteutetaan kaksiajorataisena. Tiejaksolle tulee lisäksi kaksi ohituskaistaparia ja kaikki liittymät muuhun tieverkkoon rakennetaan eritasoisiksi. Nykyinen tie jää rinnakkaistieksi palvelemaan paikallista liikennettä sekä kevyen liikenteen tarpeita.

Uusi tie parantaa valtatieliikenteen palvelutasoa ja turvallisuutta. Nopeusrajoitukseksi koko tieosuudella tulee 100 km/h. Nykyisellä tiellä paikallisen ja kevyen liikenteen olosuhteet paranevat liikenteen vähetessä. Henkilövahinko-onnettomuuksien arvioidaan vähenevän 2,4 onnettomuudella vuodessa.

Hankkeen kustannusarvio on 27,0 milj. euroa ja H/K -suhde 1,7.

Vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 1. rakennusvaihe välillä Pirkkala—Kalkku. Valtatie 3 ohittaa Tampereen länsipuolitse kehätienä ja säteittäisväyliä yhdistäen Lakalaivan liittymästä Pirkkalan kautta Ylöjärvelle. Tie on osa eurooppalaisia pääliikenneverkkoja (TEN - ja E -tieverkot). Kehätie vähentää merkittävästi tarvetta Tampereen läpikulkuun, sujuvoittaa pitkämatkaista liikennettä sekä palvelee myös paikallisia yhteystarpeita mm. Pirkkalan lentoasemalle. Kaksikaistaisen kehätien liikennemäärät ovat paikoin yli 20 000 autoa/vrk, ja liikennekysynnän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Jo nyt tie ja sen liittymät ruuhkautuvat niin, että yli puolet liikenteessä kulkee ruuhkassa. Tarkoitus on rakentaa koko väli Lakalaiva—Ylöjärvi (21 km) moottoritieksi tarvittavine liittymäjärjestelyineen. Ensimmäisenä rakennusvaiheena rakennetaan moottoritie Pirkkalan ja Kalkun välille (5 km). Vaihe sisältää risteysjärjestelyn Nokian moottoritien (vt 12) kanssa sekä uusien siltojen rakentamisen Pyhäjärven yli nykyisen sillan jäädessä paikalliseen käyttöön. Ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat puolet hankkeen 114 milj. euron kokonaiskustannusarviosta, eli 57 milj. euroa. Hankkeen jälkimmäinen vaihe, eli osat Lakalaiva—Pirkkala ja Kalkku—Ylöjärvi on tarkoitus toteuttaa vuosina 2005—2007.

Hanke parantaa ohikulkuliikenteen sujumista sekä liittymistä sivutieltä. Risteämis- ja kohtaamisonnettomuudet loppuvat.

Hankkeen kustannusarvio on 57,0 milj. euroa ja H/K-suhde 2,9.

Vt 4 Lahti—Heinola. Valtatie 4 Lahdesta Heinolaan on moottoriliikennetie ohituskaistoilla varustettuna. Noin 27 kilometrin pituisen ohituskaistan länsipuolella on varaus moottoritien toiselle ajoradalle. Valtatie 4 on viime vuosina parannettu moottoritieksi tarkastelukohteen molemmin puolin eli Helsingin ja Lahden välillä sekä Heinolan kohdalla. Valtatie 4 on osa eurooppalaista päätieverkkoa (TERN). Valtatie 4 on yksi tärkeimpiä päätieyhteyksiä Suomessa. Lahden ja Heinolan kautta kulkee merkittävä osa pääkaupunkiseudulta Pohjois- ja Itä-Suomeen suuntautuvasta valtakunnallisesta henkilö- ja tavaraliikenteestä. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä osuudella on 11 900—13 400 ajoneuvoa. Liikenne on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Valtatielle 4 asetetut liikennöitävyystavoitteet jäävät toteutumatta jo nykyisillä liikennemäärillä. Tie ruuhkaantuu pahoin etenkin kesäviikonloppuisin. Tiejaksolla tapahtuu vuosittain 7 henkilövahinko-onnettomuutta. Onnettomuusriski on suurin ohituskaistojen alku- ja päättymiskohdissa. Tien varren asutus kärsii liikenteen meluhaitoista.

Hanke käsittää ohituskaistatien muuttamisen moottoritieksi 27 km matkalla. Lisäksi tien ramppeja parannetaan, rakennetaan melunsuojausta ja siltoja sekä suojataan pohjavesialueita.

Hankkeen kustannusarvio on 41,0 milj. euroa ja H/K-suhde 2,5.

Vt 4 Jyväskylä—Kirri. Valtatie 4 on tärkein tieyhteys Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä sekä osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Tiejakson liikenteestä suuri osa on pitkämatkaista. Nopeusrajoitus on pääosin 80 km/h, Palokan ja Kirrin liittymissä 60 km/h. Nykyinen tie on yksiajoratainen ja noin 10 metriä leveä. Tie toimii osana lentokenttäyhteyttä. Liikennemäärät tieosuudella ovat 14 900—17 200 ajoneuvoa/vrk. Rinnakkaiset yhteydet kaupunkiin ovat ruuhkautuneet valtatien liittymien huonon vetävyyden takia. Liikenteen palvelutaso erityisesti liittymäalueilla on heikko, päätielle liittyminen ja sieltä vasemmalle kääntyminen on vaikeaa. Suurista liikennemääristä aiheutuen ohituspaikkoja on vähän. Tiejaksolla tapahtuu vuosittain 4 henkilövahinko-onnettomuutta. Onnettomuusriski on suurin liittymissä. Palokan eritasoliittymän läheisyydessä on asutusta ja nopeasti kasvava liiketoiminta-alue. Kirrissä on asutuksen lisäksi myös liike- ja toimistokiinteistöjen alue. Tien lähialueen asutus kärsii liikenteen meluhaitoista.

Hanke koostuu valtatien parantamisesta nykyisellä paikalla moottoritieksi 4,8 km matkalla. Tie rakennetaan kevennettynä moottoritietyyppinä. Lisäksi meluhaitat torjutaan meluseinien ja -vallien avulla. Pohjavesialueet suojataan rakenteellisin keinoin.

Hankkeen kustannusarvio on 21,0 milj. euroa ja H/K-suhde 3,2.

Tärkeimpiä keskeneräisiä tiehankkeita ovat Paimion ja Muurlan välinen E18-tieosuus sekä Lohjan ja Lohjanharjun välinen E18-osuus. Muita keskeneräisiä kohteita on mm. valtateillä 4, 6 ja 9 sekä pääkaupunkiseudulla Kehä III:lla. Talousarvioehdotuksen mukaan vuonna 2003 on tarkoitus käynnistää vain kaksi uutta kehittämishanketta, Vuosaaren sataman liikenneväylien ja Nuijamaan uuden raja-aseman tieyhteyden rakentaminen. Nyt meneillään olevista hankkeista valtaosa valmistuu vuoden 2004 aikana.

Liikenneinvestointien taso on ilman erillisrahoituksella rahoitettavia hankkeita vuonna 2003 kaiken kaikkiaan noin 195 miljoona euroa ja se laskee ilman uusia kehittämishankkeita vuonna 2004 noin 86 miljoonaan euroon. Jotta nyt käynnissä olevien hankkeiden valmistuessa olisi meneillään muitakin hankkeita ja jotta investointitaso ei lähivuosina alene huomattavasti, on valiokunnan mielestä perusteltua käynnistää useampia uusia tiehankkeita jo vuonna 2003. Niiden kustannusvaikutukset jäävät ensimmäisen vuoden aikana alhaisiksi ja varsinaiset kustannusvaikutukset ajoittuvat vuosiin 2004 ja 2005. Valiokunta katsoo, että uusien tiehankkeiden käynnistäminen on perusteltua myös työllisyysnäkökohtien vuoksi, etenkin kun tulopoliittiseen sopimukseen ei liitetty tiehankkeita työllisyyttä parantavina toimenpiteinä.

Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarvioon ja ehdottaa, että talousarvioaloitteiden TAA 294/2002 vp, TAA 536/2002 vp, TAA 572/2002 vp, TAA 732/2002 vp, TAA 934/2002 vp, TAA 1054/2002 vp, TAA 1125/2002 vp sekä TAA 1521/2002 vp perusteella vuoden 2003 aikana käynnistetään hankkeet vt 8 Raision kohta, vt 5 Joroinen—Varkaus, vt 3 Tampereen läntinen kehätie 1. vaihe, vt 4 Lahti—Heinola sekä vt 4 Jyväskylä—Kirri. Hankkeiden käynnistämiseksi momentille lisätään 11,5 miljoonaa euroa. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yhteensä 160 miljoonaa euroa ja momentin perusteluosaan tehdään tilausvaltuuksia koskevat muutokset.

Vt 8 Raision kohta. Hanke käsittää mm. valtatien muuttamisen nelikaistaiseksi kolmen kilometrin matkalla ja eritasoliittymän rakentamisen. Tällä tieosuudella on liikennettä n. 20 000 autoa/vrk. Hankkeen kustannusarvio on 14 miljoonaa euroa ja sen hyötykustannussuhde on 3,9. Hankkeeseen osoitetaan 4 miljoonaa euroa.

Vt 5 Joroinen—Varkaus. Hanke käsittää mm. valtatien rakentamisen uudelle linjalle 19 km:n matkalla. Liikennemäärät ovat 5 400—8 400 autoa/vrk. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat 27 miljoonaa euroa ja hyötykustannussuhde on 1,7. Hankkeeseen osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa.

Vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 1. rakennusvaihe välillä Pirkkala—Kalkku.Ensimmäiseen rakennusvaiheeseen sisältyy mm. moottoritien rakentaminen Pirkkalan ja Kalkun välille (5 km) sekä siltojen rakentaminen Pyhäjärven yli. Ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat 57 miljoonaa euroa. Liikennemäärät ovat n. 24 000 autoa/vrk, paikoitellen jopa n. 30 000 autoa /vrk ja liikenteen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,9 ja siihen osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa.

Vt 4 Lahti—Heinola. Valtatie 4 Lahdesta Heinolaan on yksiajoratainen moottoriliikennetie, jonka etelä- ja pohjoispuolella tie on jo rakennettu moottoritieksi. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä osuudella on 11 900—13 400 autoa/vrk, pahimpina ruuhkapäivinä liikennemäärä on 23 000 autoa. Hanke käsittää toisen ajoradan rakentamisen (29 km) sille varatulle paikalle. Hankkeen kustannusarvio on 41 miljoonaa euroa ja sen hyötykustannussuhde on 2,5. Hankkeeseen osoitetaan 1 000 000 euroa.

Vt 4 Jyväskylä—Kirri. Hanke käsittää kevennetyn tyyppisen moottoritien jatkamisen 4,8 km matkalla. Liikennemäärä tieosuudella on 14 900—17 200 autoa/vrk. Hankkeen kustannusarvio on 21 miljoonaa euroa, sen hyötykustannussuhde on 3,2 ja hankkeeseen osoitetaan 1,5 miljoonaa euroa.

Hankkeet vt 6 ja 21.Hankkeita vt 6 Koskenkylä—Kouvola ja vt 21 Kemi—Tornio ei voitu toteuttaa alkuperäisten suunnitelmien mukaisessa laajuudessa muuttuneiden kustannusarvioiden vuoksi. Esimerkiksi hankkeesta Koskenkylä—Kouvola päätettiin jättää hankkeen ulkopuolelle noin 10 kilometriin tieosuus. Valiokunta katsoo, että hankkeet tulisi saattaa kaikilta osin loppuun. Niiden käynnistäminen myöhemmin erillisinä hankkeina aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia.

Eduskunta edellyttää, että suhdanne- ja työllisyystilanne huomioon ottaen arvioidaan mahdollisuudet hankkeiden vt 6 Koskenkylä—Kouvola ja vt 21 Kemi—Tornio rakentamiseen myös niiltä osin, jotka ovat jääneet toteutettujen investointihankkeiden ulkopuolelle.

Muut kehittämishankkeet. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että Savonlinnan kaupungin liikennejärjestelyjen sekä Kokkolan satamatien parantamiseen liittyvät hankkeet käynnistyvät mahdollisimman pian. Seinäjoen pohjoisen ohikulkutien osalta tulee myös tehdä päätökset hankkeen toteuttamisesta. Valtatien 2 parantamiseen liittyvien hankkeiden jatkaminen on mm. teollisuuden kuljetusten kannalta tärkeää, samoin turvallisuuden parantaminen Sköldvikin öljynjalostamon risteysalueella.Valiokunta viittaa vielä Turun sataman liikenneyhteyksien kehittämistarpeisiin sekä kiirehtii valtatien 8 liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden edistämistä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös Helsingistä Kirkkonummen ja Karjaan suuntaan kulkevan kantatien 51 kehittämistarpeisiin.

Eduskunta edellyttää, että suhdanne- ja työllisyystilanne huomioon ottaen arvioidaan mahdollisuudet hankkeiden vt 6 Koskenkylä—Kouvola ja vt 21 Kemi—Tornio rakentamiseen myös niiltä osin, jotka ovat jääneet toteutettujen investointihankkeiden ulkopuolelle.