Talousarvioesitys 2003

24. Tiehallinto

Selvitysosa:Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa asiakkaillensa liikkumis- ja kuljetustarpeisiin sujuvia, turvallisia ja ympäristöystävällisiä tieyhteyksiä yhteistyössä liikenteen eri osapuolten kanssa. Tiehallinnon organisaatio muodostuu keskushallinnosta ja yhdeksästä tiepiiristä.

Tienpito koostuu tiestön hoidosta, ylläpidosta, tieinvestoinneista ja suunnittelusta sekä liikenteen hallinnasta. Tiehallinto hankkii tienpidon tuotteet markkinoilla toimivilta palvelujen tuottajilta siten, että kilpailun avaamista laajennetaan suunitelmien mukaisesti. Kilpailu on kokonaan avattu vuonna 2004.

Tiehallinto on vastuussa 78 000 kilometrin pituisesta yleisestä tieverkosta, jonka arvo on noin 15 mrd. euroa. Tieliikenteen ajokustannukset tällä tieverkolla ovat noin 10 mrd. euroa vuodessa.

Hallitusohjelman mukaan liikenneverkkojen kunto ja pääoma-arvo tulee säilyttää. Tieverkon kuntotila on kuitenkin heikentynyt etenkin alempiluokkaisella tieverkolla.

Vuosina 2002—2003 liikenteen arvioidaan lisääntyvän 2—3 % vuodessa. Vuoteen 2020 mennessä henkilöautoliikenteen ennustetaan kasvavan 25 % ja kuorma-autoliikenteen 30 %, mikä entisestään lisää tien rakenteiden ja päällysteiden kulumista sekä investointitarpeita. Toiminnan kehittämisellä ja kilpailun lisäämisellä on pystytty ja pystytään edelleen osittain vastaamaan tähän haasteeseen.

Yleisistä teistä on päällystetty noin 50 000 km. Päällystetyt tiet jaetaan eri kuntoluokkiin urien, tasaisuuden, vaurioiden ja kantavuuden perusteella. Huonokuntoisia ja uusimista vaativia päällystettyjä teitä on noin 6 500 km (13 %). Vuodesta 1995 vuoteen 2001 päällystettyjen huonokuntoisten teiden määrä on lisääntynyt lähes 700 km. Lisäksi lähes 2 200 km hyväkuntoisista teistä on heikentynyt tyydyttäväkuntoisiksi. Teiden päällysteitä on viime vuosina kyetty uusimaan noin 2 500 km vuodessa (alle 5 % päällysteistä), kun taloudellisesti kestävä tienpito edellyttäisi päällysteiden uusimista 10—12 vuoden välein eli 4 000—4 500 kilometriä (8—9 %) vuosittain. Lisäksi huonokuntoisia päällystettyjä teitä on jouduttu palauttamaan sorapintaisiksi noin 100 km vuodessa.

Sorateitä tieverkolla on noin 28 000 km, joista lähes 10 000 km on joka kevät alttiina kelirikolle. Liikennettä haittaavaa runkokelirikkoa esiintyy noin 1 000 kilometrillä sorateistä. Tiestön käyttöä joudutaan rajoittamaan kelirikkoaikoina 3 000—4 000 kilometrillä vuosittain, mikä on noin 14 % soratieverkosta. Tieverkolla on 13 900 siltaa, joista on vuosina 2002—2020 tulossa peruskorjausikään noin 7 000. Painorajoitus on 210 huonokuntoisella sillalla. Siltoja on kyetty viime vuosina korjaamaan 170—180 vuodessa (1,3 %), kun tarve olisi lähes kaksinkertainen.

Perustienpidossa asetetaan etusijalle tiestön jokapäiväinen liikennöitävyys, tieverkon kunnosta huolehtiminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Nimettyjä käynnissä olevia tieverkon kehittämishankkeita toteutetaan vilkkaimmalla päätieverkolla ja kaupunkiseuduilla.

Päivittäisen liikennöitävyyden takaavaan tiestön hoitoon varataan nykyisen palvelutason edellyttämä rahoitus. Perustienpidon määrärahasta arvioidaan käytettävän hoitoon vuonna 2003 noin 205 milj. euroa eli 34 %. Päätieverkon palvelutaso säilyy ennallaan. Alemman tieverkon palvelutasoa ei ole mahdollista parantaa tienkäyttäjiltä saadusta runsaasta asiakaspalautteesta huolimatta.

Tieverkon käyttö ja taloudellinen ylläpito turvataan riittävin ylläpitotoimin ja korvausinvestoinnein siten, että kunnon heikkeneminen pysähtyy. Tiestön kunnon heikkenemisen pysäyttämiseksi ylläpito- ja korvausinvestointeihin käytettävää osuutta on lisätty vuonna 2002, jolloin noin 50 milj. euron lisämääräraha on käytetty lähes täysin ylläpito- ja korvausinvestointeihin. Ylläpito- ja korvausinvestointeihin arvioidaan käytettävän vuonna 2003 noin 196 milj. euroa eli 32 % perustienpidon määrärahasta. Kunnon hidas parantaminen edellyttäisi noin 40 milj. euron lisäystä vuosittain tai määrärahan voimakkaampaa kohdentamista ylläpito- ja korvausinvestointeihin.

Hoito sekä ylläpito- ja korvausinvestoinnit ovat ensisijaisia rahankäyttökohteita. Jäljelle jäävällä osuudella voidaan tehdä laajennus- ja uusinvestointeja, joilla parannetaan yhteiskunnan muutosten edellyttämää tiestön palvelutasoa pienehköillä alueellisilla hankkeilla, parannetaan liikenneturvallisuutta sekä pidetään tiestön palvelutaso lisääntyneen liikenteen edellyttämällä kohtuullisella tasolla. Hankkeisiin arvioidaan käytettävän vuonna 2003 noin 85 milj. euroa, josta kuntien osuus on noin 15 milj. euroa. Osa rahasta on sidottu aiemmin aloitettuihin hankkeisiin sekä yhteisiin ohjelmiin. Uusiin alueellisiin hankkeisiin arvioidaan jäävän käytettäväksi noin 30 milj. euroa.

Liikenneturvallisuuden koko 1990-luvun jatkunut hyvä kehitys on turvallisuustoimien priorisoinnista huolimatta pysähtynyt. Turvallisuutta pyritään parantamaan tulevaisuudessa pienehköjen liikenneympäristöä parantavien toimien lisäksi alentamalla nopeusrajoituksia ja lisäämällä automaattista nopeusvalvontaa aiempaa enemmän.

Useat tärkeät pääteiden yhteysvälit vaatisivat nykyaikaistamista sekä liikenteen toimivuuden kannalta että erityisesti liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Useat alueelliset tärkeät elinkeinoelämän toivomat hankkeet jäävät toteuttamatta. Jotta tieliikenteen turvallisuutta pystyttäisiin parantamaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti sekä toteuttamaan kiireellisimpiä elinkeinoelämän muutosten edellyttämiä ja aluetason tärkeinä pitämiä hankkeita, lisätarve laajennus- ja uusinvestointeihin on noin 50 milj. euroa vuodessa tai määrärahan voimakkaampaa kohdentamista näihin hankkeisiin.

Vuonna 2003 aloitetaan uusina kehittämisinvestointeina Nuijamaan raja-aseman tieyhteydet, Tampereen läntisen kehätien 1. vaihe, vt 8 Raision kohta, vt 5 Joroinen—Varkaus, vt 4 Lahti—Heinola sekä vt 4 Jyväskylä—Kirri. Lisäksi Tiehallinto koordinoi Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamishanketta, jota varten Tiehallinnon käyttöön osoitetaan momentin 31.99.78 määräraha. Aiempina vuosina aloitettuja kehittämisinvestointeja on budjetoitu momenteille 31.24.77 ja 79.

Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Tiehallinnolle seuraavat toiminnan vaikuttavuutta, yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta koskevat tulostavoitteet vuodelle 2003:

Vaikuttavuus

Hoidon ja ylläpidon palvelutaso säilyy nykytasolla. Tieverkon kunto säilyy nykyisellään. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä on alle 6 500 km (n. 13 %) tiepituudesta. Sorateiden runkokelirikon liikenteelle aiheuttamaa haittaa vähennetään 8 %.

Tiehallinnon toimin vähennetään tienkäyttäjien riskiä joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen toteuttamalla valtioneuvoston tieliikenteen turvallisuuden parantamista koskevan periaatepäätöksen mukaisesti vuotta 2003 koskevat toimet. Tienpidon toimenpiteiden laskennallinen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä on 40. Tiehallinto osallistuu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa alueellisen liikenneturvallisuustyön kehittämiseen.

Joukko- ja kevyen liikenteen toimivuutta parannetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Tärkeimmät pohjavesialueet suojataan tehtyjen suunnitelmien mukaisesti ja pohjavesien ympäristövaikutuksia vähennetään pienentämällä suolan käyttöä. Vuonna 2003 toteutetaan 2—3 pohjavesien suojauskohdetta. Suolan käyttö on alle 85 000 tonnia.

Asiakaslähtöisyys

Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksella mitattava asiakastyytyväisyys on vähintään hyvällä tasolla. Tyytyväisyys hoidon tasoon ei heikkene. Tiehallinnon asiakassuhteiden hoito on systematisoitu vuonna 2002 valmistuvan asiakkuusstrategian mukaisesti.

Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus

Perustienpidon yksikkömenot ovat laajennus- ja uusinvestoinnit sekä suunnittelu poislukien nykyisellä palvelu- ja kuntotasolla 6 560 euroa tiekilometriä kohti. Yksikkömenot voivat kasvaa vain palvelu- tai kuntotasoa parannettaessa. Tiehallinnon toimintamenot eivät reaalisesti lisäänny. Tiehallinnon prosessien toiminta on vakiintunut ja niiden suorituskykyä voidaan mitata.

Tienpidon kilpailuttamisella ja Tiehallinnon uusien toimintatapojen avulla saavutetaan vuoden 2004 loppuun mennessä Tielaitosuudistuksen edellyttämä 50 milj. euron vuosisäästö.

¹⁾ Sisältää ulkopuoliset maksuosuudet

²⁾ Tieliikelaitoksen henkilöstön työllistäminen tienpitoa tukevissa tehtävissä

21. Perustienpito(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 599 079 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden perustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yksityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesalueiden hankinnoista sekä Tiehallinnon kiinteistönpidosta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää Tieliikelaitoksen henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin määrärahalla saa myös rahoittaa ns. lähialueyhteistyöhankkeita. Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien ennen vuotta 2003 tehtyjen sitoumusten kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten osuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu 2 305 000 euroa näiden hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n TEN-hankkeiden menoihin.

Selvitysosa:Osa määrärahasta on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

EU:n aluekehitysrahastosta vuodesta 2003 lukien rahoitettavat hankkeet toteutetaan momentilta 31.99.62, jonka mitoituksessa on perustienpidon osalta otettu huomioon myöntämisvaltuutena 4 575 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon yhteensä 2 089 000 euroa henkilöstösiirtojen takia seuraavasti: 28 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 25.10.23, 86 000 euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille 26.05.21, 58 000 euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille 26.06.21, 43 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 26.75.21, 1 165 000 euroa 33 henkilötyövuoden siirtona momentille 28.40.21, 36 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 29.10.21, 55 000 euroa kahden henkilötyövuoden siirtona momentille 29.40.21, 322 000 euroa kymmenen henkilötyövuoden siirtona momentille 32.10.22, 48 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 32.40.24 ja 248 000 euroa seitsemän henkilötyövuoden siirtona momentille 35.40.21.

Lähialueyhteistyöhankkeisiin käytetään enintään 500 000 euroa ja Tieliikelaitoksen henkilöstön sopeuttamisesta aiheutuviin menoihin varataan 3 868 000 euroa. Vuosina 2003—2004 käytetään henkilöstön sopeuttamiseen yhteensä enintään 5 096 000 euroa.

Tieverkon hoitoon ja ylläpitoon ehdotetaan noin 600 miljoonaa euroa. Määrärahassa on mukana kertaluontoinen 53 miljoonan euron lisäys, joka oli myös vuoden 2002 budjetissa. Korotus on merkittävä, mutta kattaa käytännössä lähinnä vain maanrakennusalan kustannustason nousua. Liikennemäärät ovat kasvaneet huomattavasti ja myös tienpitoon liittyvät kustannukset ovat lisääntyneet. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrän arvioidaan lisääntyvän vuosittain noin 200 km ja korjausta odottavien siltojen määrä kasvaa noin 100 kappaletta vuodessa.

Valiokunta on erityisen huolissaan liikenneturvallisuuden tasosta. Liikennekäyttäytymisellä ja etenkin ajonopeuksilla on keskeinen merkitys, mutta liikenneturvallisuuteen vaikuttavat myös mm. tiestön kunto, teiden talvihoito sekä taajamaliikenteen järjestelyt. Saadun selvityksen mukaan vuodelle 2003 suunniteltu rahoitus ei riitä arvioitua tarvetta vastaaviin liikenneturvallisuutta parantaviin investointeihin. Tiehallinnon mukaan määrärahat riittävät ainoastaan siihen, että turvallisuutta parannetaan lähinnä laskemalla nopeusrajoituksia erityisesti taajamissa ja vilkkaimmilla päätiejaksoilla sekä lisäämällä automaattista nopeusvalvontaa. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn, alue- ja yhdyskuntarakenteen muutosten ja liikenteen kasvun vaatimien alueellisten tieinvestointien määrä supistuu 40 prosenttia vuoteen 2002 verrattuna. Saadun selvityksen mukaan liikenneonnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle kaiken kaikkiaan noin kolmen miljardin euron vuosittaiset kustannukset.

Valiokunta pitää myönteisenä erilaisten tienpitoon liittyvien teemaohjelmien kehittämistä. Erityisesti on syytä korostaa liikenneturvallisuutta parantavia ohjelmia sekä toimenpiteitä raskaan liikenteen siirtämiseksi taajamien ulkopuolelle. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että elinkeinopoliittisesti tärkeiden satamateiden liikenneturvallisuutta parannetaan. Lossi-siltaohjelman osalta valiokunta katsoo, että sen jatkamista on syytä arvioida suhteessa tieverkon kehittämistarpeisiin ja käytettävissä oleviin määrärahoihin.

Valiokunta katsoo, että perustienpidon rahoitustason korotukseen tulee osoittaa jatkossa riittävät resurssit.

Momentilta vähennetään 4 575 000 euroa ja vastaava lisäys tehdään luvun 31.99 uudelle momentille 31.99.62. Määräraha on tarkoitettu EU-hankkeiden kansalliseksi vastinrahaksi ja sitä on tarkoitus käyttää vuonna 2003 alkaviin hankkeisiin. Sitä ennen tehdyt sitoumukset rahoitetaan perustienpidon momentilta ja momentin perusteluihin tehdään vastaava muutos.

77. Tieverkon kehittäminen(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 30 424 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina momentin määrärahalla aloitettujen tieverkon laajennus- ja uusinvestointien toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto saa tehdä näitä hankkeita koskevia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle vuoden 2003 jälkeen menoja enintään 5,9 milj. euroa.

Selvitysosa:

78. Eräät tiehankkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 34 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyn Lohja—Lohjanharju-tien sopimusvaltuudesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna.

Määrärahaa saa käyttää myös hankkeista Nuijamaan raja-aseman tieyhteydet, Tampereen läntisen kehätien 1. vaihe, vt 8 Raision kohdalla, vt 5 Joroinen—Varkaus, vt 4 Lahti—Heinola sekä vt 4 Jyväskylä—Kirri aiheutuviin menoihin. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan sopimukset hankkeista Nuijamaan rajanylityspaikan tiejärjestelyt enintään 14,5 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä, Tampereen läntinen kehätie 1. vaihe enintään 57 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 8 Raision kohdalla enintään 14 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 5 Joroinen—Varkaus enintään 27 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 4 Lahti—Heinola enintään 41 miljoonan kokonaiskustannusten määrästä sekä vt 4 Jyväskylä—Kirri enintään 21 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu.

Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2004 noin 115,8 milj. euroa ja vuonna 2005 noin 71,1 milj. euroa ja vuonna 2006 noin 9,0 milj. euroa.

Uusien hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa:

Nuijamaan raja-aseman tieyhteydet. Rajan ylittävä liikenne Nuijamaalla, Saimaan kanavan varressa, on kasvanut erittäin merkittäväksi. Vuonna 2001 rajan ylitti keskimäärin 2 300 autoa/vrk, minkä ennustetaan kaksinkertaistuvan 10—15 vuodessa. Ajoneuvojonot ovat usein kilometrien pituisia ja odotusajat varsin pitkiä. Nykyisen rajanylityspaikan laajentaminen kanavan ja Nuijamaan taajaman välisessä ahtaassa tilassa ei ole käytännössä mahdollista. Läpikulkuliikenteen sekä jonotuksesta aiheutuvan melun ja päästöjen haittoja on päinvastoin saatava lievennettyä taajamassa.

Valtatie 13:n uusi linjaus on suunniteltu kulkevaksi Nuijamaan taajaman länsipuolelta. Suomen puolella rakennettava osuus on noin 0,7 km. Lisäksi Suomen puolelle rakennetaan uusi raja-asema, jonka kaista-, liikenteenohjaus- ja pysäköintijärjestelyt kuuluvat tiehankekokonaisuuteen. Venäjän puolella rakennettava osuus on noin 2,8 km, jonka rahoittaa Venäjä.

Tieyhteyden lyhenemisen ja nopeutumisen perusteella laskettu H/K-suhde on 1,5. Hanke myötävaikuttaa merkittävästi myös rajamuodollisuuksien nopeutumiseen, mutta sen hyötyvaikutusta ei ole arvioitu rahassa. Huoltoliikenne Saimaan kanavan vuokra-alueelle nopeutuu. Ympäristöhaitat Nuijamaan taajamassa poistuvat.

Vt 8 Raision kohta. Valtatie 8 on nykyisin moottoritie Turun keskustasta ohikulkutielle asti, josta alkaen se on tavallinen kaksikaistainen tie. Liikennettä parannettavalla valtatieosuudella on 20 000 autoa/vrk ja Kustaviin haarautuvan maantien (mt 192) alussa 12 000 autoa/vrk. Teitä yhdistävä tasoliittymä tukkeutuu vilkkaimpina ajankohtina päivittäin. Ruuhkaisista olosuhteista kärsii noin 30 % liikenteestä.

Hanke käsittää valtatien nelikaistaistuksen 3 km matkalla Raision keskustan ohi. Kustavin maantien alkupiste siirretään pohjoisemmaksi ja se liitetään eritasoliittymällä valtatiehen.

Kustavintien siirtyessä kauemmaksi asutuksesta pääsee alueen maankäyttö eheytymään ja tieliikenteen asutukselle haittaa aiheuttavat päästöt vähenevät. Liikenneturvallisuus paranee erityisesti valtatieliittymässä sekä Raision keskustassa.

Hankkeen kustannusarvio on 14,0 milj. euroa ja H/K-suhde on 3,9.

Vt 5 Joroinen—Varkaus. Nykyinen, 1950-luvulla rakennettu valtatie on kapea ja tasaukseltaan huono aiheuttaen herkästi liikenteen jonoutumista ja ruuhkautumista. Liikennemäärä on 5 400—8 400 autoa vuorokaudessa. Osuudella on runsaasti tasoliittymiä, jotka ovat etenkin taajamien kohdalla vaarallisia. Henkilövahinko-onnettomuuksia tapahtuu vuosittain keskimäärin 5 kpl.

Hanke käsittää valtatien rakentamisen uudelle linjalle 19 km matkalla. Osuus Kuvansi—Varkaus toteutetaan kaksiajorataisena. Tiejaksolle tulee lisäksi kaksi ohituskaistaparia ja kaikki liittymät muuhun tieverkkoon rakennetaan eritasoisiksi. Nykyinen tie jää rinnakkaistieksi palvelemaan paikallista liikennettä sekä kevyen liikenteen tarpeita.

Uusi tie parantaa valtatieliikenteen palvelutasoa ja turvallisuutta. Nopeusrajoitukseksi koko tieosuudella tulee 100 km/h. Nykyisellä tiellä paikallisen ja kevyen liikenteen olosuhteet paranevat liikenteen vähetessä. Henkilövahinko-onnettomuuksien arvioidaan vähenevän 2,4 onnettomuudella vuodessa.

Hankkeen kustannusarvio on 27,0 milj. euroa ja H/K -suhde 1,7.

Vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 1. rakennusvaihe välillä Pirkkala—Kalkku. Valtatie 3 ohittaa Tampereen länsipuolitse kehätienä ja säteittäisväyliä yhdistäen Lakalaivan liittymästä Pirkkalan kautta Ylöjärvelle. Tie on osa eurooppalaisia pääliikenneverkkoja (TEN - ja E -tieverkot). Kehätie vähentää merkittävästi tarvetta Tampereen läpikulkuun, sujuvoittaa pitkämatkaista liikennettä sekä palvelee myös paikallisia yhteystarpeita mm. Pirkkalan lentoasemalle. Kaksikaistaisen kehätien liikennemäärät ovat paikoin yli 20 000 autoa/vrk, ja liikennekysynnän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Jo nyt tie ja sen liittymät ruuhkautuvat niin, että yli puolet liikenteessä kulkee ruuhkassa. Tarkoitus on rakentaa koko väli Lakalaiva—Ylöjärvi (21 km) moottoritieksi tarvittavine liittymäjärjestelyineen. Ensimmäisenä rakennusvaiheena rakennetaan moottoritie Pirkkalan ja Kalkun välille (5 km). Vaihe sisältää risteysjärjestelyn Nokian moottoritien (vt 12) kanssa sekä uusien siltojen rakentamisen Pyhäjärven yli nykyisen sillan jäädessä paikalliseen käyttöön. Ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat puolet hankkeen 114 milj. euron kokonaiskustannusarviosta, eli 57 milj. euroa. Hankkeen jälkimmäinen vaihe, eli osat Lakalaiva—Pirkkala ja Kalkku—Ylöjärvi on tarkoitus toteuttaa vuosina 2005—2007.

Hanke parantaa ohikulkuliikenteen sujumista sekä liittymistä sivutieltä. Risteämis- ja kohtaamisonnettomuudet loppuvat.

Hankkeen kustannusarvio on 57,0 milj. euroa ja H/K-suhde 2,9.

Vt 4 Lahti—Heinola. Valtatie 4 Lahdesta Heinolaan on moottoriliikennetie ohituskaistoilla varustettuna. Noin 27 kilometrin pituisen ohituskaistan länsipuolella on varaus moottoritien toiselle ajoradalle. Valtatie 4 on viime vuosina parannettu moottoritieksi tarkastelukohteen molemmin puolin eli Helsingin ja Lahden välillä sekä Heinolan kohdalla. Valtatie 4 on osa eurooppalaista päätieverkkoa (TERN). Valtatie 4 on yksi tärkeimpiä päätieyhteyksiä Suomessa. Lahden ja Heinolan kautta kulkee merkittävä osa pääkaupunkiseudulta Pohjois- ja Itä-Suomeen suuntautuvasta valtakunnallisesta henkilö- ja tavaraliikenteestä. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä osuudella on 11 900—13 400 ajoneuvoa. Liikenne on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Valtatielle 4 asetetut liikennöitävyystavoitteet jäävät toteutumatta jo nykyisillä liikennemäärillä. Tie ruuhkaantuu pahoin etenkin kesäviikonloppuisin. Tiejaksolla tapahtuu vuosittain 7 henkilövahinko-onnettomuutta. Onnettomuusriski on suurin ohituskaistojen alku- ja päättymiskohdissa. Tien varren asutus kärsii liikenteen meluhaitoista.

Hanke käsittää ohituskaistatien muuttamisen moottoritieksi 27 km matkalla. Lisäksi tien ramppeja parannetaan, rakennetaan melunsuojausta ja siltoja sekä suojataan pohjavesialueita.

Hankkeen kustannusarvio on 41,0 milj. euroa ja H/K-suhde 2,5.

Vt 4 Jyväskylä—Kirri. Valtatie 4 on tärkein tieyhteys Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä sekä osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Tiejakson liikenteestä suuri osa on pitkämatkaista. Nopeusrajoitus on pääosin 80 km/h, Palokan ja Kirrin liittymissä 60 km/h. Nykyinen tie on yksiajoratainen ja noin 10 metriä leveä. Tie toimii osana lentokenttäyhteyttä. Liikennemäärät tieosuudella ovat 14 900—17 200 ajoneuvoa/vrk. Rinnakkaiset yhteydet kaupunkiin ovat ruuhkautuneet valtatien liittymien huonon vetävyyden takia. Liikenteen palvelutaso erityisesti liittymäalueilla on heikko, päätielle liittyminen ja sieltä vasemmalle kääntyminen on vaikeaa. Suurista liikennemääristä aiheutuen ohituspaikkoja on vähän. Tiejaksolla tapahtuu vuosittain 4 henkilövahinko-onnettomuutta. Onnettomuusriski on suurin liittymissä. Palokan eritasoliittymän läheisyydessä on asutusta ja nopeasti kasvava liiketoiminta-alue. Kirrissä on asutuksen lisäksi myös liike- ja toimistokiinteistöjen alue. Tien lähialueen asutus kärsii liikenteen meluhaitoista.

Hanke koostuu valtatien parantamisesta nykyisellä paikalla moottoritieksi 4,8 km matkalla. Tie rakennetaan kevennettynä moottoritietyyppinä. Lisäksi meluhaitat torjutaan meluseinien ja -vallien avulla. Pohjavesialueet suojataan rakenteellisin keinoin.

Hankkeen kustannusarvio on 21,0 milj. euroa ja H/K-suhde 3,2.

Tärkeimpiä keskeneräisiä tiehankkeita ovat Paimion ja Muurlan välinen E18-tieosuus sekä Lohjan ja Lohjanharjun välinen E18-osuus. Muita keskeneräisiä kohteita on mm. valtateillä 4, 6 ja 9 sekä pääkaupunkiseudulla Kehä III:lla. Talousarvioehdotuksen mukaan vuonna 2003 on tarkoitus käynnistää vain kaksi uutta kehittämishanketta, Vuosaaren sataman liikenneväylien ja Nuijamaan uuden raja-aseman tieyhteyden rakentaminen. Nyt meneillään olevista hankkeista valtaosa valmistuu vuoden 2004 aikana.

Liikenneinvestointien taso on ilman erillisrahoituksella rahoitettavia hankkeita vuonna 2003 kaiken kaikkiaan noin 195 miljoona euroa ja se laskee ilman uusia kehittämishankkeita vuonna 2004 noin 86 miljoonaan euroon. Jotta nyt käynnissä olevien hankkeiden valmistuessa olisi meneillään muitakin hankkeita ja jotta investointitaso ei lähivuosina alene huomattavasti, on valiokunnan mielestä perusteltua käynnistää useampia uusia tiehankkeita jo vuonna 2003. Niiden kustannusvaikutukset jäävät ensimmäisen vuoden aikana alhaisiksi ja varsinaiset kustannusvaikutukset ajoittuvat vuosiin 2004 ja 2005. Valiokunta katsoo, että uusien tiehankkeiden käynnistäminen on perusteltua myös työllisyysnäkökohtien vuoksi, etenkin kun tulopoliittiseen sopimukseen ei liitetty tiehankkeita työllisyyttä parantavina toimenpiteinä.

Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarvioon ja ehdottaa, että talousarvioaloitteiden TAA 294/2002 vp, TAA 536/2002 vp, TAA 572/2002 vp, TAA 732/2002 vp, TAA 934/2002 vp, TAA 1054/2002 vp, TAA 1125/2002 vp sekä TAA 1521/2002 vp perusteella vuoden 2003 aikana käynnistetään hankkeet vt 8 Raision kohta, vt 5 Joroinen—Varkaus, vt 3 Tampereen läntinen kehätie 1. vaihe, vt 4 Lahti—Heinola sekä vt 4 Jyväskylä—Kirri. Hankkeiden käynnistämiseksi momentille lisätään 11,5 miljoonaa euroa. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yhteensä 160 miljoonaa euroa ja momentin perusteluosaan tehdään tilausvaltuuksia koskevat muutokset.

Vt 8 Raision kohta. Hanke käsittää mm. valtatien muuttamisen nelikaistaiseksi kolmen kilometrin matkalla ja eritasoliittymän rakentamisen. Tällä tieosuudella on liikennettä n. 20 000 autoa/vrk. Hankkeen kustannusarvio on 14 miljoonaa euroa ja sen hyötykustannussuhde on 3,9. Hankkeeseen osoitetaan 4 miljoonaa euroa.

Vt 5 Joroinen—Varkaus. Hanke käsittää mm. valtatien rakentamisen uudelle linjalle 19 km:n matkalla. Liikennemäärät ovat 5 400—8 400 autoa/vrk. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat 27 miljoonaa euroa ja hyötykustannussuhde on 1,7. Hankkeeseen osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa.

Vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 1. rakennusvaihe välillä Pirkkala—Kalkku.Ensimmäiseen rakennusvaiheeseen sisältyy mm. moottoritien rakentaminen Pirkkalan ja Kalkun välille (5 km) sekä siltojen rakentaminen Pyhäjärven yli. Ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat 57 miljoonaa euroa. Liikennemäärät ovat n. 24 000 autoa/vrk, paikoitellen jopa n. 30 000 autoa /vrk ja liikenteen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,9 ja siihen osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa.

Vt 4 Lahti—Heinola. Valtatie 4 Lahdesta Heinolaan on yksiajoratainen moottoriliikennetie, jonka etelä- ja pohjoispuolella tie on jo rakennettu moottoritieksi. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä osuudella on 11 900—13 400 autoa/vrk, pahimpina ruuhkapäivinä liikennemäärä on 23 000 autoa. Hanke käsittää toisen ajoradan rakentamisen (29 km) sille varatulle paikalle. Hankkeen kustannusarvio on 41 miljoonaa euroa ja sen hyötykustannussuhde on 2,5. Hankkeeseen osoitetaan 1 000 000 euroa.

Vt 4 Jyväskylä—Kirri. Hanke käsittää kevennetyn tyyppisen moottoritien jatkamisen 4,8 km matkalla. Liikennemäärä tieosuudella on 14 900—17 200 autoa/vrk. Hankkeen kustannusarvio on 21 miljoonaa euroa, sen hyötykustannussuhde on 3,2 ja hankkeeseen osoitetaan 1,5 miljoonaa euroa.

Hankkeet vt 6 ja 21.Hankkeita vt 6 Koskenkylä—Kouvola ja vt 21 Kemi—Tornio ei voitu toteuttaa alkuperäisten suunnitelmien mukaisessa laajuudessa muuttuneiden kustannusarvioiden vuoksi. Esimerkiksi hankkeesta Koskenkylä—Kouvola päätettiin jättää hankkeen ulkopuolelle noin 10 kilometriin tieosuus. Valiokunta katsoo, että hankkeet tulisi saattaa kaikilta osin loppuun. Niiden käynnistäminen myöhemmin erillisinä hankkeina aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia.

Eduskunta edellyttää, että suhdanne- ja työllisyystilanne huomioon ottaen arvioidaan mahdollisuudet hankkeiden vt 6 Koskenkylä—Kouvola ja vt 21 Kemi—Tornio rakentamiseen myös niiltä osin, jotka ovat jääneet toteutettujen investointihankkeiden ulkopuolelle.

Muut kehittämishankkeet. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että Savonlinnan kaupungin liikennejärjestelyjen sekä Kokkolan satamatien parantamiseen liittyvät hankkeet käynnistyvät mahdollisimman pian. Seinäjoen pohjoisen ohikulkutien osalta tulee myös tehdä päätökset hankkeen toteuttamisesta. Valtatien 2 parantamiseen liittyvien hankkeiden jatkaminen on mm. teollisuuden kuljetusten kannalta tärkeää, samoin turvallisuuden parantaminen Sköldvikin öljynjalostamon risteysalueella.Valiokunta viittaa vielä Turun sataman liikenneyhteyksien kehittämistarpeisiin sekä kiirehtii valtatien 8 liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden edistämistä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös Helsingistä Kirkkonummen ja Karjaan suuntaan kulkevan kantatien 51 kehittämistarpeisiin.

Eduskunta edellyttää, että suhdanne- ja työllisyystilanne huomioon ottaen arvioidaan mahdollisuudet hankkeiden vt 6 Koskenkylä—Kouvola ja vt 21 Kemi—Tornio rakentamiseen myös niiltä osin, jotka ovat jääneet toteutettujen investointihankkeiden ulkopuolelle.

79. Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 77 366 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna.

Selvitysosa:Seuraavassa taulukossa ovat hankkeet, joihin on myönnetty sopimusvaltuus aikaisempien vuosien talousarviossa. Hankkeet ovat keskeneräisiä ja osa niistä edellyttää lisämäärärahaa myöhempinä vuosina. Rahoituksen loppuosa eli 207 500 000 euroa on tarkoitus rahoittaa seuraavasti: 40 400 000 euroa vuonna 2004 ja 167 100 000 euroa myöhemmin.

¹⁾ Sopimuskausi päättyy v. 2012.

87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 23 546 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä annetun lain (243/1954) ja asetuksen (487/1957) mukaisten maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös tietä varten tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tiesuunnitelman vahvistamista.