Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
   Tuloarviot
     22. Eduskunta
       02. Ulkomaalaisvirasto
       05. Lääninhallitukset
       06. Rekisterihallinto
       07. Kihlakunnat
       75. Poliisitoimi
       80. Pelastustoimi
       90. Rajavartiolaitos

Talousarvioesitys 2003

97. Avustukset kunnillePDF-versio

Selvitysosa:Valtionosuuksien ja -avustusten tarkoituksena on turvata kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät kunnalliset palvelut eri osissa maata kohtuullisella veroasteella siten, että kuntien tulopohja on riittävä suhteessa niiden tehtäviin ja velvoitteisiin. Valtionosuudet ovat lähes 60 prosentissa kuntia vähintään kolmannes verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärästä.

Valtionosuus- ja avustusjärjestelmä muodostuu tehtäväkohtaisista opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista, verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta ja yleisestä valtionosuudesta. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen rahoitusavustus tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille. Kunnille myönnetään lisäksi valtionosuutta perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin.

Tehtäväkohtaiset valtionosuudet sekä perustamiskustannusten ja kehittämishankkeiden valtionosuudet on budjetoitu sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön hallinnonaloille. Yleinen valtionosuus ja harkinnanvarainen rahoitusavustus on budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Lisäksi sisäasiainministeriö voi myöntää kuntajaon muutosten tukemiseksi investointi- ja kehittämishankkeiden tukea.

Valtionosuusjärjestelmässä kuntien oman tulopohjan eroja ja edellytyksiä selviytyä tehtävistään tasataan kuntien verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Tasauksesta osa on budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalalle samoin kuin yleinen valtionosuus ja harkinnanvarainen rahoitusavustus. Valtionosuuksien tasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo alittaa koko maan tasausrajan, joka on 90 % maan keskimääräisestä verotulosta. Tasausvähennys tehdään, mikäli kunnan verotulo ylittää tasausrajan. Vuoden 2003 valtionosuuksien tasauslaskelma perustuu verovuoden 2001 verotustietoihin. Noin 350 kuntaa kuuluu tasauslisää saaviin kuntiin. Muiden kuntien valtionosuuksiin tehdään tasausvähennys. Tasaukset muuttuvat vuosittain kuntien verotietojen perusteella.

Kuntien valtionosuuslain (1147/1996) mukainen tasaus on jaettu kolmelle edellä mainitulle hallinnonalalle siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon osuus on 57 %, opetus- ja kulttuuritoimen 37 % ja sisäasiainministeriön yleisen valtionosuuden määrärahan momentilta maksettavan tasauksen osuus 6 % tasausten kokonaismäärästä. Tasauslisät ovat vuonna 2003 yhteensä 889,9 milj. euroa ja -vähennykset 895,7 milj. euroa. Tasaus vähentää nettomääräisesti valtionosuuksia 5,9 milj. euroa. Tasauksen nettovaikutus edelliseen vuoteen verrattuna muuttuu siten, että valtionosuusmenot kasvavat 48,2 milj. euroa.

Verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja -vähennykset
ovat hallinnonaloittain seuraavat (euroa):
  lisäykset vähennykset
     
Sosiaali- ja terveysministeriö 507 231 240 -510 574 952
Opetusministeriö 329 255 366 -331 425 846
Sisäasiainministeriö 53 392 762 -53 744 732
Yhteensä 889 879 369 -895 745 530

Kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan tai alennetaan verontilityslain 12 §:n mukaisesti sen perusteella, miten kuntakohtaisten yhteisövero-osuuksien muutos vuonna 1999 voimaan tulleesta uudistuksesta johtuen vuoteen 2001 verrattuna lisää tai vähentää valtionosuusmenoja. Muutos lasketaan vertaamalla verovuoden 2001 perusteella laskettua tasausta verovuoden 2000 vastaavaan laskelmaan. Laskelman perusteella valtionosuusmenojen arvioidaan kasvavan 115,5 milj. eurolla, jota vastaavasti on 2,02 prosenttiyksiköllä alennettava yhteisöveron jako-osuutta.

Valtionosuuksia korotetaan vuonna 2003 puolella täysimääräisestä indeksikorotuksesta eli 1,4 prosenttia. Tämä lisää valtionosuuksia 89 milj. euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 78 milj. euroa. Kuntien yhdistymisavustuksiin sekä investointi- ja kehittämistukeen tarkoitetut määrärahat kasvavat vuonna 2003 kahden voimaantulevan yhdistymisen johdosta. Investointi- ja kehittämistukeen esitetään lisäksi varattavaksi valtuutta vuodelle 2004 viidelle yhdistymishankkeelle 8,4 milj. euroa. Kuntien harkinnanvarainen avustus on 47,1 milj. euroa, mikä on 7,1 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2002.

31. Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin perustuvat tasaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 167 459 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntien valtionosuuslain (1147/1996) mukaisen kuntien yleisen valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan tasauksen maksamiseen.

Selvitysosa:Kunnan yleinen valtionosuus määräytyy etukäteen vahvistettavan keskimääräisen asukasta kohden myönnettävän euromäärän ja kuntakohtaisten määräytymisperusteiden mukaisena. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon yleisen valtionosuuden perusteena oleva vuodenvaihteen 2001/2002 asukasluku sekä sen ja keskimääräisen euromäärän perusteella määräytyvä yleisen valtionosuuden perusosa sekä valtionosuuslain mukainen saaristolisä, syrjäisyyslisä, liikenteen taajamalisä ja kielilisä.

Yleisen valtionosuuden keskimääräiseen euromäärään on tehty 1,4 %:n kustannustason tarkistus, mikä on otettu huomioon 2 325 000 euron lisäyksenä määrärahan mitoituksessa. Yleisen valtionosuuden asukasta kohti laskettava keskimäärä on 27,55 euroa.

Luvun perusteluihin viitaten momentin laskelmassa on otettu huomioon verotuloihin perustuvat tasauslisät sekä -vähennykset, nettomäärältään -351 970 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon verotuloihin perustuvan tasauksen muutos siten, että valtionosuusmenot kasvavat 2 891 000 euroa vuoteen 2002 verrattuna. Luvun perusteluihin viitaten verotuloihin perustuvat tasauslisät ja -vähennykset tehdään tämän momentin lisäksi talousarvion momenteille 29.40.30, 29.90.30 ja 33.32.30.

Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 3 095 000 euroa hätäkeskustoiminnan menojen siirtona momentille 26.80.21.


2003 talousarvio 167 459 000
2002 talousarvio 165 556 000
2002 lisätalousarvio 754 000
2001 tilinpäätös 175 946 684

32. Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 8 429 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntajaosta annetun lain (1196/1997) mukaisten yhdistymisavustusten ja kuntajakoselvitysten kustannusten maksamiseen.

Vuoden 2003 aikana tehtävien ja vuoden 2004 alusta voimaan tulevien kuntajaon muutosten yhteydessä voidaan vuonna 2003 sitoutua maksamaan vuonna 2004 investointi- ja kehittämishankkeiden tukea enintään 8 410 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kahden, vuoden 2003 alusta voimaan tulevan kokonaisia kuntia koskevan kuntajaon muutoksen perusteella maksettavat laskennalliset yhdistymisavustukset, 4 485 012 euroa, valtionosuuden vähenemisen korvaus 243 976 euroa, investointien kehittämisen tuki 3 364 000 euroa ja kuntajakolain mukaiset selvityskustannukset 336 000 euroa. Vuonna 2003 tehtävien ja vuoden 2004 alusta voimaan tulevien kuntajaon muutosten perusteella myönnettävien investointi- ja kehittämistukien perusteena on arvio viiden yhdistymisen voimaantulosta vuoden 2004 alusta.


2003 talousarvio 8 429 000
2002 talousarvio 6 365 000
2001 tilinpäätös 7 503 084

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 47 092 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntien valtionosuuslain 13 §:n mukaisten harkinnanvaraisten avustusten maksamiseen kunnille. Avustusta voidaan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Siihen vaikuttavina tekijöinä otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Sisäasiainministeriö voi asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle kunnan talouden tervehdyttämistä koskevia ehtoja. Tarkoituksena on, että avustusta voidaan aikaisemman käytännön mukaisesti myöntää myös kunnille, joilla valtionosuuksien siirtymätasauksen päättyminen aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia.


2003 talousarvio 47 092 000
2002 talousarvio 54 157 000
2001 tilinpäätös 58 865 774

35. Valtion korvaus edunvalvontapalvelujen tuottamisesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 742 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisen edunvalvonnan järjestämisestä annetun lain (443/1999) 6 §:ssä tarkoitettuihin edunvalvontapalvelun tuottajille maksettaviin korvauksiin.

Selvitysosa:Edunvalvontapalveluiden tuottajalle maksetaan korvaus sisäasiainministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. Korvaus maksetaan lähtökohtaisesti asukaslukupohjaista perustetta käyttäen, jolloin korvaus on 0,50 euroa/asukas, kuitenkin siten, että korvaus on vähintään 135 euroa ja enintään 201 euroa edunvalvontaa kohden.


2003 talousarvio 2 742 000
2002 talousarvio 2 742 000
2001 tilinpäätös 2 767 948

80. Korkotuet ja velkojen vakautuslainat kunnille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 682 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun lain (658/1994) mukaisten korkotukien maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla on varauduttu tehtyjen korkotukipäätösten mukaisiin menoihin.


2003 talousarvio 1 682 000
2002 talousarvio 1 682 000
2001 tilinpäätös 1 074 910