Talousarvioesitys 2003

31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta

Selvitysosa:Luvun määrärahoilla rahoitettavan toiminnan keskeisenä yhteiskunnallisena tavoitteena on toteuttaa Kansallinen metsäohjelma 2010:tä. Ohjelman tavoitteet on kuvattu pääluokan selvitysosassa. Luvun määrärahat mahdollistavat ohjelman toteuttamisen luvun tehtäväalueen osalta vuonna 2003.

Yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettaviin töihin ja metsäviestintään esitetään talousarvioon otettavaksi valtion tukea ja lainaa 60,871 milj. euroa. Puuntuotannon turvaamistöiden painopiste on edelleen nuoren metsän hoidossa ja energiapuun korjuussa sekä kunnostusojituksessa. Seuraavassa esitetään arvio varojen käytöstä:

24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja yleinen uittoväylätuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 436 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Metsähallituksen maa- ja vesialueiden virkistyskäyttöön liittyvien maksuttomien palveluiden tuottamisesta, erävalvonnasta, viranomaistehtävistä ja yleisistä uittoväylätöistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös riista- ja kalatalouden hoitoon liittyvistä tehtävistä sekä edellä mainittuihin toimintoihin liittyvistä investoinneista ja yhteiskunnallisia palveluja koskevista selvityksistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Osa määrärahasta on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

Määräraha on tarkoitettu Metsähallituksen eräitä yhteiskunnallisia tehtäviä varten. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 95 000 euroa momentilla 30.32.21 esitettyä vähennystä vastaavasti vuoden 2003 alusta Metsähallitukselle siirtyvän Saariselän matkailualueen virkistyskäyttöä ja retkeilyä tukevien rakenteiden ja palveluvarustuksen ylläpitomenoihin.

25. Metsäpuiden siemenhuolto (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 910 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden siemenviljelysten perustamisesta ja nuoruusvaiheen hoidosta sekä metsäpuiden siementen varmuusvarastoinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös valtionapujen maksamiseen edellä mainittuihin tarkoituksiin.

Selvitysosa:Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että Metsähallituksen osuus on 579 000 euroa ja muiden toimijoiden osuus on 331 000 euroa. Metsähallituksen arvioidaan lisäksi saavan noin 673 000 euroa sellaisia yhteiskunnalliseen omaisuuteen kuuluvien siementen myyntituloja, joilla se voi rahoittaa siemenhuoltotöitä maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehtävään yhteiskunnallisten tehtävien hoitoa koskevaan sopimukseen perustuen.

42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 43 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle säädösten perusteella aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnan liiketaloudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista perittävien maksujen alentamiseen sekä muuna julkisena rahoitusosuutena EU:n rakennerahastohankkeista metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle aiheutuviin menoihin siltä osin kuin näihin menoihin ei voida käyttää EU:n rakennerahasto-osuutta tai vastaavaa valtion rahoitusosuutta.

Määräraha jaetaan alueellisesti työmäärää kuvaavien tekijöiden perusteella. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion määrärahan suuruus määräytyy tulossopimuksessa sovittujen kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden ja hallinnollisten palveluiden perusteella.

Selvitysosa:Puutavaranmittauslakia (364/1991) on muutettu 1.8.2002 lukien siten, että Metsäntutkimuslaitos maksaa mittauslautakunnan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat menot. Tämän johdosta tällä momentilla ei ole enää varattu tarkoitukseen määrärahaa. Koska vuonna 2002 varattua määrärahaa ei arvioida käytettävän mittauslautakunnan menoihin, määrärahaa ei muutoksen johdosta siirretä momentille 30.32.21.

Metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hoitavat metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalouden muuta edistämistä koskevia tehtäviä. Metsäkeskukset valvovat metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitavat muut niille säädetyt viranomaistehtävät.

Määrärahan alueellisessa jaossa käytettäviä työmäärää kuvaavia tekijöitä ovat metsäkeskuksen varsinaisten yksityismetsien pinta-ala, hakkuumäärä ja metsälöiden lukumäärä ja valtion ja teollisuuden metsien pinta-ala sekä vanhojen metsien suojelusta aiheutuvat hakkuumahdollisuuksien menetykset.

Metsäkeskusten viranomaistehtäviä ovat muun muassa kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa säädetyt rahoituspäätökset (noin 40 000 vuodessa), metsälain valvontaan liittyvät metsänkäyttöilmoitusten tarkastukset (noin 100 000 vuodessa, joista osa tarkastetaan myös maastossa) sekä maatilatalouden tuloverolain (543/1967) mukaisten todistusten ja lausuntojen antaminen.

Metsäkeskusten toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä, joiden yhteispinta-ala on 14,1 milj. hehtaaria. Perheenjäsenet mukaanlukien aikuisväestöön kuuluvia metsänomistajia on 800 000.

Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2003 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alustavasti metsäkeskusten valtionavulla rahoitettavalle toiminnalle (valtionaputoiminta) seuraavat tulostavoitteet:

Valvonta- ja tarkastustoiminta

Varmistetaan metsälainsäädännön noudattaminen sekä tuotetaan tietoa mahdollisia korjaavia toimenpiteitä varten metsien käsittelyn ja metsänhoitotöiden laadullisesta tasosta. Erityistä huomiota kiinnitetään metsänuudistusalojen valvontaan ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain tarkoittamien toimenpiteiden lainmukaisuuteen ja laatuun. Metsälain valvontaan liittyen metsäkeskukset tarkastavat maastossa vähintään 3 % metsänkäyttöilmoituksista (vuoden 2001 toteutuma 3 %, vuoden 2002 tavoite vähintään 3 %). Lisäksi metsäkeskukset tarkastavat maastossa vähintään 4,5 % kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetuista hankkeista (vuoden 2001 toteutuma 5 %, vuoden 2002 tavoite vähintään 5 %).

Alueellinen metsäsuunnittelu

Kansallisen metsäohjelman mukainen vuotuinen alueellisen metsäsuunnittelun pinta-alatavoite on 1 000 000 hehtaaria. Vuonna 2003 tavoitteena on 950 000 hehtaarin metsäsuunnitteluala (vuoden 2001 toteutuma 920 000 ha, vuoden 2002 tavoite 955 000 ha). Toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi metsäsuunnittelun koordinaatiota neuvonnan kanssa parannetaan.

Neuvonta, koulutus ja tiedotus

Kansallisen metsäohjelman mukainen neuvonnan ja koulutuksen tavoite on antaa muuttuvalle metsänomistajakunnalle riittävät tiedot heidän metsiensä merkityksestä ja mahdollisuuksista. Vuoden 2003 tavoitteena on järjestää 34 000 neuvontatapahtumaa (vuoden 2001 toteutuma 34 000, vuoden 2002 tavoite 34 700).

Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2003 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alustavasti Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnalle seuraavat tulostavoitteet:

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnan tavoitteena on tuottaa ennenkaikkea maa- ja metsätalousministeriölle ja metsäkeskuksille sellaisia metsätaloudellisia kehittämis- ja asiantuntijapalveluja ja hallinnollisia palveluja, jotka tukevat metsälainsäädännön ja kansallisen metsäohjelman tavoitteiden saavuttamista.

¹⁾ Sisältää momentin 30.31.42 ulkopuolista julkista rahoitusta 8,8 milj. euroa.

43. Eräät korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 285 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen sekä Iijoen ja Hossanjoen vesistön uittoväylätöistä aiheutuneiden vahinkojen korvausten sekä vahinkojen arvioimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista.

Selvitysosa:Metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain perusteella maksettaviin korvauksiin ja muihin menoihin sekä metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista, arvioidaan tarvittavan 50 000 euroa. Metsähallituksen yhteiskunnallisia tehtäviä ovat Iijoen vesistön ja Hossanjoen vanhoista uittoväylätöistä aiheutuneiden vahinkojen arvioiminen ja korvaaminen. Määrärahasta arvioidaan myönnettävän Metsähallitukselle näihin tarkoituksiin 235 000 euroa. Iijoen ja Hossanjoen korvauksiin on aikaisemmin myönnetty 7 661 820 euroa vastaavasti valtion varoja.

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 60 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisen valtiontuen maksamiseen. Vuonna 2003 saa tehdä edellä mainitun lain mukaisia tukipäätöksiä enintään 65 736 000 eurolla, joista saa aiheutua vuoden 2003 jälkeen valtiolle menoja enintään 22 416 000 euroa. Lisäksi määrärahaa saa käyttää metsäviestinnästä eli metsäalan viestinnän edistämishankkeista ja erillisistä tiedotusprojekteista sekä metsäviestintää tukevan aineiston tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 720 000 euroa metsäviestinnästä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 14 350 000 euroa, mikä aiheutuu siitä, että momentin määräraha on mitoitettu kansallisen metsäohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi ottaen huomioon kustannustason nousu ja syksyn 2001 myrskytuhoista aiheutuva metsänviljelyn lisääntyminen.

45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 205 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoitetun ympäristötuen ja mainitun lain 20 §:ssä tarkoitetuista metsäluonnon hoitohankkeista sekä metsien ympäristönhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä tukevista valtakunnallisista hankkeista ja toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

50. Eräät metsätalouden valtionavut (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 530 000 euroa.

Metsämuseosäätiön puunkorjuun koneellistamisen esittelyhallin rakentamiseen voidaan myöntää vuonna 2004 valtionapua enintään 413 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdistyksille ja säätiöille.

Selvitysosa:Metsämuseosäätiön määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1 495 000 euron erityisavustus puunkorjuun koneellistamisen esittelyhallin rakennushankkeeseen. Tarkoitus on, että Metsämuseosäätiölle myönnettäisiin vuoden 2004 valtion talousarviossa enintään 413 000 euroa esittelyhallin rakennushankkeeseen. Valtionavun ensimmäinen erä 666 000 euroa on osoitettu vuoden 2002 talousarviossa. Valtio myöntäisi näin ollen vuosina 2002—2004 yhteensä enintään 2 574 000 euroa rakennushankkeeseen.

83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 521 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisten lainojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 185 000 euroa kansallisen metsäohjelman toteuttamiseksi.