Talousarvioesitys 2002

30. Merenkulkulaitos

Selvitysosa:Merenkulkulaitos vastaa valtion vastuulla olevien vesiväylien hoidosta ja kehittämisestä, merikartoituksesta sekä jäänmurto- ja luotsaustoiminnasta. Lisäksi merenkulkulaitos vastaa saariston yhteysalusliikenteestä sekä alusturvallisuuteen kuuluvista viranomaistehtävistä.

Ylläpidettävien kauppamerenkulun väylien pituus on 5 397 km ja muiden väylien 10 159 km. Talvikauden liikenne pyritään varmistamaan 23 talvisatamaan. Saimaan syväväylät pidetään auki myös talvikaudella.

Liikenteen ja laitoksen suoritteiden määrän sekä vastaavan tulokertymän ennakoidaan kehittyvän seuraavasti:
	2000	2001	muutos %	2002	muutos %

Väylämaksuilla katettava toiminta:
Ulkomaan tavaraliikenne, milj. tonnia	80,6	82,4	2,2	83,9	1,8
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa	16,0	16,0	0,0	16,3	1,9
Väylämaksut, milj. €	66,3	67,1	1,3	67,7	0,9
Väylämaksun kustannusvastaavuus %	99,1	94,5		93,9
Luotsausmaksuilla katettava toiminta:
Luotsausten määrä, kpl	32 976	31 900	-3,3	30 800	-3,4
Luotsatut mailit	701 778	664 300	-5,3	641 000	-3,5
Luotsaustulot, milj. €	31,8	30,6	-3,8	28,6	-6,5
Luotsauksen kustannusvastaavuus %¹⁾	98,2	89,5		84,8

¹⁾ Rannikon kustannusvastaavuus % 2000: 107,3, 2001: 97,9, 2002: 93,2.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut merenkulkulaitokselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002:

Palvelutaso

Odottamaan joutuneiden alusten keskimääräinen jäänmurtajapalveluiden odotusaika on enintään neljä tuntia. Ilman odotusta läpipääsevien alusten osuusprosentti on välillä 90—95.

Luotsaustoiminnassa odotusaika on enintään kaksi tuntia.

Merenkulun turvallisuus

Suomen aluevesillä ja suomalaisille aluksille tapahtuvien onnettomuuksien määrä neljän vuoden liukuvalla keskiarvolla laskee. Vuoden 2002 tavoite on, ettei ylitetä 50 onnettomuutta. Vuonna 2001 aloitetun Suomenlahden ja siihen liittyvän kansainvälisen vesialueen liikenteen ohjaus- ja seurantajärjestelmä (VTMIS) valmistuu Suomen osalta vuoden 2003 aikana. Järjestelmä otetaan käyttöön yhteistyössä Venäjän ja Viron kanssa vuonna 2004.

Kustannusvastaavuus

Väylämaksun kustannusvastaavuus on 94 % ja luotsausmaksun 85 %. Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltujen suoritteiden kannattavuustavoite on kustannusten kattaminen tuloilla.

Taloudellisuus

Kauppamerenkulun väylistä saa aiheutua rannikolla kuluja 1,15 euroa kuljetettua tonnia kohden. Rannikon kauppamerenkulun väylien ylläpidon kustannukset ovat keskimäärin 2 523 euroa väyläkilometriä kohden ja luotsauksen kustannukset ovat 53 euroa/maili. Luotsauksen kustannukset alenevat reaalisesti 3 % vuodesta 2001.

Kehittäminen

Merenkulkulaitoksessa parannetaan väylien kunnon seurantaa ja otetaan käyttöön tätä koskeva kuntotavoite. Samoin otetaan käyttöön NAVI-kelpoisten väylien osuutta koskeva tavoite.

Laitoksen toiminnan, talouden ja organisaatiorakenteen kehittämistä jatketaan toimintokohtaisten selvitysten perusteella.

Merenkulkulaitoksen menojen ja tulojen erittely (milj. euroa):
	2000	2001	2002
	tilinpäätös	varsinainen	esitys
		talousarvio

Toimintamenot, netto (21)	13,8	10,9	11,0
Tulot toiminnasta	118,9	114,5	114,3
Toimintamenot	132,7	125,4	125,3
Alusten hankinta (70)	22,6	19,7	10,3
Väyläverkon kehittäminen (77)	11,9	2,5	2,5
Maa- ja vesialueiden hankinta (87)	0,02	0,1	0,1
LUVUN 31.30 NETTOMENOT	48,3	33,2	23,9

Merenkulkulaitoksen tuotot ja kustannukset tehtävittäin:
	Tuotot	Toiminta-kustannukset	Poistot¹⁾	Lasken- nalliset korot¹⁾	Kustannukset yhteensä	Ylijäämä/Alijäämä	Kustannus-vastaavuus
	1 000 €	1 000 €	1 000 €	1 000 €	1 000 €	1 000 €	%

Väylämaksulla katettavat tehtävät yhteensä	68 396	40 184	16 674	15 975	72 833	-4 436	94
— väylänpito		19 658	7 176	7 475	34 309
— jäänmurto		20 526	9 498	8 500	38 523
Muun vesiliikenteen väylänpito rannikolla	55	6 395	1 170	843	8 408	-8 353	1
Sisävesien väylänpito	706	14 614	4 346	4 423	23 383	-22 677	3
Luotsaus	28 833	30 719	1 766	1 510	33 996	-5 162	85
Yhteysalusliikenne	656	6 080	1 048	747	7 875	-7 219	8
Alusturvallisuus	1 454	5 178	129	37	5 344	-3 890	27
Liiketoiminta	13 893	12 237	714	730	13 681	211	102
- josta monitoimimurtajat	11 487	9 885	695	716	11 296	191	102
Muut viranomaistehtävien kaltaiset tehtävät	678	5 557	501	410	6 468	-5 790	10
YHTEENSÄ	114 671	120 964	26 349	24 675	171 988	-57 316	68

¹⁾ Poistot laskettu hankintahintaisista arvoista, jolloin käytetty korko on 5,3 %.

Laskelman luvut eroavat menomomenttien loppusummista, koska investoinnit näkyvät siinä poistoajan puitteissa poistoina ja laskennallisina korkoina. Toimintakustannukset sisältävät palkkakustannuksia, aine- ja tarvikehankintoja, palvelujen ostoja, muita lyhytvaikutteisia juoksevia kustannuksia sekä sisäisiä kustannuksia.

21. Toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 041 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia sekä yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on varattu 151 000 euroa näiden hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja selvitysmenoihin. Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 100 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä 50 000 euroa Suomenlahden ja siihen liittyvän kansainvälisen vesialueen liikenteen ohjaus- ja seurantajärjestelmän kehittämiseksi. Hankkeen kustannusarvio on 269 000 euroa ja se on valmis vuonna 2004. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina väylämaksutulot, yhteysalusliikenteen tulot, luotsaustulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, monitoimimurtajien tulot, karttatuotannon tulot, merenkulun tarkastustoiminnan tulot, vuokratulot sekä Saimaan kanavan lupamaksut. Momentilta maksetaan myös Saimaan kanavan hoitokunnan menot. Rannikon jäänmurtotoiminnan menot on mitoitettu 650 toimintapäivän mukaisesti eli nk. leudon talven mukaan, jolloin jääpeitettä on Perämerellä sekä rannikkoseuduilla.

Menojen ja tulojen erittely:	€

Bruttomenot	125 294 000
Maksullisen toiminnan erillismenot	96 560 000
Muut toimintamenot	28 734 000
Bruttotulot	114 253 000
Maksullisen toiminnan tulot	113 763 000
— julkisoikeudelliset suoritteet	97 946 000
— muut suoritteet	15 817 000
Muut tulot	490 000
Nettomenot	11 041 000

2002 talousarvio	11 041 000
2001 talousarvio	10 905 810
2001 lisätalousarvio	546 611
2000 tilinpäätös	18 181 115

70. Alusten hankinta(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 259 000 euroa.

Selvitysosa:Vuosina 1993 ja 1994 hankittujen jäänmurtajien hankinta- ja rahoitusmenot ovat 211 011 000 euroa ja niihin on aikaisemmin myönnetty 191 501 000 euroa. Kassamenoja jo suoritetuista hankinnoista aiheutuu 10,3 milj. euroa vuonna 2002 ja 9,3 milj. euroa vuonna 2003.

2002 talousarvio	10 259 000
2001 talousarvio	19 677 987
2001 lisätalousarvio	336 376
2000 tilinpäätös	22 032 618

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 523 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kustannusarvioltaan merkittävien väylä- ja kanavaverkon laajennus- ja uusinvestointien ja laitehankintojen sekä niitä vastaavien myöhemmin toteutettavien hankkeiden suunnittelusta ja muista valmistelevista töistä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Vuoden 2002 määrärahaa on tarkoitus käyttää liikenteenohjaus- ja radionavigaatiojärjestelmähankintoihin.

2002 talousarvio	2 523 000
2001 talousarvio	2 522 819
2001 lisätalousarvio	2 102 349
2000 tilinpäätös	12 193 625

87. Maa- ja vesialueiden hankinta(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 67 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen sekä vesilain (246/1961) mukaisten korvausten maksamiseen.

2002 talousarvio	67 000
2001 talousarvio	67 275
2000 tilinpäätös	16 262