Talousarvioesitys 0

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Selvitysosa:

Asuntorakentamisen elvytystoimilla lisätään vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoa

Heikko taloustilanne ja talousnäkymät alentavat omistusasuntojen kysyntää etenkin uustuotannon osalta. Asuntorakentamisessa elvytyssyistä ja osin poikkeustoimin voimakkaasti laajennettu valtion tukema tuotanto muodostaa vuosina 2009 ja 2010 aloitettavista asunnoista poikkeuksellisen suuren osan. Liikeyritysten investointihalukkuuden ollessa toimitilakysynnän supistumisen vuoksi vähäinen koko talonrakennusalan uustuotannon ennakoidaan alenevan vähintään neljänneksellä vuonna 2009 ja talonrakentamisen kokonaismäärän likimain 15 %. Talonrakennusalan työvoimatarve, joka oli vuoden 2008 suhdannehuipussa suurimmillaan ylikuumenemisvuoden 1990 jälkeen, alenee 2009 vuosien 2000—2007 keskiarvotasolle ja edelleen jonkin verran ensi vuonna. Supistumisvauhtia ja työttömyyden kasvua lievittää yhtäältä ikääntyneiden työntekijöiden eläköityminen ja toisaalta elvytystoimien vireyttämä korjaustoiminta, jossa huolenaiheena osin on suunnittelijavoimien ja eräiden ammattihenkilöryhmien saatavuus. Myös kesään 2009 historiallisen matalaksi painunut kotitalouksien asuntolainojen korkotaso on vireyttänyt asuntokauppaa, mikä alkaa lisätä omistusasuntotuotannon tarvetta ja edellytyksiä.

Asuntorakentamisen ja alan työllisyyden ylläpitämiseksi valtion tukeman asuntotuotannon rahoitusvaltuuksia korotettiin mittavasti vuoden 2009 talousarviossa ja ensimmäisessä lisätalousarviossa. Tuotannon käynnistymiseen ja töiden ajoittumiseen liittyvistä teknisistä syistä näiden toimenpiteiden työllisyysvaikutus kohdistuu suurelta osin vuoteen 2010. Enin osa tuotannosta kohdistuu suurimpiin kasvukeskuksiin, joissa vuokra- ja asumisoikeusasunnoille on jatkuvaa kysyntää. Erityisesti asumisoikeusasuntojen rakentaminen lisääntyy vuonna 2009. Määräaikaisella ns. korkotuetulla välimallilla kannustetaan yleishyödyllisyyssäännösten ulkopuolisia toimijoita rakentamaan vuokra-asuntoja.

Valtion tukema tuotanto perustuu asuntojen pitkäaikaiseen käyttötarpeeseen ja hankkeen taloudelliseen kestävyyteen. Erityisryhmien asuntojen tarvetta lisäävät heikkokuntoisten vanhusten määrän nopea kasvu ja erityisryhmien vähenevät laitoshoitopaikat. Erityisryhmien asuntojen investointiavustukset kohdennetaan ensisijaisesti edistämään heikoimpien ryhmien asuntotuotantoa. Pitkäaikaisasunnottomien vähentämisohjelman toimenpiteillä pyritään puolittamaan pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä.

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää yhdyskuntarakenteen eheytymistä

Yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja siitä aiheutuva liikenne ovat merkittävä ongelma etenkin kasvavilla kaupunkiseuduilla. Ongelmaa ratkaistaessa keskeisessä asemassa on riittävä asuntotonttien kaavoittaminen työpaikkakeskittymien läheisyyteen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Helsingin seudulla yhdyskuntarakennetta eheyttää täydennysrakentaminen pääkaupunkiseudulla ja pääradan taajamissa, mutta ympäröivällä kehysalueella yhdyskuntarakenne hajautuu edelleen.

Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla ohjataan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Erityisesti painotetaan kaupunkiseutuja sekä henkilöautoliikenteen tarpeen vähentämistä ja joukkoliikenteen edellytysten parantamista. Keskeistä on maakuntakaavoituksen ja kaupunkiseutujen kuntien välinen yhteistyö samoin kuin rakentamisen nykyistä suunnitelmallisempi ohjaus kaupunkiseutujen kehysalueilla.

Vireillä on ollut useita suuria kauppahankkeita, joiden suhde maakuntakaavaan ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteisiin on ollut ongelmallinen. Vuonna 2009 arvioidaan kaupan sijainnin ohjauksen vaikuttavuutta ja ajanmukaisuutta ja sen pohjalta määritellään kaupan sijainnin ohjauksen kehittämistarpeet ja tarvittavat toimenpiteet.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi ja kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ohjaamiseksi kestävämpään suuntaan edistetään kaupunkiseutujen suunnittelua, erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista.

Rantarakentamisen suunnitelmallisuutta edistetään ottaen huomioon ilmastonmuutoksen ja rantojen kestävän käytön haasteet. Tällä hetkellä noin 25 % rantaviivasta on kaavoitettu ja 64 % rantarakentamisesta perustuu kaavoitukseen. Rantarakentamista koskevien poikkeamispäätösten määrä on rantojen yleiskaavoituksen edistyessä vähentynyt vuodesta 2003 noin 30 %. Kunnan lupaviranomaisasemaa rantarakentamisessa selkeytetään.

Kasvavien kaupunkiseutujen tonttitarjontaa ja asuntotuotantoa lisätään sekä tuetaan lähiöiden kehittämistä

Helsingin seudun väestönkasvuksi ennustetaan pitkällä aikavälillä runsasta 10 000 uutta asukasta vuodessa, ja väestönkasvu jatkuu myös muilla suurimmilla kaupunkiseuduilla ja niiden ympäristökunnissa. Taloustilanne voi väliaikaisesti vähentää etenkin työperäistä muuttoliikettä ja lisätä maahan muuttaneiden poismuuttoa. Helsingin seudulla erityisesti pientalorakentaminen suuntautuu tonttien vähäisen tarjonnan, kasvaneen kysynnän ja korkean hintatason vuoksi lisääntyvässä määrin kehyskuntiin ja asemakaava-alueiden ulkopuolelle.

Helsingin seudun ja muiden keskeisten kaupunkiseutujen kuntien yleiskaavallista yhteistyötä edistetään. Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten toteutetaan metropolipolitiikkaa sekä valtion ja Helsingin seudun kuntien välistä aiesopimusta. Aiesopimuksen mukaisesti kunnat lisäävät asemakaavoitusta yhdyskuntarakennetta eheyttävällä tavalla siten, että valmistuvissa asemakaavoissa osoitetaan vähintään 13 000 asunnon vuosituotantoa vastaava vuotuinen uusi rakennusoikeus. Uudistettavat kunnallistekniikka-avustukset, joita myönnetään kasvukeskusseuduilla, sidotaan kuntien välisen yhteistyön, yhdyskuntarakenteen eheytymisen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen. Erityisesti kehyskuntien osalta valtion tukeman tuotannon edellytyksiä parannetaan uusien ns. omaksilunastettavien vuokra-asuntojen avulla. Tätä koskeva HE on annettu eduskunnalle kesäkuussa.

Aiesopimuksen toteutuminen aiesopimuskunnissa

Kaavoitusta sujuvoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkistusten ja asuntopoliittisen toimenpide-ohjelman pohjalta sekä edistämällä parhaiden kaavoituskäytäntöjen käyttöä kunnissa. Asemakaavoitusta ja rakentamisen lupamenettelyjä koskevan valituslupajärjestelmän toimivuutta seurataan.

Asuinalueiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi toteutetaan ympäristöministeriön koordinoimaa poikkihallinnollista lähiöohjelmaa, johon osallistuvat myös sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä opetusministeriö.

Rakennusten energiatehokkuutta parannetaan

Rakennusten kokonaisenergiankulutus on 40 % Suomen koko energiankulutuksesta ja se aiheuttaa 30 % maamme kasvihuonekaasupäästöistä. Uudisrakentamisen energiatehokkuutta parantavat uudet rakentamismääräykset tulevat voimaan 1.1.2010. Uudet määräykset tiukentavat noin 30 % nykyistä määräystasoa. Rakentamismääräyksiä on tarkoitus muuttaa rakenteeltaan ja toteuttaa seuraavat tiukennukset uusittavana olevan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti viimeistään vuonna 2012. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen lisää merkittävästi sekä uudisrakentamisen että korjausrakentamisen ohjauksen tarvetta. Informaatio-ohjausta energiatehokkaasta rakentamisesta ja rakennusten kokonaisenergiakulutuksesta tehostetaan. Uusien tuoteryhmien energiamerkintää ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavia vaatimuksia valmistellaan.

Kerros- ja rivitalojen energiataloudellisten korjausten sekä ympäristöystävällisten lämmitystapamuutosten tukemista energia-avustuksilla jatketaan. Pientalojen korjausten tuki kanavoidaan pääasiallisesti ehdoiltaan parannetun kotitalousvähennyksen kautta.

Kehitetään rakennusten terveellisyyttä ja rakenteellista turvallisuutta

Rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi jatketaan "Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot"- toimenpideohjelmaa. Vuosille 2009—2013 ajoittuvan ohjelman tavoitteena on kosteus- ja homeongelmien aiheuttamien terveyshaittojen ja kansantaloudellisten menetysten systemaattinen vähentäminen sekä uusien kosteusvaurioiden syntymisen torjuminen uudis- ja korjausrakentamisessa.

Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden parantamiseksi jatketaan onnettomuustutkinnan suositusten toimeenpanoa. Rakennusten turvallisuutta koskevien rakentamismääräysten uudistamista jatketaan. Kantavien rakenteiden mitoitusta koskevat määräykset nivelletään eurooppalaisiin suunnittelustandardeihin.

Eurooppalaisten sisämarkkinoiden kehittyminen kasvattaa rakennustuotteiden viranomaisperusteisen markkinavalvonnan tarvetta.

Valtion asuntorahaston takauskanta kasvaa nopeasti

Valtion tukeman asuntotuotannon kasvu lisää nopeasti valtiontakausten kokonaismäärää. Tuotanto keskittyy kasvukeskuksiin, mikä vähentää valtion takausriskiä. Myös aravalainakanta kohdistuu kasvukeskuksiin siten, että noin 70 % lainapääomasta on kuuden suurimman kasvukeskuksen alueella. Valtiokonttorin kunnittaisen luottoriskimallin mukaan lainapääomista on 96 % pienen tai vähäisen riskin kunnissa. Maksuongelmat keskittyvät väestöltään väheneville alueille ja johtuvat pääosin tyhjistä asunnoista. Ongelmissa olevissa taloissa lainapääomat ovat suuria, lyhennykset takapainotteisia ja vuokrien korottaminen vaikeaa. Ongelmia lievitetään tarvittaessa kohdekohtaisin tuki- ja huojennustoimin. Historiallisen matalalle painuneet korot lisäävät kiinnostusta aravalainojen ennenaikaisiin takaisinmaksuihin rahoituslaitoslainoilla, mitä helpotetaan valtiontakauksin. Väestöltään vähenevillä alueilla valtion laina- ja takausriskejä ehkäistään ennakoivin tukitoimin ja vapauttamalla taloja rajoituksista. Taloustilanteen heikkeneminen on alkanut näkyä valtion takaamien omistusasuntolainojen maksuviiveiden lisääntymisenä ja takauskorvausten odotetaan lisääntyvän.

¹⁾ Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen.

01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 741 000 euroa.

Selvitysosa:Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus hoitaa valtion asuntorahastosta ja valtion talousarviosta rahoitettavia asuntojen korkotukilainoitukseen sekä valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä. Lisäksi se ohjaa kuntien asuntotointa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa sekä osallistuu lainoihin ja takauksiin liittyvään riskienhallintaan.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskusta vahvistetaan erityisryhmien asumisen sekä korjausrakentamisen ja asuntokannan ylläpidon edistämisessä ottaen huomioon erityisesti energiatehokkuuden parantamisen, vanhenevan väestön asumistarpeet ja asuinalueiden kehittämisen. Toiminnassa painottuvat myös aiempaa enemmän asumisen ja asuntomarkkinoiden informaatiopalvelut.

Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuonna 2010:

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

• painottaa toiminnassaan asuntorakentamisen elvytystoimenpiteiden tehokasta toimeenpanoa ja tuettavien hankkeiden toteutumista kustannustehokkain avoimin kilpailumenettelyin
• edistää erityisesti Helsingin seudun asuntotuotantoa käytössä olevilla tukikeinoilla
• kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset kaikkein heikoimmille ryhmille ja kehittää erityisryhmien asumiseen liittyvää osaamista
• tukee ja edistää pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman, valtion ja kaupunkien välisten aiesopimusten ja lähiöohjelmahankkeiden toteutumista
• edistää rakennusten energiatehokkuuden parantamista
• vahvistaa rooliaan asumiseen, asuinalueiden parantamiseen ja rakentamiseen liittyvässä kehittämistoiminnassa muun muassa osallistumalla Tekesin rahoittaman rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamiskeskittymän työhön.

37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aluearkkitehtitoiminnan menoihin.

Selvitysosa:Aluearkkitehtitoimintaa avustamalla edistetään maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamista pienissä kunnissa. Aluearkkitehtitoiminnan piirissä on 65 avustusta saavaa kuntaa.

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 49 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisiin avustuksiin.

Määrärahasta käytetään korjaus- ja terveyshaitta-avustuksiin 46 500 000 euroa ja energia-avustuksiin 3 000 000 euroa. Jos määrää ei voida käyttää kokonaan nimettyyn tarkoitukseen, käyttämättä jäänyt määrä saadaan käyttää avustusten toiseen käyttötarkoitukseen.

Ennen vuotta 2006 korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (1021/2002) nojalla myönnetyt avustukset maksetaan valtion asuntorahaston varoista.

Selvitysosa:Lain 1184/2005 sallimista avustusten käyttötarkoituksista painotetaan hissien rakentamista sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamista kotona asumisen mahdollistamiseksi. Asuinyhteisöille myönnetään avustuksia energiakatselmusten kustannuksiin. Huoltokirjojen kustannuksia ei avusteta. Energiatehokkuuden parantaminen otetaan merkittävällä painoarvolla huomioon myönnettäessä korjaus- ja terveyshaitta-avustuksia.

56. Suhdanneluonteiset avustukset asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 99 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun lain mukaisiin avustuksiin. Avustusta ei myönnetä samaan hankkeeseen, jolle myönnetään korjaus- tai energia-avustusta momentilta 35.20.55 tai avustusta erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi momentilta 35.20.60.

Valtuus.Vuonna 2010 saa avustuksia myöntää yhteensä enintään 87 000 000 euroa. Valtuudesta saa käyttää enintään 37 000 000 euroa 1.4.—31.12.2010 myönnettäviin avustuksiin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta tai siirrytään käyttämään uusiutuvia energianlähteitä.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun lain (178/2009) muuttamisesta. Suhdanneluonteisten avustusten myöntämistä nykyisin ehdoin jatketaan 31.3.2010 saakka, jonka jälkeen avustuksia myönnetään vain energiatehokkuuden parantamiseen tai uusiutuviin energianlähteisiin siirtymiseen.

Avustuskohteissa arvioidaan työllistyvän yhteensä 11 200 henkilötyövuotta, joista noin puolet työllistyisi välittömästi työmaalla.

Vuonna 2010 myönnettävistä avustuksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 31 000 000 euroa vuonna 2010, 45 000 000 vuonna 2011 ja 11 000 000 vuonna 2012. Ennen vuotta 2010 myönnetyistä avustuksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 68 000 000 euroa vuonna 2010 ja 20 000 000 euroa vuonna 2011.

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2010 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain (176/2009) mukaisia lainoja, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia omakotikorkotukilainoja ja asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja yhteensä enintään 1 670 000 000 euroa.

Vuonna 2010 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 200 000 000 euroa vuoden 2010 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekä omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkion suorittamisesta ennen vuotta 1993 tehdyissä asuntosäästösopimuksissa annetun lain (702/2001) mukaiset asuntosäästöpalkkiot.

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2010 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 120 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saadaan vuonna 2010 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia enintään 3 500 000 euroa. Lisäksi saadaan, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a §:n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 3 000 000 euroa vuonna 2010.

Avustukset

Vuonna 2010 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 85 000 000 euroa.

Vuonna 2010 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 69 000 000 euroa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisia vuokra- tai asumisoikeusasuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa ja sitä toteuttavissa kunnissa 15 000 euroa ja muissa kunnissa 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden, mikä vähennetään korkotukilainan määrästä.

Vuonna 2010 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 100 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2010 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2010 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2010—2012 myönnettävistä valtionavustuksista annettavalla valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuosina 2011 ja 2012 myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa olla yhteensä enintään 20 000 000 euroa.

Vuonna 2010 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää pääkaupunkiseudun ja sen lähialueen, Tampereen seudun, Turun seudun, Jyväskylän seudun, Kuopion seudun ja Oulun seudun kunnille määräaikaisia avustuksia lähiöiden kehittämiseen yhteensä enintään 3 000 000 euroa. Avustusta voidaan myöntää myös muulle kuin edellä mainittujen seutujen kunnalle, jos avustuksen myöntäminen kunnassa olevan lähiön kehittämiseksi on erityisen perusteltua. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Myöntämisen edellytyksenä on, että asuntoalueen kehittämisestä laaditaan ympäristöministeriön hyväksymä kokonaisvaltainen suunnitelma. Avustusta voidaan myöntää asuinympäristön viihtyisyyden ja laadun kehittämiseen sekä turvallisuuden parantamiseen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää edellä tarkoitettujen hankkeiden suunnitteluun ja organisointiin, asukkaiden yhteistilojen toteuttamiseen, alueiden ryhmäkorjaussuunnitelmien toimintamallien laatimiseen sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 20 % kustannuksista. Lähiöitä koskevissa tutkimus- ja selvityshankkeissa avustuksen määrä voi olla 100 %. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuihin tarkoituksiin vuonna 2011 myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa olla yhteensä enintään 3 000 000 euroa. Ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saavat vuonna 2010 käyttää lähiöohjelman viestintään valtion asuntorahaston varoista yhteensä enintään 100 000 euroa, mikä vähennetään lähiöavustusten myöntämisvaltuudesta.

Vuonna 2010 saa valtion asuntorahastosta myöntää valtionavustuslain nojalla yhteensä enintään 600 000 euroa määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia aravavuokra-asuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten alueiden kehittämiseksi. Alueiden tulee sijaita valtioneuvoston nimeämillä äkillisillä rakennemuutosalueilla tai kunnissa, joissa on runsaasti ylitarjontaa aravavuokra-asunnoista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus nimeää hankealueet ja myöntää avustukset. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että alueen kehittämisestä laaditaan kokonaissuunnitelma, joka kytkeytyy kunnan asunto-olojen kehittämiseen. Avustusta voidaan myöntää kunnille kehittämis- ja suunnittelukustannuksiin sekä niihin liittyviin hankekustannuksiin. Avustuksen määrä on enintään 35 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Varainhankintavaltuudet

Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään 3 500 000 000 euroa, josta pitkäaikaista enintään 1 000 000 000 euroa.

Selvitysosa:Elvytyssyistä poikkeuksellisen mittavaksi laajennettu asuntotuotantonnon korkotukilainavaltuus säilytetään 2010 vuoden 2009 mukaisella tasolla. Myös laissa korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi (176/2009) tarkoitettu korkotuki jatkuu vuonna 2010. Omistusasuntojen korkotukilainoja myönnetään edelleen sellaisten omakotitalojen rakentamiseen, joiden energiankulutus on matala.

Rakennusalan työllisyyden parantamiseksi sekä vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamisen vauhdittamiseksi tarkoitettujen käynnistysavustusten myöntämistä jatketaan valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa 15 000 euron suuruisena ja muissa kunnissa 10 000 euron suuruisena asuntoa kohden vuonna 2010.

Kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan uudistettavilla 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla, joihin varataan vuosittain 10 milj. euroa vuosina 2010—2012. Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Avustus kohdistuu kasvukeskuksiin painopisteenä Helsingin seutu.

Asuinalueiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi toteutetaan ympäristöministeriön koordinoimaa lähiöiden sosiaalista eheyttä tukevaa poikkihallinnollista lähiöohjelmaa. Lähiöavustuksiin osoitetaan vuosittain 3 milj. euroa vuosina 2009—2011. Avustuksen tarkoituksena on lähiöiden asuinympäristön kehittäminen, niiden täydennysrakentamisen edistäminen ja sosiaalisen eheyden tukeminen. Ympäristöministeriön toimialalla voidaan myöntää avustuksia pääkaupunkiseudun seudun lisäksi Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seuduille. Perustellusta syystä avustusta voidaan myöntää myös muulla seudulla olevan lähiön kehittämiseen.

Vähentyvän asuntokysynnän aiheuttamien ongelmien helpottamiseksi on käynnistetty määräaikainen projekti, johon osoitetaan yhteensä 2 milj. euroa vuosina 2006—2010. Tavoitteena on sosiaalisten vuokra-asuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten asuntoalueiden laadun kehittäminen sekä asuntokannan sopeuttaminen kysyntää vastaavaksi.

Vuonna 2010 valtion asuntorahaston velka vähenee. Asuntorahaston velka rahoitetaan kustannussyistä pääosin lyhytaikaisin velkasitoumuslainoin, joiden määräajoin tapahtuva erääntyminen ja uusiminen edellyttävät kyseistä velkakantaa suurempaa varainhankintavaltuutta.

Asuntorahaston rahoitusrakenteen arvioidaan muodostuvan vuonna 2010 seuraavaksi:

64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rakennussuojelulain (60/1985) 11 ja 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin

2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille

3) avustuksiin yksityisille omistajille, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin ja tietopalveluun sekä

4) merkittäviin maisema-alueisiin ja kansallisiin kaupunkipuistoihin kuuluvan rakennetun ympäristön hoidon ja kunnostuksen avustuksiin.

Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää avustusta myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen hankkimiseksi, jos hankinnasta aiheutuvat kustannukset muodostuvat kunnan tai kuntayhtymän taloudelliseen asemaan nähden kohtuuttomiksi.

Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 % toimenpiteiden kustannuksista.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla.

(87.) Kuntarahoitus Oyj:n pääomittaminen (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.