Talousarvioesitys 0

01. Ympäristöhallinnon toimintamenot

Selvitysosa:Ympäristöhallinnon tavoitteena on ekotehokas yhteiskunta, monimuotoinen luonto ja hyvinvointia edistävä ympäristö. Ympäristöhallinto toimii kansallisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi. Se tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Ministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tavoitteet ja voimavarat esitetään tässä luvussa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintatavoitteet ja voimavarat on budjetoitu lukuun 35.20 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen ja Metsähallituksen luontopalvelujen lukuun 35.10 Ympäristön- ja luonnonsuojelu.

Alueellisten ympäristökeskusten ja ympäristölupavirastojen henkilöstö ja toimintamenomäärärahat siirtyvät vuoden 2010 alussa perustettaviin uusiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin sekä aluehallintovirastoihin. Ympäristöministeriö osallistuu valtion uuden aluehallinnon virastojen strategiseen ohjaukseen yhteistyössä niitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta.

Ympäristöhallinnon yhteinen tavoite on parantaa toiminnan tuottavuutta niin, että henkilöstön määrä nykyisissä tehtävissä vähenee ja toimintaa voidaan suunnata toimintaympäristön uusien tarpeiden mukaisesti. Ympäristöhallinnon tuottavuusohjelman keskeisiä hankkeita jatketaan ja niiden valmistelu sovitetaan yhteen aluehallinnon kehittämistavoitteiden kanssa.

Muutoshankkeita johdetaan hallitusti ja niistä viestitään ennakoivasti ja avoimesti. Ministeriön säädösvalmisteluprosessia kehitetään erityisesti vaikutusarviointien osalta.

Ympäristöhallinnon virastot toteuttavat ajantasaisia henkilöstöstrategioita ja -suunnitelmia. Henkilöstön osaamista kehitetään ja johdetaan suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio ja kehittymismahdollisuudet.

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 36 004 000 euroa.

Ympäristöministeriön organisaation kehittämiseen liittyen lakkautetaan ylijohtajan virka ja muutetaan kahden erittelyvirkana perustetun ylijohtajan nimike 1.1.2010 lukien.

Määrärahaa saa käyttää korvauksiin, joita suoritetaan:

1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittamisen markkinavalvonnasta Turvatekniikan keskukselle aiheutuviin menoihin

2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämästä laitteiden huoltajien pätevyyden markkinavalvonnasta Turvatekniikan keskukselle aiheutuviin menoihin

3) Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoitamisesta Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:lle aiheutuviin menoihin

4) CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvonnasta Turvatekniikan keskukselle aiheutuviin menoihin ja

5) rakennustuotteiden ekologisen suunnittelun ja energiamerkinnän markkinavalvonnasta Turvatekniikan keskukselle aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan useita korvauksia Turvatekniikan keskukselle (TUKES) sen suorittamasta säädösperusteisesta markkinavalvonnasta. TUKES hoitaa ympäristöministeriön toimeksiannosta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen (853/2004) ja akuista ja paristoista annetun valtioneuvoston asetuksen (422/2008) markkinavalvontaa sekä otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 ja fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 842/2006 edellyttämän laitteiden huoltajien pätevyyden markkinavalvontaa. Pätevyysilmoitusten käsittelystä saatavat tuotot tuloutetaan momentille 12.35.99.

Euroopan yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä annetun asetuksen (2000/1980/EY) 14 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on Euroopan yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (958/1997) annetussa laissa nimetty Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Se osallistuu yhteisötasolla ympäristömerkin myöntämisperusteluiden valmisteluun ja käsittelee kansallisella tasolla yhteisön ympäristömerkin käyttöä koskevat hakemukset sekä valvoo merkin käyttöä.

Rakennustuotedirektiiviin (89/106/ETY) perustuvasta rakennustuotteiden markkinavalvonnasta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 181 §:ssä. Markkinavalvontaa hoitaa Turvatekniikan keskus ympäristöministeriön valtuutuksen nojalla. CE-merkinnän piiriin kuuluvien tuotteiden määrä kasvaa eurooppalaisen yhdenmukaistamistyön edistymisen myötä.

Euroopan komissio velvoittaa jokaisen jäsenmaan järjestämään kansallisen markkinavalvonnan lämmityskattiloiden hyötysuhdedirektiivin (92/42/ETY), energiamerkintädirektiivin (92/75/ETY) ja Eco-design direktiivin (2005/32/EY) mukaisten täytäntöönpanosäädösten sekä asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. Suomessa näiden direktiivien mukainen markkinavalvonta perustuu lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1105/2008). Lain mukaan markkinavalvonnan suorittaa Turvatekniikan keskus.

Ympäristöministeriön tavoitteita vuodelle 2010:

Ympäristön suojelu

• Vaikutetaan siihen, että ilmastosopimuksen osapuolikokouksissa sovittaisiin toimenpiteistä vuoden 2012 jälkeisen ajan päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Jatketaan kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisia toimia EU:n vuodelle 2020 asettamien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
• Valmistellaan EY:n meristrategiadirektiivin kansallinen täytäntöönpano.
• Ohjataan vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa vesienhoitoalueilla tavoitteena hyvä pinta- ja pohjavesien tila viimeistään vuonna 2015.
• Ohjataan kiinteistökohtaisten talousjätevesien käsittelyn tehostamista asetuksen (542/2003) toimeenpanemiseksi.
• Selvitetään Itämeren rehevöitymisen ja muun sen tilaa muuttavan toiminnan taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia sektoritutkimusohjelman puitteissa.
• Ohjataan materiaalitehokkuuden palvelukeskuksen toimintaa tuotannon ja kulutuksen ekotehokkuuden edistämiseksi ja jätteen synnyn ehkäisemiseksi. Seurataan kestäviä julkisia hankintoja koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttamista. Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma ajantasaistetaan.
• Tarkistetaan kestävän kehityksen strategian painopisteitä vuonna 2009 toteutetun kokonaisarvion pohjalta.
• Jatketaan EU:n kemikaaliasetusten tehokkaan täytäntöönpanon ohjausta, tiedotusta ja koulutusta sekä osallistutaan toimeenpanon edellyttämien säädösten valmisteluun.
• Valmistellaan EY:n uuden jätedirektiivin kansallista toimeenpanoa osana jätelainsäädännön kokonaisuudistusta. Valmistellaan hallituksen esitys uudeksi jätealan lainsäädännöksi.
• Saatetaan loppuun EY:n uuden ilmanlaatudirektiivin kansallinen toimeenpano.

Luonnon monimuotoisuuden suojelu

• Arvioidaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämistavoitteen saavuttamista ja tehdään johtopäätökset jatkotyöstä lajisuojelun, luontotyyppisuojelun ja luonnonsuojelulain toimivuuden osalta.
• Jatketaan valtion omistamien suojeluun varattujen alueiden perustamista lakisääteisiksi suojelualueiksi.
• Luonnonsuojelualuetietojärjestelmä valmistuu.

Kestävä yhdyskuntakehitys, rakentaminen ja asuminen

• Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muutokseen sopeutumiseksi ohjataan maakuntakaavoitusta yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja kehitetään yhdyskuntien toimintavarmuutta parantavia ratkaisuja.
• Kaupan sijainnin ohjauksen kehittämistarpeiden arvion pohjalta valmistellaan tarvittavat toimenpiteet.
• Edistetään vuokra-asuntotuotannon rahoituksen saatavuutta ja asuntorakentamisen toimintaedellytyksiä suhdannetilanteen mukaisesti.
• Toteutetaan Rakentamisen normitalkoiden ehdotuksia muun muassa lisäämällä maankäytön suunnittelun ja rakennussuunnittelun välistä yhteistyötä sekä vahvistamalla rakennusvalvonnan koulutusta ja informaatio-ohjausta.
• Lähiöohjelmalla kehitetään kasvukeskuskaupunkien lähiöiden kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta.
• Asunnottomien määrän vähentämiseksi toteutetaan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa.
• Rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi aloitetaan valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot.
• Toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätöstä korjausrakentamisesta erityisesti rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisen osalta.
• Valmistellaan siirtymistä rakennusten kokonaisenergiakulutukseen perustuvaan sääntelyyn.

Kansainväliset asiat

• Jatketaan kansainvälistä ilmasto- ja biodiversiteettiyhteistyötä sekä yhteistyötä jäte- ja kemikaalisopimusten toimeenpanossa.
• Toimitaan aloitteellisesti EU:n ja YK:n kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmien kehittämiseksi.
• Vaikutetaan Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuteen ja sitä tukevan rahoituksen suuntaamiseen sekä Suomen ja Venäjän kahdenvälisen ympäristöyhteistyön ja EU:n naapuruuspolitiikan ympäristösisällön toteuttamiseen.
• Jatketaan HELCOM:n toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan, BSAP) toimeenpanoa yhteistyössä muiden Itämeren maiden kanssa ottaen huomioon EU:n Itämeristrategian vaatimukset, ja raportoidaan BSAP:n kansallisesta täytäntöönpanosta.

Kehittäminen ja suunnittelu

Tuotetaan tietoa toiminnan ennakointiin, päätöksentekoon sekä kansallisen ja kansainvälisen ympäristöpolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon. Vuoden 2010 strategisia painopisteitä ovat erityisesti pitkän aikavälin ilmastopolitiikan valmistelu, jätelainsäädännön uudistaminen, materiaalitehokkuuden ja tuoteohjauksen kehittäminen, Itämeren suojelun vaihtoehtojen yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten arvioinnit, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian toimeenpano, rakennusten energiatehokkuuden ohjaustoimien valmistelu, ilmasto- ja energiastrategian sekä kosteus- ja homeohjelman toimeenpano sekä korjausrakentamista koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpano ja kehittäminen. Osallistutaan uusimuotoiseen sektoritutkimusyhteistyöhön.

Määrärahaan sisältyy 100 000 euroa menoja, jotka vastaavat momentille 12.35.99 kertyviä vesiensuojelumaksuja.

Momentille on varattu 500 000 euroa käytettäväksi ilmastopolitiikkaan ja 1 500 000 euroa rakennusten energiatehokkuuteen liittyviin selvityksiin.

(02.) Alueellisten ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sen määräraha budjetoitavaksi momenteille 28.40.01, 32.01.02, 35.01.01 ja 35.01.04.

(03.) Ympäristölupavirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sen määräraha budjetoitavaksi momentille 28.40.01.

04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 357 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) öljyntorjuntakeskuksen toiminnasta aiheutuviin menoihin ja

2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomen ympäristökeskus (SYKE) tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tutkimus- ja kehittämistehtävien sekä asiantuntijapalveluiden lisäksi SYKE huolehtii myös useista EY-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä. SYKEn merikeskus on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä merentutkimuksen toimija, joka tuottaa myös monipuolisia tarkasteluja meriensuojelua koskevan päätöksenteon tueksi.

SYKE tuottaa suuren osan ympäristöhallinnon tiedon hallinnan palveluista.

Aluehallinnon uudistus vaikuttaa sekä SYKEn aluehallinnolle tuottamiin asiantuntijapalveluihin että muuhun yhteistyöhön. Uudistus parantaa osaltaan mahdollisuuksia ympäristönäkökulman huomioon ottamiseen muilla hallinnonaloilla.

SYKE osallistuu työ- ja elinkeinoministeriön johdolla tehtävään kansallisen kemikaaliviraston valmistelutyöhön, jossa tavoitteena on keskittää kemikaalivalvontatehtävät. Viraston toiminta käynnistyisi 2010—2011.

SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Toimintamäärärahalla palkattua henkilöstöä arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin 29 henkilötyövuotta ja muulla rahoituksella palkatun henkilöstön työpanoksesta noin 20 henkilötyövuotta.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

SYKEn tavoitteena on tuottaa tietoa ympäristön tilaan vaikuttavista ekologisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä ja prosesseista sekä niiden vuorovaikutuksista. Luotettavaan tietoon perustuvat palvelut ja uusien tarpeiden ennakointi tukevat ympäristönsuojelun suunnittelua, ongelmien ratkaisua, päätöksentekoa sekä valmistelua ja toimeenpanoa erityisesti ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen, ekotehokkuuteen, haitallisiin aineisiin, vesien suojeluun ja vesivaroihin, ympäristöpolitiikkaan ja ympäristötiedon tuottamiseen ja välittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Tuotokset ja laadunhallinta

Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuonna 2010:

• SYKE tuottaa seuraavista aihealueista kansainvälisiä ja kotimaisia analyyseja, tutkimuksia ja asiantuntijapalveluita sekä niihin perustuvia julkaisuja ja viestintäaineistoja.
  • Ilmastonmuutoksen hillintämahdollisuuksiin ja sopeutumiseen liittyen tarkastellaan erityisesti energiantuotantoa ja kulutusta ja niiden ohjaamista sekä eri ekosysteemien haavoittuvuutta. Voimavaroja suunnataan monitieteelliseen tutkimus- ja kehittämistyöhön ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimien kehittämiseksi ja arvioimiseksi.
  • Osallistutaan luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman toteutukseen. Monimuotoisuuden kadon syistä keskitytään tutkimaan erityisesti ilmastonmuutoksen ja maankäytön vaikutuksia. Osallistutaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman 2008—2016 (METSO) edellyttämiin asiantuntijapalveluihin, tutkimukseen ja seurantaan.
  • Tuotannon ja kulutuksen ohjauskeinojen ja vaikutusten arvioinnissa tavoitteena on parantaa ekotehokkuutta, vähentää tuotteiden elinkaaren aikaista ympäristökuormitusta ja ehkäistä jätteiden syntyä. Tuetaan jätealan lainsäädännön uudistamisen viimeistelyä.
  • Haitallisiin aineisiin ja pilaantuneisiin maihin kohdistuvan toiminnan tavoitteena on selvittää riskejä, kehittää hallintakeinoja ja vähentää haittoja.
  • Vesien- ja vesiluonnon suojelua tukevien toimintojen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kuormituksen vähentämisessä ja Itämeren suojelussa, vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja vesienhoidon suunnittelussa. Ekologisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten arvioimiseen kehitetään mallinnus- ja muita menetelmiä yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa.
  • Itämeren tutkimuksessa painottuvat meren tilan arvioinnit sekä meriekosysteemien toiminnan, monimuotoisuuden ja ekologian tarkastelut, joita hyödynnetään erityisesti EU:n meristrategiadirektiivin kansallisessa toimeenpanossa. Tärkeä tutkimuskohde on Itämeren suojelukeinojen vaikuttavuus.
  • Ympäristöpolitiikan arviointien tavoitteena on parantaa ohjauskeinojen vaikuttavuutta erityisesti energiaan ja ilmastoon, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun, jätepolitiikkaan sekä yhdyskuntarakenteeseen liittyvissä kysymyksissä.
• Osallistutaan aktiivisesti sektoritutkimuksen tutkimusohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen.
• Kehitetään yhdessä MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitosten kanssa Ympäristö ja luonnonvarat -yhteenliittymää ympäristö- ja luonnonvaratutkimuksen, asiantuntijuuden ja tietovarantojen hallinnan strategiseksi keskukseksi.
• Varaudutaan vakaviin öljyonnettomuuksiin merialueella uudistamalla torjuntakalustoa ja parantamalla torjuntaorganisaatioiden yhteistoimintakykyä onnettomuustilanteiden hoidossa. Huolehditaan öljyntorjuntakeskuksen toiminnan aloittamisesta.
• Tutkimusalus Arandan hyödyntämistä meren tilan seurannassa ja merentutkimuksessa kehitetään yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa.
• SYKEn laboratorion ja siihen liitettyjen alueellisten ympäristökeskusten laboratorioiden kokonaisuuden ohjaus- ja johtamisjärjestelmät yhtenäistetään ja tuotannollinen toiminta suunnitellaan niin, että tuottavuus paranee.
• Toteutetaan uudistettua ympäristönseurantaohjelmaa, joka entistä tehokkaammin yhdistää ja priorisoi eri laitoksissa tehtävää seurantaa. Perinteisiä havainnointi- ja mittausmenetelmiä sekä kaukokartoitusta kehitetään seurantojen tuottavuuden parantamiseksi.
• Parannetaan ympäristötiedon käytettävyyttä osallistumalla useisiin tietovarantojen yhteiskäyttöä edistäviin hankkeisiin.
• SYKE ylläpitää ja kehittää ympäristöhallinnon tietoteknistä infrastruktuuria ja tuottaa sovittuja hallinnonalan tietoteknisiä palveluja. Aluehallinnon perustietotekniikkapalvelujen kehittäminen ja ylläpito siirtyy aluehallinnon tietohallinnon organisaatioihin. Yhteisiä ydintoiminnan tietojärjestelmiä tarjotaan poikkihallinnollisesti uusille virastoille.
• SYKEä kehitetään verkostoitumalla aktiivisesti kansallisella ja kansainvälisellä tasolla vastaamaan ajankohtaisiin ja tuleviin tarpeisiin joustavasti ja tehokkaasti. Yhteistoimintaa yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa vahvistetaan alueellistamisella, yhteisillä hankkeilla ja henkilökunnalla. SYKE osallistuu eurooppalaisiin tutkimusohjelmiin ja syventää yhteistyötä vastaavien tutkimuslaitosten ja virastojen kanssa.

Taloudellisuus

Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 4,5 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan noin puolet. Lisäksi hallinnonalan sisäisestä palvelutoiminnasta arvioidaan kertyvän 1,2 milj. euroa. Muilta valtion virastoilta ja laitoksilta arvioidaan saatavan rahoitusta noin 7,5 milj. euroa ja talousarvion ulkopuolista rahoitusta noin 3,5 milj. euroa, josta EU:n osuus on lähes puolet.

Tuottavuus

Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä ja toimintaprosesseja, uusimalla ja parantamalla tietojärjestelmiä, laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja sekä kehittämällä palvelutuotantoa asiakaspalautteiden pohjalta. Myös ympäristötutkimuksen alueellistamisella ja tukipalvelujen tehostamisella pyritään nostamaan tuottavuutta. Merentutkimuksessa yhteistyötä syvennetään erityisesti Ilmatieteen laitoksen kanssa synergia- ja tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi. Lisäksi toimitaan aktiivisesti merentutkimuksen kansallisen koordinaation edistämiseksi.

Koko ympäristöhallinnossa tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä, parantamalla ympäristötiedon hyödyntämisen edellytyksiä ja lisäämällä tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä.

SYKEn tietopalvelujen ja Viikin kirjaston yhteistyön tiivistämismahdollisuuksia selvitetään.

Ympäristöntutkimusalus Muikun hallinta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskusten laboratoriot sekä Ystävyyden Puiston tutkimuskeskus siirretään alueellisista ympäristökeskuksista Suomen ympäristökeskukseen.

¹⁾ Lisäys sisältää siirron MTL:stä.

SYKEn henkilöstömäärän arvioidaan olevan 619 henkilötyövuotta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 19 henkilötyövuoden lisäys aluehallinnosta siirtyvien tutkimus- ja laboratoriatehtävien johdosta, neljän henkilötyövuoden vähentyminen aluehallintoon siirrettävien patoturvallisuus- ja säännöstelytehtävien takia sekä 11 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Tavoitteena on, että määräaikaisten henkilöiden osuus on alle 20 % henkilöstöstä.

Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tuottavuushankkeiden vaikutukset. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien alueellistamista SYKEn alueellisiin toimipaikkoihin jatketaan.

Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 680 000 euroa ympäristöhallinnon keskitetysti hoidettavien IT-palveluiden käyttömenoista ja uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin. Keskitetysti hoidettavia palveluja ovat valtakunnallinen tietoverkko, palvelinkoneet ja järjestelmät, yhteiset työkaluohjelmistot sekä yhteiset paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut.

21. Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 405 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan samoin kuin tuottavuushankkeiden muuhun valmisteluun ja toimeenpanoon.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.

29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen ja

5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen sekä kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.