Hoppa till innehåll
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

90. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksetPDF-versio

Selvitysosa:Valtioneuvosto on antanut arpajaislain (1047/2001) nojalla Raha-automaattiyhdistykselle rahapeliluvan yksinoikeudella raha-automaattien käytettävänä pitämiseen, kasinopelien toimeenpanemiseen sekä pelikasinotoimintaan. Rahapelilupaan perustuvalla toiminnalla Raha-automaattiyhdistys hankkii varoja oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Varat jaetaan harkinnanvaraisina avustuksina hakemusten perusteella.

Raha-automaattiyhdistys käsittelee avustushakemukset, laatii avustusten jakoehdotuksen ja hallinnoi avustusten maksatusta ja käytön valvontaa raha-automaattiavustuksista säädetyn lain (1056/2001) ja eräistä raha-automaattiavustuksiin sovellettavista määräajoista säädetyn valtioneuvoston asetuksen (1170/2001) mukaisesti. Avustukset myöntää Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen ehdotuksen pohjalta valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä pääsääntöisesti kerran vuodessa.

Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myönnettiin vuonna 2009 avustuksia 302,5 milj. euroa yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Kun lisäksi arpajaislain 22 §:n 2 momentin nojalla osoitettiin Valtiokonttorin käytettäväksi 65,2 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 36,3 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen sekä 3,5 milj. euroa eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen, oli Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö yhteensä 407,5 milj. euroa. Vuoden 2008 tuotosta jätettiin jakamatta 6,1 milj. euroa.

Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa on tarkoitus käyttää vuonna 2010 yhteensä 396 milj. euroa. Tästä määrästä jaettaisiin avustuksina 293,2 milj. euroa momentilta 33.90.50. Lisäksi osoitetaan Valtiokonttorin käyttöön yhteensä 102,8 milj. euroa sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksiin, rintamaveteraanien kuntoutukseen ja eräiden Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen. Vastaava tulo 395 995 000 euroa on merkitty momentille 12.33.90. Vuoden 2009 tuottoa jäisi myöhemmin käytettäväksi 6,4 milj. euroa.

50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 293 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) 17 §:n 2 momentissa ja 22 §:n 1 ja 3 momentissa mainittuihin tarkoituksiin.

Selvitysosa:Terveyden edistämistä koskevien hankkeiden rahoittamisvastuuta siirretään 3 200 000 euron verran momentilta 33.70.50 (Terveyden edistäminen) RAY:n rahoitettavaksi järjestöjen terveyden edistämistä tukeviin hankkeisiin. Siirtymävaiheessa tarkoitus on turvata näiden käynnissä olevien hankkeiden jatkuvuus. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti sopinut Raha-automaattiyhdistyksen kanssa seuraavista tulostavoitteista avustustoiminnalle vuodelle 2010:

Avustustoiminnalla on kolme päälinjaa; avustuksia suunnataan 1) hyvinvoinnin edistämiseen ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen, 2) terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisemiseen ja 3) ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttamiseen.

Avustuksilla tuetaan järjestötyötä, joka edistää kansalaisten ja perheiden omaehtoista suoriutumista ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Näin vahvistetaan kansalaisten yhteisöllisyyttä, sosiaalisia verkostoja sekä tuetaan ihmisiä elämänmuutoksissa. Toimintaedellytysten turvaamisella edistetään järjestöjen asiantuntijuuden kehittymistä sekä uusien innovatiivisten toimintamallien kokeilua, omaksumista sekä levittämistä.

Terveyden edistäminen ja kansalaisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien ehkäisy on yksi painoalue. Tärkeätä on riskien varhainen tunnistaminen ja riskeihin vaikuttaminen.

Kansanterveysongelmien ja syrjäytymisen ehkäisyssä korostuu ongelmien syntymekanismeihin vaikuttaminen sekä yhteistyön merkitys niin järjestöjen kesken kuin järjestöjen ja alan muiden toimijoiden kesken.

Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttamiseksi avustuksia suunnataan kansalaisten omaehtoista suoriutumista edistävään toimintaan. Kohderyhminä ovat eniten apua tarvitsevat ja ne ryhmät, joita erilaiset tukitoimet ja palvelujärjestelmät eivät tavoita. Toimintamalleja kehitetään moniongelmaisten yksilöiden ja perheiden tarpeisiin. Järjestölähtöinen auttamistyö toteutuu ostopalvelujärjestelmien ulkopuolella. Palveluiden kehittämishankkeissa korostetaan yhteistyötä järjestöjen ja kuntien kesken kehittämistulosten juurtumisen parantamiseksi.

Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla tuettujen ja toisaalta kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien palvelujen välistä rajanvetoa tarkennetaan niiden epäsuotuisten vaikutusten välttämiseksi, joita rahoitus- ja koordinaatiovastuiden hämärtyminen aiheuttaa palvelujärjestelmien toimivuudelle. Elinkeinotoimintaan verrattavaan korvausta vastaan tapahtuvaan palvelutoimintaan ei avustuksia myönnetä kilpailun vääristymisen ehkäisemiseksi.

Avustustoiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmiä kehitetään sekä avustusten kilpailuvaikutusten hallitsemiseksi että avustettujen toimintojen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden edistämiseksi ja toteamiseksi. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla tuetun kehittämistoiminnan laatua ja vaikuttavuutta edistetään kehittämällä avustustoiminnan käytäntöjä ja tehostamalla innovaatiohakuisen kehittämistoiminnan ohjaus- ja arviointipanosta. Järjestöjen ja kuntien välistä yhteistoimintaa ja työnjakoa edistetään erityisesti palveluihin liittyvässä kehittämistoiminnassa. Yhteiskunnallisesti merkittävien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ehkäisemiseksi valmistellaan kehittämistoiminnan ohjelmakokonaisuuksia. Huomiota kiinnitetään myös jo olemassa olevien toimivien käytäntöjen vahvistamiseen ja levittämiseen. Avustusten suuntaamisessa varaudutaan osallistumaan hallitusohjelman pohjalta valmisteltaviin avustusjärjestelmän rahoitettaviksi soveltuviin kehittämisohjelmiin.

Kansalaisjärjestötoiminnan turvaaminen

Kansalaisjärjestötoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen on Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan ensisijainen tehtävä. Avustuksilla turvataan järjestöjen edunvalvonnan, kehittämistoiminnan, asiantuntijoiden ja muun vaikuttamistoiminnan sekä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan perusedellytykset. Alueellista ja paikallista yhteistoimintaa edistetään sekä järjestöjen kesken että järjestöjen ja kuntien välillä.

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Avustuksilla tuetaan kansalaisten ja perheiden terveyttä ja toimintakykyä edistäviä toimintoja ja hankkeita. Avustuksia kohdennetaan sekä hyvinvointia edistäviin toimintoihin että terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen havaittuihin riskitekijöihin. Keskeisiä kokonaisuuksia terveyden edistämisen ohella ovat ikääntyvän väestön toimintakyvyn ylläpitäminen sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja perheiden toimintakyvyn turvaaminen elämän äkillisissä muutostilanteissa.

Syrjäytymisen vähentäminen

Syrjäytymistä vähennetään sekä syrjäytymisvaarassa olevien suoriutumismahdollisuuksia edistämällä ja syrjäytymisriskien varhaisiin oireisiin puuttumalla että kehittämällä avun ja tuen muotoja sellaiseksi, että ne parantavat syrjään joutuneiden mahdollisuuksia palata normaaliin elämään. Kohderyhmiä ovat soveltuvilta osin erityisesti heikoimmassa asemassa olevat perheet, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät kansalaiset, moniongelmaiset sekä sairauden, vammaisuuden tai pitkäaikaisen työttömyyden seurauksena toimintakykyään menettäneet.

Toimivat palvelut

Avustuksilla tuetaan erityisryhmille tarkoitettujen ja helposti saavutettavien palveluiden ja palvelukokonaisuuksien kehittämistä. Koska perusvastuu palveluiden järjestämisestä on kunnilla, palvelumallien juurtumisen tehostamiseksi edistetään järjestöjen ja kuntien tiivistä yhteistyötä kehittämistoiminnassa.

Avustusmäärärahan käyttö vuosina 2008—2010 (milj. euroa)
  2008 2009 2010
       
Kansalaisjärjestötoiminta 149,5 144,9 143,4
Erityisryhmien asuminen 52,0 50,9 46,0
Toimintakyvyn edistäminen 40,9 39,2 36,7
Kriisiauttaminen 29,2 29,9 29,0
Kurssi-, leiri- ja lomatoiminta 20,7 20,6 20,6
Päivä- ja työtoiminta 13,2 11,2 11,5
Kansansairauksien ehkäisy 6,5 5,8 6,0
Yhteensä 312,0 302,5 293,2

Avustusmäärärahan käyttö avustuslajeittain vuosina 2008—2010 (milj. euroa)
  2008 2009 2010
       
Yleisavustukset 63,6 65,1 65,0
Kohdennetut toiminta-avustukset 122,3 126,2 123,0
Investointiavustukset 44,5 40,5 37,0
Projektiavustukset 81,6 70,7 68,2
Yhteensä 312,0 302,5 293,2


2010 talousarvio 293 200 000
2009 talousarvio 302 500 000
2008 tilinpäätös 312 000 000