Talousarvioesitys 0

50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 37 268 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen ja

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Selvitysosa:Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että valtion kiinteistölaitokselle maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.

Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 24 366 000 euroa ja muihin menoihin 12 902 000 euroa.

Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.

Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2010. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.

Toiminnallinen tehokkuus

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi Työterveyslaitos kehittää ja siirtää käytäntöön:

• työterveys- ja turvallisuusjohtamisen työkaluja,
• työkuormituksen arvioinnin ja varhaisen tuen toimintamalleja työpaikoille,
• työterveyden edistämisen keinoja työpaikoille (ml. tupakka- ja päihdehaittojen torjuminen),
• hallintakeinoja sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden ehkäisyn painopisteinä liikuntaelinsairaudet ja mielenterveydenhäiriöt (ml. MASTO-hankkeessa sovitut tehtävät),
• työntekijöiden sosioekonomisten ryhmien välisten terveyserojen vähentämisen toimintamalleja ja
• sisäympäristön terveellisyyden parantamisen keinoja painopisteenä sairaaloiden kosteus- ja homeongelmien ratkaiseminen.

Taantuman haittojen vähentämiseksi Työterveyslaitos tuottaa ja levittää:

• tietoa keinoista, joilla työterveyshuollot voivat tukea yrityksiä ja työntekijöitä yrityksen kriisi- ja muutostilanteissa,
• tukea ja palveluita organisaatioille taantuma-ajan muutoksissa ja
• keinoja ylläpitää lomautettujen ja työttömien työkykyä.

Työelämän vetovoiman lisäämiseksi Työterveyslaitos tuottaa ja siirtää käytäntöön:

• työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisen keinoja (mm. turvallisuusjohtaminen, tapaturmien torjunta, työaikasuunnittelu, ergonominen suunnittelu, toistotyö, pk-yritysten työterveysriskien hallinta); näitä hyödynnetään muun muassa Työhyvinvointifoorumien yhteydessä,
• hyviä käytäntöjä yhteisten työpaikkojen ja monikulttuuristen työyhteisöjen toimintatapoihin,
• tietoa ja toimintatapoja uusien työelämän riskien torjumiseksi,
• tietoa ja keinoja kemikaaliohjelman toteuttamiseksi sekä REACH- ja GHS-velvoitteiden hoitamiseksi ja
• asiantuntijapalveluita työsuojeluviranomaisten toimintojen työsuojelustrategian tavoitteiden mukaisesti, ml. toimialakohtainen riskikartoitus.

Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi Työterveyslaitos:

• kehittää toimintamallin työttömien työterveysneuvonnan toteuttamiseksi ja
• kehittää ja levittää käyttöön toimintamalleja kriittisten siirtymävaiheiden onnistumisen tukemiseksi (koulutuksesta työhön, työttömyydestä työhön, pitkältä sairauslomalta työhön).

Toimivien palvelujen ja kohtuullisen toimeentuloturvan varmistamiseksi Työterveyslaitos:

• osallistuu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE-ohjelma) tavoitteiden toteuttamiseen (työterveyshuolto integroituneena osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa, palvelujärjestelmälle keinoja terveyden edistämiseen, varhaiseen puuttumiseen ja osallisuuden lisäämiseen, sosiaali- ja terveysalan työhyvinvointi ja johtamisen toimivuus muutostilanteissa,
• tukee Työterveys 2015 -periaatepäätöksen toteutumista,
• osallistuu työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyön kehittämiseen yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa,
• tarjoaa moniammatillista koulutusta työterveyden ja muille työsuojelun asiantuntijoille ja
• kehittää maatalousyrittäjien työterveyshuollon sisältöä ja palvelujärjestelmää hallitusohjelman mukaisesti.

Perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi Työterveyslaitos tuottaa tietoa ja työkaluja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tueksi. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi Työterveyslaitos ylläpitää C-laboratoriovalmiutta.

Tuotokset ja laadunhallinta

Toiminnallinen tehokkuus

Uusi strategia vuosille 2011—2015 valmistuu. Tiedon ja toimintamallien käytäntöön siirtämistä tehostetaan tuotteistamista, tuotehallintaa ja asiakkuuksienhallintaa kehittämällä. Verkkopalvelu uudistetaan ja verkkopalvelussa kehitetään hallinnonalan yhteistyötä.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana on strategisen ydinosaamisen varmistaminen. Ikäjohtamisen ja työterveyden edistämisen hyviä käytäntöjä sovelletaan. Palkkausjärjestelmän kehittämistä jatketaan.

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 70 900 000 euroa, myönnetään valtionapua 39 268 000 euroa. Valtionavun kasvu johtuu kustannustason noususta sekä edellä mainituista kehittämissuunnitelmista. Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2010 seuraavaksi:

Arvioidaan, että noin 579 henkilötyövuoden palkkauksiin käytetään 4/5 valtionosuutta ja arviolta 225 henkilötyövuotta rahoitetaan kokonaan oman toiminnan tuotoilla. Kysyntä ja rahoitusmahdollisuudet säätelevät oman toiminnan tuotoilla rahoitetun toiminnan laajuutta. Henkilötyövuosien kokonaismääräksi arvioidaan siten 804.

Henkilöresurssien mitoitukseen vaikuttaa 38 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Tästä 10 henkilötyövuoden vähennys vaikuttaa määrärahan mitoitukseen budjettirahoitetun toiminnan osalta.