Talousarvioesitys 0

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 63 559 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) jäsenmaksujen maksamiseen

2) sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotietokannan käytöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ulkopuolella toimeksiannosta tai yhteishankkeena toteutettavasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä Käypä Hoito suositusten maksamiseen

4) Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen

5) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen

6) täydennyskoulutuksen avustuksen ja ulkomailla toteutettavien projektien menojen maksamiseen

7) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten sekä äitiysavustuksen opaskirjojen toimittamisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen

8) TerveSos -palkinnon maksamiseen

9) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen

10) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen ja

11) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin.

Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.

Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminnan erityisenä haasteena vuonna 2010 on seurata talouskriisin vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja terveyteen ja etsiä sosiaali- ja terveysalalle keinoja vaikutusten pitämiseksi mahdollisimman vähäisinä. Tässä käytetään hyväksi 1990-luvun talouslamasta ja sen jälkitilanteista saatuja kokemuksia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suuntaa toimintaansa sitten, että se tukee sosiaali- ja terveysministeriön määräämiä strategisia linjauksia. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan neljästä strategisesta linjauksesta laitoksen toiminta liittyy keskeisesti 1) terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen, 2) köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen sekä 3) toimivien palvelujen ja kohtuullisen toimeentulon varmistamiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii omien tietovarantojensa ja asiantuntijatyönsä varassa osallistuen monipuolisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Laitos on aktiivisesti mukana sektoritutkimuksen neuvottelukunnan kautta tulevien hankkeiden toteutuksessa. Vaikuttavuutta tavoitellaan varsinkin parantamalla tietoperustaa ja kehittämällä päätöksenteon käyttöön sopivia tietotuotteita ja tietoteknisiä ratkaisuja. Näin tuetaan lainsäädännön ja strategisten ohjelmien ja hankkeiden valmistelua ja toimeenpanoa. Erityisinä kohteina ovat kunnille suunnattava informaatio-ohjaus sekä KASTE-ohjelman toimeenpanon tukeminen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kohdentaa voimavarojaan uudelleen joitakin toimintoja vahvistaen ja toisia vastaavasti vähentäen. Vahvistettavia toimintoja ovat 1) terveys- ja hyvinvointitalouden tutkimus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi, 2) perusterveydenhuolto, 3) lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy, 4) sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön liittyvät kysymykset, 5) maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi, 6) vähimmäistoimeentulon turva ja sen yhteydessä asumiseen liittyvät kysymykset sekä 7) potilasturvallisuus.

Laitos huolehtii siitä, että sen toiminnassa otetaan huomioon kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämistavoitteet, jotka liittyvät myös sektoritutkimusjärjestelmän uudistamiseen.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten tasa-arvon toteutumista valtavirtaistamissuunnitelman mukaisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on hallinnassa. Taloudelliset ja henkilöstövoimavarat kohdennetaan strategisten linjausten mukaisesti. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä ja henkilöstömäärä ja -rakenne vastaavat strategisia linjauksia. Laitos toimii taloudellisesti ja tuottavasti.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen henkilöstöllä on riittävät kyvyt ja taidot toteuttaa ministeriön ja laitoksen omat tavoitteet. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtaminen on osaavaa ja kannustavaa ja henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa ja työnantajakuva paranee.

Määrärahasta on varattu 542 480 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot kuten rojaltit ja vastaavat sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot.

Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.

Henkilöresurssien mitoitukseen vaikuttaa 27 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Määrärahan mitoitukseen vaikuttaa 10 henkilötuovuoden vähennys budjettirahoitteisessa toiminnassa. Edelleen on mitoituksessa otettu huomioon kahden henkilötyövuoden siirto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon kemikaalilainsäädännön toimeepanoon liittyviin tehtäviin. Lisäksi on otettu huomioon neljän henkilötyövuoden siirto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta oikeuspsykiatrian tehtäviin.