Talousarvioesitys 0

40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä

Valtuus

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2010 enintään 8 409 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2010 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön keskeisten toimintalinjausten toteutuminen riippuu rahoitus- ja kehityshankkeiden lisäksi keskeisesti myös lainsäädännön ja muun toimintaympäristön kilpailukykyisyydestä.

Yritysten kattava ja luotettava talousinformaatio antaa eri osapuolille riittävät tiedot niiden taloudellisesta tilasta. Toimiva ja kansainvälisesti uskottava tilintarkastusjärjestelmä varmentaa informaation oikeellisuuden. Taloudellisen informaation merkitys korostuu pörssiin listatuissa yhtiöissä, joita koskeva luotettava ja ajantasainen tieto on tehokkaasti toimivien pääomamarkkinoiden välttämätön ehto. Taloudellista raportointia kehitetään erityisesti tilintarkastajajärjestelmän kokonaisuudistuksen sekä hallinnollisen taakan pienentämistä koskevien hankkeiden kautta. Yritysten vapaaehtoista yhteiskuntavastuun raportointia kannustetaan.

Toimiva ja kilpailukykyinen teollisoikeusjärjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen. Valtioneuvoston keväällä 2009 antama periaatepäätös aineettomien oikeuksien strategiasta sisältää lukuisia toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan toimintaympäristön kilpailukykyisyys tällä alueella. Strategian toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää aktiivista yhteistyötä viranomaisten ja yrityselämän kesken. Strategian toimenpiteenä esitetyn Patentti- ja rekisterihallituksen evaluoinnin yhteydessä arvioidaan viraston yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä sen rooli tulevaisuudessa.

Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen täytäntöönpano on edellytyksenä sisämarkkinoiden toimivuudelle. Kansalaisten, yritysten ja viranomaisten toimintaa sisämarkkinoilla tukevat informaatio- ja ongelmanratkaisupalvelut organisoidaan uudelleen vuonna 2009 valmistellun kansallisen sisämarkkinastrategian pohjalta. Palveludirektiivin toimeenpano jatkuu myös vuoden 2010 aikana. Toimeenpanon edellyttämä hallinnollinen yhteyspiste perustetaan Kuluttajavirastoon ja Yritys-Suomi -palvelun yhteyteen luodaan direktiivin edellyttämä keskitetty asiointipiste.

Moderni kilpailupolitiikka on olennainen elinkeinopolitiikan osa ja kilpailukyvyn säilyttämisen ja parantamisen välttämätön ehto. Terveesti toimivat markkinat on edellytys talouden elpymiselle. Kannusteet sulkea kilpailijoita keinotekoisesti pois markkinoilta vahvistuvat hyödykkeiden kysynnän ja tuotantokapasiteetin käyttöasteen ollessa heikkoja. Uudistettu kilpailulaki saatetaan voimaan vuoden 2010 aikana. Tavoitteena on muun muassa kilpailurikkomuksia koskevan sanktiojärjestelmän tehostaminen ja sen mahdollistaminen, että Kilpailuvirasto voi keskittyä aiempaa selkeämmin olennaisiin kilpailua rajoittaviin järjestelyihin. Julkisen ja yksityisen sektorin keskinäistä asemaa arvioidaan ja kehitetään siten, että osapuolet voivat toimia kilpailuneutraalisti markkinoilla. Valtiontukisääntelyä pyritään kehittämään siten, että tukijärjestelyt eivät aiheuta kilpailun vääristymiä. Erityisesti talouden laskusuhdanteessa on tärkeää tunnistaa aidosti elinkelpoiset yritykset toimijoista, joiden kannattavuus perustuu jatkuvaan julkiseen rahoitukseen. Taloudellisten yleishyödyllisten palvelujen toteuttamistavoiksi kehitetään vaihtoehtoisia toimintamalleja. Varmistetaan, että suomalaiset viranomaiset ja elinkeinonharjoittajat ovat hyvin informoituja jatkuvasti kehittyvistä EY:n valtiontukisääntelyn periaatteista ja velvoitteista. Julkisten hankintojen sääntelyä tehostetaan muun muassa sanktiojärjestelmää tiukentamalla. Sääntelyllä myös luodaan mahdollisuuksia uusiin sähköisiin menettelyihin, joiden avulla yrityksillä on aiempaa helpompi ja tasapuolisempi pääsy julkisiin hankintoihin.

Toimivat työmarkkinat, ajanmukainen työlainsäädäntö ja hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Edistetään tietoisuuden leviämistä työelämän laadun ja tuottavuuden yhtäaikaisen parantamisen mahdollisuuksista työpaikoilla myös osana vastuullista yritystoimintaa. Yritysten yhteiskuntavastuullisuus ja eettiset toimintatavat korostuvat yrityksille kilpailuetua tuottavina tekijöinä. Työelämän laadun kehittämiseen liittyvissä toimissa hyödynnetään uudistettua työ- ja elinkeinoministeriön matriisiorganisaatiota. Työmarkkinoiden joustavuus ja työntekijöiden turva pyritään yhdistämään työ- ja elinkeinopolitiikan ratkaisuissa tasapainoisella tavalla. Työssä jatkamisen edellytysten parantaminen nähdään entistä selkeämmin myös yritysten taloudellisena arvona. Työelämän laadun kehittämisen toimenpidehankkeen tavoitteina ovat, että yrityksissä tunnetaan entistä paremmin työelämän laadun ja tuottavuuden väliset yhteydet ja että pitkäjänteisen henkilöstön ja toimintatapojen kehittämisen merkitys työpaikoilla tunnustetaan. Hyvä johtaminen, elinkaarijohtamista tukeva ja jouston ja turvan tasapainon täyttävä lainsäädäntö, osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen, vastuullinen yritystoiminta sekä julkisten ja yksityisten resurssien oikea allokointi ovat hankkeen toiminnan kohteita.

Kuluttajapoliittisen ohjelman toimeenpano saatetaan päätökseen ja käynnistetään ohjelman tulosten arviointi. Kuluttajanäkökulman huomioimista yhteiskuntapolitiikan eri lohkoilla vahvistetaan tiivistämällä yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän sekä kuluttaja- ja kansalaisjärjestöjen kesken. Kuluttajapolitiikalla varmistetaan, että kuluttajilla on käytössään oikeaa tietoa asumisen, liikkumisen ja tuotteiden ympäristövaikutuksista. Kuluttajahallinnon uudistamistyötä jatketaan tehtyjen evaluointien tulosten pohjalta ja varmistetaan järjestelmän toimivuus myös uudessa valtion aluehallinnossa. Yleisen taloustilanteen heikkeneminen uhkaa johtaa kansalaisten velkaongelmien lisääntymiseen. Tuoteturvallisuuslainsäädännön uudistus saatetaan päätökseen ja markkinavalvonnan organisaatiota uudistetaan. Uuden huoltovarmuusorganisaation toimivuutta arvioidaan huoltovarmuuden tavoitepäätöksen valossa. Huoltovarmuuden kansainväliselle ulottuvuudelle luodaan strategiset tavoitteet.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä -tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2010:

• Kilpailupolitiikalla ja yritystuilla edistetään tervettä rakennemuutosta ja kilpailun toimivuutta.
• Kaikkien toimijoiden toimintaolosuhteet markkinoilla ovat tasavertaiset ja kilpailumahdollisuudet ovat parantuneet.
• Kuluttajien asema on turvallinen, ja kuluttajat sekä yrittäjät luottavat markkinoiden toimivuuteen.
• Yritysten taloudellinen raportointi on korkeatasoista ja luotettavaa.
• Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista.
• Työelämän laatu ja työn tuottavuus ovat korkealla tasolla.
• Työlainsäädäntö kohtelee suomalaisia ja ulkomaalaisia työntekijöitä yhdenvertaisesti.

01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 945 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden hinnan alentamiseen enintään 100 000 euroa.

Selvitysosa:Kuluttajaviraston tehtävänä on kuluttajan aseman turvaaminen ja vahvistaminen yhteiskunnassa. Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttajaviraston yhteydessä toimii Euroopan Kuluttajakeskus, jonka toiminnasta puolet rahoittaa EU:n komissio. Palveludirektiivi (2006/123/EY) on pantava kansallisesti täytäntöön 28.12.2009 mennessä. Palveludirektiivin edellyttämä hallinnollinen yhteyspiste perustetaan Kuluttajavirastoon.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lisäksi hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi palvelujen tarjoamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2010:

Vaikuttavuus

• Kuluttajien asema on turvattu ja se vahvistuu yhteiskunnassa (sidosryhmäkysely, 1—5: tavoite > 3,8; toteutuma 2008: 3,78).

Toiminnallinen tuloksellisuus

02. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 270 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:n komissiolta saatavat matkakustannusten korvaukset.

Selvitysosa:Kilpailuviraston toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa.

Virasto puuttuu kilpailunrajoituslain ja EU:n kilpailusääntöjen vastaisiin kilpailun rajoituksiin ja vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen. Lisäksi virasto valvoo yrityskauppoja ja hoitaa sen vastuulle kuuluvat kansainväliset tehtävät. Kilpailun edistämisellä ja kilpailuvalvonnalla turvataan avoin ja toimiva kilpailu sekä yrityksille yhtäläiset kilpailuolosuhteet. Toiminnassa otetaan huomioon taloudellisen kriisivaiheen vaatimukset.

Momentin määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituna tuloina vain EU:n komissiolta saatavat matkakustannusten korvaukset. Kilpailuviraston kaikki muut tulot tuloutetaan momentille 12.32.99 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailuvirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2010:

Vaikuttavuus

Toiminnallinen tuloksellisuus

03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 612 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin sekä

2) InnoSuomi-toimintaan ja -palkintoihin.

Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella.

Selvitysosa:Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti PRH:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2010:

Vaikuttavuus

Toiminnallinen tuloksellisuus

¹⁾ Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmän uusiminen lisää kustannuksia.

²⁾ Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmä ja säästötoimenpiteet sitovat ja vähentävät resursseja.

¹⁾ Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmän uusiminen alentaa kustannusvastaavuutta.

Talousarviovuoden laskelmat perustuvat olettamukselle, että kaupparekisterin maksuja korotetaan keskimäärin 10 prosentilla. Jos kysyntä muuttuu oleellisesti, tulee kustannuksia ja maksuja arvioida uudelleen tilanteen mukaisesti.

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 16 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi.

04. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 001 000 euroa.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kuluttajatutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2010:

Vaikuttavuus

• Kuluttajatutkimuskeskuksen tuottaman käyttäjälähtöisen tutkimustiedon hyödyntäminen vahvistuu kuluttaja- ja innovaatiopolitiikassa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 511 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille

2) projektihenkilöstön palkkaukseen Kuluttajavirastoon sekä

3) talous- ja velkaneuvojien koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Talous- ja velkaneuvontapalveluiden järjestämisestä maksettava korvaus määrätään työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamien perusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvia tarkoituksenmukaisia menoja. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palveluntuottajalle. Korvauksen maksatuksesta kunnille huolehtii Kuluttajavirasto ja muulle palveluntuottajalle aluehallintovirasto.

Talous- ja velkaneuvontaan käytettiin vuonna 2008 yhteensä 162 henkilötyövuotta (neuvojat 142 htv ja avustajat 20 htv). Valtion korvaus kattoi talous- ja velkaneuvonnan kuluista noin 60 %. Erot kuntien palvelukyvyn välillä ovat suuret.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti toiminnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2010:

Vaikuttavuus

• Talous- ja velkaneuvonta helpottaa velallisten asemaa luottojen järjestelyissä sekä tukee velallisten elämänhallinnan paranemista ja ehkäisee syrjäytymistä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Asiakkaiden keskimääräinen jonotusaika on korkeintaan 60 päivää (toteutuma v. 2007: 60 päivän keskimääräinen jonotusaika ylitettiin 12 yksikössä, v. 2008: 15 yksikössä).
• Asiakkaiden mahdollisuudet saada neuvontaa tasapuolistuvat.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 100 000 euron kertaluonteisen erän poistuminen.

50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 673 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena kuluttajajärjestöjen ja Työtehoseura ry:n kotitalousosaston tukemiseen Kuluttajaviraston määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin kuluihin.

Selvitysosa:Kuluttajajärjestöt ovat kuluttajien etujärjestöjä, missä ominaisuudessa ne neuvovat kuluttajia sekä jakavat ja välittävät kuluttajatietoa. Työtehoseuran kotitalousosasto edistää tutkimuksella kotitalouksien toimivuutta ja tehokkuutta sekä kuluttajien toimintaedellytyksiä.

Vaikuttavuus

• Kotitalouksien toimivuus ja tehokkuus sekä kuluttajien omat toimintaedellytykset paranevat järjestöjen myötävaikutuksella.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 150 000 euron kertaluonteisen erän poistuminen.

51. Eräät merimiespalvelut(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 630 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtion osuuden maksamiseen

2) merimieslain (423/1978) ja merimiesten vuosilomalain (433/1984) nojalla merimiesten vuosiloma- ja vanhempainvapaamatkakustannuksiin

3) merimieslain nojalla merimiesten työsuhteen alkamiseen ja päättymiseen liittyviin matkakustannuksiin suoritettavan valtion osuuden maksamiseen sekä

4) merityöaikalain (296/1976) mukaisen miehistön vaihtokustannusten korvaamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista sekä valtion osuus työnantajille eräisiin merimiesten matkakustannuksiin budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 180 000 euroa merimiesten matkakustannuksiin.

95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen sekä

2) kilpailunrajoituslaissa (480/1992) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailuviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.

Selvitysosa:Ryhmäkanneprosessin hoitaminen voi vaatia huomattaviakin resursseja, joita ei ole mahdollista ennakoida. Ryhmäkanteesta aiheutuu oikeudenkäyntikuluja valtiolle, jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen.

Kilpailuviraston edellytetään kilpailurajoituslain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin kiellettyjen kilpailunrajoitusten rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Kilpailuviraston tehtävänä on myös puuttua yrityskauppoihin, jotka estävät kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Kilpailuvirasto voi määrätä yrityskaupoille ehtoja tai tehdä markkinaoikeudelle esityksen yrityskaupan kieltämiseksi. Kilpailuviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Kilpailuvirasto häviää jutun.

Momentin nimike on muutettu.