Hoppa till innehåll
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              44. Alueellinen kuljetustuki
              50. Palkkaturva
         60. Energiapolitiikka
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 0

48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 8 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) mukaisen korkotuen maksamiseen

2) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle, maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen sekä

3) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) nojalla työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus antaa korontasausyhtiölle sitoumuksia siitä, että yhtiö voi tehdä korontasaussopimuksia vuosina 2009—2010 enintään 6 000 milj. euron pääoma-arvosta. Enimmäispääoma-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimaan tulleiden korontasaussopimusten erääntymätön pääoma ja sitovien korontasaustarjousten pääomasta 30 prosenttia. Korontasaustoiminnan osalta limiitistä oli vuoden 2008 lopussa sidottu 4 243,5 milj. euroa, josta korontasaussopimusten osuus oli 1 962,0 milj. euroa. Korontasaustarjous- ja korontasaussopimuskanta uusiutuu ja muuttuu jatkuvasti lain asettaman enimmäismäärän puitteissa ja ainoastaan osa tarjouskannasta etenee sopimusvaiheeseen.

Käynnissä olevalla maailmanlaajuisella talouden taantumalla on merkittävä negatiivinen vaikutus suomalaiseen vientiin, mikä saattaa vähentää korontasaussopimusten toteutumista. Vuoden 2009 alusta käyttöön otettu viennin jälleenrahoitusmalli vähentää osaltaan myös korontasauksen toteutumista kysynnän siirtyessä jälleenrahoitukseen.

Vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia arvioidaan tehtävän vuosina 2010—2011 vuosittain 200 milj. euron arvosta ja sen jälkeen vuosittain 300 milj. euron arvosta. Alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia arvioidaan tehtävän 100 milj. euron arvosta vuonna 2010 ja sen jälkeen vuosittain 200 milj. euron arvosta. Suojaussopimuksista arvioidut menot perustuvat helmikuun 2009 lopussa voimassa oleviin suojaussopimuksiin. Mahdollisista uusista suojaussopimuksista koituvia menoja ei sisälly arvioon.

Arvio valtiolle aiheutuvista menoista
   
Vientiluottojen korontasaussopimukset 1 500 000
Suojaustoimenpiteet 7 100 000
Yhteensä 8 600 000

Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta voi aiheutua menojen lisäksi myös korkohyvityksiä ja suojaustuloja. Vuonna 2008 valtio sai korkohyvityksiä ja suojaustuloja yhteensä 10,1 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta vuonna 2010 valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen arvioidaan olevan yhteensä 24,1 milj. euroa.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

  • Suomalaisilla viejillä on kansainvälisesti kilpailukykyiset ehdot ja Suomen vienti- ja alustoimitukset kasvavat.
Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)
  2010 2011 2012 2013 2014 Yhteensä
vuodesta 2010
lähtien
             
Vientiluottojen korkotuki 1 500 3 100 4 600 6 400 7 400 23 000
Alusluottojen korkotuki - - 1 800 4 700 6 600 13 100
Suojausmenot 7 100 4 500 500 - - 12 100
Yhteensä 8 600 7 600 6 900 11 100 14 000 48 200


2010 talousarvio 8 600 000
2009 talousarvio 14 700 000
2008 tilinpäätös 34 114 917