Talousarvioesitys 0

41. Valtionavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 40 217 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien järjestöjen ja valtionapuyhteisöjen valtionavustuksiin, pk-yritysten kehittämispalvelujen tuottamiseen ja ulkomaisten investointien edistämiseen

2) valtionavustusten maksamiseen pk-yritystoiminnan edistämisyhteisöille, pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen ja alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin

3) julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen

4) ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävien järjestöjen ja yhteisöjen sekä Finpro ry:n tarjoaman perusneuvonnan, koulutuksen ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseen sekä

5) Yritys-Suomi -portaalin ylläpitoon ja kehittämiseen.

Keksintötoiminnan tukemiseen ja edistämiseen sekä sen hallintomenoista aiheutuviin kustannuksiin, ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeinotoiminnassa sekä yrityspalvelukonseptien ja verkkopalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen vuoksi myöntää EU:n yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin annetun määritelmän mukaisesti valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Edelleen Finpro ry:n toiminnasta osa vientikeskusverkoston ylläpidosta sekä osa kotimaan yksiköiden toiminnasta ovat sellaisia yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin kuuluvia toimintoja, jotka rahoitetaan täyttä kustannusmäärää vastaavasti.

Elinkeinopolitiikkaa edistävien järjestöjen ja yhteisöjen valtionavustukset myönnetään valtioneuvoston tarkemmin päättämien perusteiden mukaisesti.

Yleisavustusta myönnetään ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistäville järjestöille valtionavustuslain (688/2001) ja yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta sekä yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville järjestöille ja yhteisöille annetun valtioneuvoston asetuksen (1186/2005) mukaisesti. Yleisavustusta voidaan em. asetuksen nojalla myöntää järjestöille pääsääntöisesti yhteensä enintään 75 prosenttia yleisavustukseen hyväksyttävistä kustannuksista.

Valtionavustusten käytöstä ja käytön valvonnasta määrätään ministeriön päätöksillä. Valtionavustuksen käytön kannalta on perusteltua maksaa valtionavustuksesta ennakkoa.

Selvitysosa:Keksintösäätiö edistää keksinnöllisyyttä ja tukee keksintöjen kehittämistä ja hyödyntämistä riskialttiin alkuvaiheen yli. Säätiö on ainoa julkinen rahoittaja, joka voi avustaa yksityishenkilö- tai tutkijakeksijää. Säätiön perustoiminnot ovat neuvonta, keksintöjen arviointi ja niiden suojauksen, tuotekehityksen ja kaupallistamisen rahoitus sekä keksintöjen kaupallistamisen muu edistäminen. Keksintösäätiön rahoitus on riskirahoitusta.

Säätiön innovaatioasiantuntijat (IAT) TE-keskuksissa ja innovaatioasiamiehet (IAM) eri yliopistoissa varmistavat sen, että keksijät joka puolella Suomea saavat asiantuntevaa ohjausta keksintöjen kehittämiseen. Esihautomotoiminnan eli yksityishenkilöiden liikeideoiden ja erittäin varhaisen yrityskehityksen kehittämisen tavoitteena on tukea keksinnöllisyyden edistämistä sekä saattaa yksityishenkilöt ja pienyritykset, jotka hakevat osaamisen kasvattamista, kansainvälisyyttä ja kasvua muiden julkisten rahoittajien palvelujen piiriin.

Suomalainen standardisointijärjestelmä käsittää kansallisena keskusjärjestönä toimivan Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sekä sen 14 toimialayhteisöä, jotka kukin vastaavat omaan toimialaansa liittyvästä standardisoinnista. SFS on elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle palveluja tuottava järjestö, jonka tehtävänä on luoda puitteet standardisointiin osallistumiseksi, ylläpitää alan tietojärjestelmää ja tiedottaa standardisoinnista ja standardeista sekä olla vaikutuskanava kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin. SFS vastaa teknisten määräysten ja standardien ilmoittamista koskevan EU-direktiivin (98/34/EY) sekä maailman kauppajärjestön WTO/TBT-sopimuksen alaisista tehtävistä.

Momentin määrärahaa käytetään myös muotoilun hyödyntämisen edistämiseen elinkeinotoiminnassa sekä luovan talouden kehittämishankkeen toteuttamiseen. Naisyrittäjiä on noin kolmannes kaikista yrittäjistä, naisyrittäjien määrää pyritään hallitusohjelman mukaisesti nostamaan 40 prosenttiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää panostamista naisyrittäjien yrityspalvelujen kehittämiseen ja verkostoitumisen edistämiseen.

Invest in Finland -säätiön toiminnalla pyritään vaikuttamaan kasvavaan ja kansainvälistyvään yritystoimintaan houkuttelemalla Suomeen suoria investointeja, joiden tavoitteena on parantaa markkinoiden toimivuutta, monipuolistaa yritysrakennetta, lisätä työllisyyttä sekä vahvistaa osaamisperustaa. Taloudellisen laman aikana ulkomaisten suorien investointien merkitys työllistäjänä kasvaa. Invest in Finlandin toiminnassa keskeisenä kehitystyön kohteena on yhteistyön vakiinnuttaminen alueellisia investointien edistämispalveluita tarjoavien yksiköiden kanssa. Invest in Finland laajentaa toimintojaan ulkomaille, muun muassa Kiinaan.

Finpro ry ja muut ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa ja yritysten kansainvälistymistä edistävät järjestöt ja yhteisöt tarjoavat pk-yritysten käyttöön kokonaisvaltaisia kansainvälistymiseen liittyviä perusneuvonnan palveluita ja markkinoiden syvälliseen tuntemukseen liittyviä asiantuntija- ja osaamispalveluita sekä räätälöityjä konsulttipalveluita. Perusneuvonnan palvelut ovat pk-yrityksille maksuttomia ja vankkaa asiantuntijaosaamista edellyttävät konsulttipalvelut osin maksullisia. Finpron toiminnan rahoitusrakennetta uudistetaan vastaamaan pk-yritysten palvelujen kysyntää. Vientikeskusten ja kotimaan yksiköiden palvelut rahoitetaan osittain täyttä kustannusmäärää vastaavasti.

Finpro vakiinnuttaa alueelliset kotimaan palvelunsa ja lisää verkottumistaan muiden alueen toimijoiden kanssa. Osa Finpron palveluista voidaan suunnata ministeriön ja Tekesin ennakointityöhön liittyviin esiselvityksiin. Finpro kartoittaa uusia potentiaalisia markkina-alueita, kuten mahdollisuuksia Afrikan maihin etabloitumiseen. Yhteistyötä ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävien järjestöjen välillä syvennetään ja lisätään konkreettisten yhteistyöhankkeitten kautta.

Elinkeinopolitiikkaa ja ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen ja yhteisöjen toiminnassa huomioidaan sekä ministeriön konsernistrategian ja innovaatiopolitiikan linjaukset että viennin ja kansainvälistymisen edistämistä koskevan VKE-strategian tavoitteet. Valtionavustusta saavat järjestöt ja yhteisöt tuottavat elinkeino- ja innovaatiopolitiikan alalla ns. yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita (SGEI-palvelut, EY:n komission päätös 2005/842/EY).

Vaikuttavuus

• Keksintötoiminta on kiinteä osa kansallista innovaatiotoimintaa.
• Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistumista.
• Tuotteiden ja järjestelmien yhteensopivuus ja vaihdettavuus paranevat.
• Kulutus ohjautuu ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin.
• Suomeen kohdistuvien ulkomaisten investointien määrä ja Invest in Finlandin markkinaosuus sijoituspäätöksiä tehneiden yritysten avustamisessa kasvaa.
• Yritysten kansainvälistyminen vahvistuu ja kansainvälistymisen osaaminen syvenee.
• Yritysten vienti pyritään säilyttämään nykytasollaan.

Toiminnallinen tuloksellisuus

• Finpron maksuttomista perusneuvonnan ja asiantuntijoiden palveluista vähintään kaksi kolmasosaa kohdennetaan pk-yritysten hyödyksi (v. 2007: 66 %, v. 2008: 73 %).
• Ulkomaankaupan, elinkeinopolitiikan ja innovaatiopolitiikan edistämistä ja pk-yritysten toimintaympäristön kehittämistä harjoittavien yhteisöjen välinen yhteistyö ja niiden välinen tiedonvaihto lisääntyy ja syvenee.
• Naisyrittäjien määrä yrittäjäkannasta pyritään nostamaan 40 prosenttiin (v. 2009: 32 %).