Talousarvioesitys 0

10. Liikenneverkko

Liikennevirasto oikeutetaan sitoutumaan vuosina 2011—2015 Länsimetron rakentamiskustannuksiin enintään 200 milj. eurolla ja enintään 30 % rakennuskustannuksista pois lukien arvonlisäveromenot.

Selvitysosa:Liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 200 km, rataverkon pituus 5 919 km ja vesiväylien pituus 16 200 km vuoden 2008 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 14,6 mrd. euroa, rataverkon osalta 2,7 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa.

Olemassa olevat liikenneväylät pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpito sisältää väylien päivittäisen hoidon ja ylläpidon, loppuun käytettyjen rakenteiden korvaamisen, liikenteen ohjauksen sekä pienet investoinnit. Perusväylänpidossa asetetaan etusijalle teiden, ratojen ja vesiväylien jokapäiväinen liikennöitävyys, väyläverkon kunnosta huolehtiminen sekä turvallisuus ja ympäristö.

Perusväylänpidon rahoituksesta lähes puolet on sidottu pitkäkestoisiin indeksisidonnaisiin sopimuksiin, mikä kustannustason vaihteluiden vuoksi asettaa haasteen perusväylänpidon rahoitukselle, jossa indeksisidonnaisuutta ei oteta huomioon. Indeksisidonnaisuuden huomioon ottaminen on haaste myös kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Viime vuosien voimakas kustannustason nousu on taittunut, mutta kustannustason kokonaisvaikutusta perusväylänpitoon sekä investointeihin on tässä vaiheessa vaikea arvioida.

Yksityistiet ovat tärkeä osa liikennejärjestelmää. Tavoitteena on pitää ne riittävässä kunnossa teiden varsien asujien kannalta sekä puukuljetusten turvaamiseksi.

Väylästön kunnossapitoon jokapäiväisen liikkumisen turvaamiseksi käytetään yhteensä 444 milj. euroa, josta teihin 227 milj. euroa, ratoihin 168 milj. euroa ja meriväyliin 49 milj. euroa. Rannikon jäänmurron menot 34 milj. euroa on mitoitettu 650 toimintapäivän mukaan, jolloin jääpeitettä on Perämerellä sekä rannikkoseudulla. Väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuus arvioidaan olevan 98 % vuodelle 2010, kun tuloissa otetaan huomioon momentilla 11.19.06 arvioidut väylämaksutulot. Edelleenkin maksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Korvaus- ja ylläpitoinvestoinnit ovat pääosin väylien kunnon turvaavia investointeja.

Tienpidossa keskitytään päivittäisten matkojen ja kuljetusten turvaamiseen hoidon ja ylläpidon toimin sekä päätettyjen isojen investointien tehokkaaseen läpivientiin. Puukuljetusten edellytysten parantamiseen käytetään 33 milj. euroa perusväylänpidon rahoitusta. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä pysyy ennallaan, kun taas huonokuntoisten sorateiden määrä vähenee. Myös huonokuntoisten kevyen liikenteen väylien kilometrit vähenevät hiukan. Tienpidossa on haasteena erityisesti päällystetyn tiestön kuluminen ja vaurioiden lisääntyminen, siltojen kunnon turvaaminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen pääteillä ja taajamissa sekä vastaaminen toimintaympäristön muutoksiin alueellisten investointien avulla.

Radanpidossa keskitytään koko rataverkon pitämiseen liikennöitävässä kunnossa ja priorisoidaan junaliikenteen turvallisuus, täsmällisyys ja vilkasliikenteisen verkon osat. Puukuljetuksia turvataan Joensuu—Ilomantsi rataosan korjaustöillä. Lisäksi puukuljetusten edellytysten parantamiseen käytetään 5 milj. euroa perusväylänpidon määrärahoista puuterminaalien ja lastausalueiden kehittämiseen. Nopean (>=160 km/h) ja 25 tonnin akselipainon sallivan rataverkon pituus kasvaa, koska useita käynnissä olevia ratahankkeita valmistuu vuoden 2010 lopussa. Yli-ikäinen päällysrakenne vähenee jonkin verran, samoin radan huonosta kunnosta johtuvat liikennerajoitukset. Rataverkon kriittinen haaste on edelleen rataverkon peruskorjausurakan läpivienti ja laajentaminen myös ratapihoille. Hoidon ja käytön kustannuksia nostavat tulevaisuudessa rataverkon laajentuminen sekä teknistyvän rataverkon kasvavat käyttö- ja hoitokustannukset.

Vesiväylänpidossa keskitytään kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen tarvitsemien vesiväylien ja liikennepalvelujen palvelutason ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä merenkulun turvallisuuden edistämiseen. Infrastruktuurin ylläpitäminen edellyttää päivittäisen hoidon ja ylläpidon lisäksi riittävää panostusta peruskorjaukseen ja kunnostukseen kuten madaltumien poistamiseen, meriliikenteen ohjauksen laitteistojen ja järjestelmien päivittämiseen ja uusimiseen, kiinteiden turvalaitteiden, kanavien ja sulkurakenteiden sekä silta- ja uittojohteiden korjauksiin. Huonokuntoisten kauppamerenkulun väylien kilometrimäärä vähenee jonkin verran. Alusliikennepalvelujen saatavuus pysyy hyvänä. Tarkistusmitattujen kauppamerenkulun väylien osuus nousee 93 prosenttiin.

Liikenneverkon kehittämishankkeillaparannetaan liikenneoloja. Vuonna 2010 käynnistetään elinkaarihankkeiden E18 Koskenkylä—Kotka ja Kokkola—Ylivieska 2. raiteen toteuttaminen.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Liikennevirastosta. Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen sekä Merenkulkulaitoksen väylänpitoon, talvimerenkulun avustamiseen, merikartoitukseen ja meriliikenteen ohjaukseen liittyvät tehtävät esitetään siirrettäväksi perustettavaan virastoon. Aluehallintouudistuksesta johtuen Tiehallinnon tiepiirien tehtävät sekä Merenkulkulaitoksen yhteysalustehtävät siirtyvät 1.1.2010 alkaen osaksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Näitä hallinnon rakenteiden muutoksia vastaavat määrärahasiirrot on huomioitu momenttien mitoituksessa.

Hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi valtion yhtiön perustamisesta Merenkulkulaitoksen sisäisestä tuotannosta. Merenkulkulaitoksen vuonna 2004 alkanut rakennemuutos viedään loppuun eriyttämällä väylänpidon ja merikartoituksen palvelutuotanto. Valtion talousarvioon uudistus vaikuttaa siten, että perusväylänpidon momentilta rahoitetaan uudelta yhtiöltä ostettavat palvelut, jotka aikaisemmin olivat viraston omaa työtä.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikennevirastolle vuodelle 2010 seuraavat taulukossa esitetyt toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa liikenteen toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja yhteisiä tavoitteita¹⁾:

Seuraaviin taulukoihin on koottu Liikenneviraston tulot ja menot, väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot sekä maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma.

¹⁾ Liikennevirastolla on käytettävissään myös työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momentilta 32.50.63 Kainuun kehittämisraha 21 681 000 euroa (sis. alv), jotka käytetään Kainuun maakunnan tienpitoon. Kainuun maakunnassa tienpito perustuu maakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen väliseen sopimukseen. Taulukon vertailuluvuissa vuosiin 2008 ja 2009 on huomioitu liikenteen virastouudistus sekä siirrot elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin.

²⁾ Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot ovat lähinnä kuntien maksuosuuksia tiehankkeista, EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta sekä TEN-tukia. Vastaavat menot on budjetoitu lähinnä alueellisiin tieinvestointeihin ja teemahankkeisiin sekä ratojen ylläpitoon ja korvausinvestointeihin.

³⁾ Alueelliset investoinnit ovat pieniä, lähinnä liikenneturvallisuusinvestointeja, joista alueet päättävät annettujen kehysten puitteissa. Hankkeet toteuttavat maakuntien kehittämisstrategioita ja hankkeista sovitaan maakuntien toteuttamisohjelmien yhteydessä. Vuonna 2010 rahoitetaan seuraavia käynnissä olevia valtakunnallisia teemapaketteja: satamien ja terminaalien tieyhteyksien kehittäminen sekä pohjavesiohjelma. Alueellisissa investoinneissa on huomioitu lisäyksenä 2,6 milj. euroa maantielauttojen hankintaan.

01. (31.10.01, 02 ja 03) Liikenneviraston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 91 589 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin sekä

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.

Liikennevirasto kehittää toimintaansa erityisesti koko liikennejärjestelmän näkökulmasta parantamalla liikennemuotojen yhteistoimintaa ja tuottavuusedellytyksiä yhdistetyssä virastossa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Liikenneviraston perustaminen vuoden 2010 alusta siten, että Liikenneviraston toimintamenomomenttiin on yhdistetty osa aiemmista Tiehallinnon ja Merenkulkulaitoksen toimintamenoista sekä Ratahallintokeskuksen toimintamenot.

Momentin nimike on muutettu.

20. (31.10.21, 22 ja 23) Perusväylänpito(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 888 143 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta ja käytöstä, talvimerenkulun avustamisesta, merenmittauksesta, liikenteen hallinnasta, ylläpidosta ja korvausinvestoinneista, suunnittelusta, rakentamisesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä

2) enintään 52 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja. Lisäksi momentille on nettobudjetoitu virastolle työnantajana maksetut tulot.

Valtuus. Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan sopimuksia kahden maantielautan hankinnasta enintään 15 milj. euron määrästä.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Liikenneviraston perustaminen vuoden 2010 alusta siten, että perusväylänpidon momenttiin on yhdistetty aiemmat perustienpidon ja perusradanpidon sekä vesiväylänpidon määrärahat.

Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Suurikuusikon kaivosalueen maantien suunnittelusta ja rakentamisesta aiheutuneiden kustannusten takaisinmaksu kaivosyhtiölle vuoden 2006 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetyn enintään 2,2 milj. euron (sis. alv) perusteella.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon Merenkulkulaitoksen sisäisen tuotannon yhtiöittämiseen liittyvänä eränä 865 000 euroa siirtona momentilta 31.10.01 ja virastojen toimintamenoissa tuottavuustoimenpiteiden johdosta syntyvien säästöjen kohdentamisesta 5 400 000 euron määrästä sisäisen tuotannon yhtiöittämisestä aiheutuvien palvelujen ostoihin.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 39 000 euroa palkkojen tarkistuksista ja työnantajan kela-maksun poistamisesta sekä 9 000 euroa VaEL-maksun muutoksen johdosta.

Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 290 henkilötyövuotta tuottavuustoimien vuoksi. Vähennyksestä 280 henkilötyövuotta aiheutuu sisäisen tuotannon yhtiöittämisjärjestelyistä.

Momentin mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 600 000 euroa kahden maantielautan hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin.

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 39,1 milj. euron ratamaksu, johon sisältyy 3,5 milj. euron korotus. Liikennevirasto tulouttaa rataverolain perusteella momentille 11.19.03 16 704 000 euroa.

Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välisen maasopimuksen mukaisesti Liikennevirasto vastaa myös Brutsnitshojen raja-aseman ja Suomen valtakunnanrajan välisen tieyhteyden ylläpidosta.

Momentin nimike on muutettu.

(34.) Valtionavustus länsimetron suunnitteluun(siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Seinäjoen (Rengonharjun) säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevan sekä Mikkelin lentokenttien rakenteiden ja laitteiden investointeihin sekä ylläpitomenoihin. Investointiavustus saa olla enintään 90 % investointimenoista. Muiden avustusten yhteismäärä saa olla enintään 70 % käyttömenoista. Avustukset myönnetään kustannuksiin ilman arvonlisäveroa.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 23 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionapujen maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen sekä

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää haja-asutusalueiden teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen ja pysyvän asutuksen sekä perustuotantotoiminnan tarvitsemien teiden avustamiseen niiden merkityksen suhteessa sekä puukuljetusten kannalta merkittäville yksityisteiden avustamiseen.

Valtionapu kohdistuu ensisijassa teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtioapuun oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, avustettavia kohteita on vuosittain noin 1 000 ja keskimääräinen avustus on 20 000 euroa. Tuen enimmäisosuus voi olla 75 % todellisista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa parantamiskohteissa tuen osuus on ollut noin 60 % ja erityiskohteissa, kuten silloissa, 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on ollut noin 20 %. Avustettavia lauttapaikkoja on noin 20 kpl ja niihin käytettävä tuki on noin 2 milj. euroa.

Tiekuntien opastamista tehostetaan kolmevuotisella vuosina 2008—2010 toteuttavalla neuvontahankkeella. Hankkeessa pilotoidaan yksityistiekuntien tienpitoa laajasti käsittelevän neuvontapuhelimen toimintamallia. Lisäksi tuotetaan opasmateriaalia yksityisen tien perusparantamishankkeen läpiviemiseen.

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 28 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) tietä varten tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tiesuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen sekä

6) vesilain (264/1961) mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 27 900 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 1 000 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 50 000 euroa.

(77.) Väyläverkon kehittäminen ja radioverkon rakentaminen (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

78. Eräät väylähankkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 428 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

1) Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

2) Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan sopimuksia hankkeen Lahti—Luumäki palvelutason parantaminen vuoden 2007 talousarviossa myönnetyn enintään 185,0 milj. euron sijasta enintään 210,0 milj. euron määrästä sekä ratahankkeen Talvivaaran kaivoshanke vuoden 2007 toisessa lisätalousarviossa myönnetyn enintään 48,8 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä sisältäen arvonlisäveron sijasta sopimus enintään 40,0 milj. euron kokonaiskustannusten arvonlisäverottomasta määrästä sekä vastaavat arvonlisäverot.

3) Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan sopimuksia hankkeen Pietarsaaren meriväylän syventäminen vuoden 2009 talousarviossa myönnetyn enintään 8 milj. euron sijasta enintään 11,4 milj. euron määrästä.

Selvitysosa:

Väylähankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2010 noin 428,6 milj. euroa, vuonna 2011 noin 264,1 milj. euroa, vuonna 2012 noin 251,2 milj. euroa, vuonna 2013 noin 285,8 milj. euroa ja myöhempinä vuosina noin 25 milj. euroa.

Liikennevirasto tarkistaa kaivosyhtiön kanssa solmimaansa sopimusta siten, että kaivosyhtiö rahoittaa valtiolle kuuluvan Talvivaaran kaivoksen ratayhteyden arvonlisäveroineen, jotka valtio maksaa takaisin kaivosyhtiölle korottomana vuonna 2009 20 milj. euroa ja vuonna 2010 20 milj. euroa sekä vastaavat arvonlisäverot.

Valtio maksaa vuoden 2007 talousarviossa myönnetyn ja vuoden 2008 kolmannessa lisätalousarviossa tarkistetun enintään 18,3 milj. euron valtuuden perusteella Haminan kaupungille 8,3 milj. euroa Haminan meriväylän parantamisesta. Haminan kaupungin ostamasta väylän parantamisesta syntyneen maa-aineksen tulot 3,0 milj. euroa tuloutetaan momentille 12.31.10.

Helsingin kaupunki osallistuu hankkeen Hakamäentie, Helsinki rahoitukseen 0,102 milj. eurolla.Vastaava tuloarvio tuloutetaan momentille 12.31.10.

Hankkeen Lahti—Luumäki palvelutason parantaminen valtuuden tarkistus aiheutuu ratamateriaalien hinnoista sekä telemaattisten turva- ja muiden teknisten järjestelmien lisääntymisestä. Pietarsaaren meriväylän syventäminen valtuuden tarkistus aiheutuu kustannustason noususta.

79. Jälkirahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 66 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) hankkeen E18 Koskenkylä—Kotka moottoritien ja hankkeen Kokkola—Ylivieska 2. raiteen elinkaarihankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin menoihin sekä

3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Valtuus

1) Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

2) Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan sopimuksia hankkeen E18 Koskenkylä—Kotka moottoritien rakentaminen toteuttamiseksi enintään 650,0 milj. euron määrästä ja hankkeen Kokkola—Ylivieska 2. raide toteuttamiseksi enintään 660,0 milj. euron määrästä.

Selvitysosa:

Väylähankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2010 noin 66,5 milj. euroa, vuonna 2011 noin 56,6 milj. euroa, vuonna 2012 noin 45,6 milj. euroa, vuonna 2013 noin 53,1 milj. euroa ja myöhempinä vuosina noin 1 812,5 milj. euroa.

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:

E18 Koskenkylä—Kotka moottoritie. Valtatie 7 on osa Suomen tärkeintä kansainvälistä E18-tieyhteyttä. Osuudet Helsinki—Koskenkylä ja Kotka—Hamina on jo rakennettu moottoriteiksi. Loviisan ja Kotkan välillä huonotasoinen tie poikkeaa yhteysvälin muusta laatutasosta aiheuttaen ongelmia mm. vilkkaalle Venäjän liikenteelle. Liikennemäärä vaihtelee Loviisan 7 000 autoa/vrk ja Kotkan 27 000 autoa/vrk välillä. Pitkämatkaisen liikenteen (yli 100 km) osuus on hyvin merkittävä (yli 3 000 autoa/vrk). Nykyisen tien suurimpia puutteita ovat huono liikenneturvallisuus ja tiegeometria sekä tien kapeus ja tiheässä olevat liittymät.

Hanke käsittää nykyisen moottoriliikennetien täydentämisen moottoritieksi Koskenkylän ja Loviisan välillä (17 km). Loviisan ja Kotkan välille (39 km) rakennetaan uusi moottoritie pääosin nykyisen tien pohjoispuolelle. Hanke on tärkeä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja liikenneturvallisuuden kannalta. Hankkeen investointikustannusarvio on 285 milj. euroa (ind.150) ja H/K -suhde on 1,2. Hanke esitetään toteutettavaksi elinkaarimallilla.

Kokkola—Ylivieska 2. raide. Hanke sisältää toisen raiteen rakentamisen Ylivieskan ja Kokkolan välille (78 km). Hanke kuuluu rataosan Seinäjoki—Oulu palvelutason parantamiseen. Hankkeella parannetaan merkittävästi rataosan välityskykyä rakentamalla kaksoisraideosuus koko rataosalle ja samalla toteutetaan henkilöliikenteessä nopeuden nosto tasolle 160—200 km/h junatyypistä riippuen ja tavaraliikenteen akselipainojen korotus 25 tonniin nopeudella 80—100 km/h. Hankkeeseen sisältyy nykyisen raiteen parantaminen ja tasoristeysten poistot. Hankkeen investointikustannusarvio on 250 milj. euroa. Hanke toteutetaan elinkaarimallilla vuosina 2011—2014. Sopimuksen pituudeksi on suunniteltu 30 vuotta.

Momentin nimike on muutettu.