Talousarvioesitys 0

20. Maatalous

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Maataloustuotteiden, erityisesti kasvinviljelytuotteiden, ja maatalouden tuotantopanosten hinnat nousivat voimakkaasti vuosien 2007—2008 aikana. Nousu taittui kuitenkin vuoden 2008 loppupuolella. Ennusteiden mukaan viljan ja öljykasvien hinnat pysyttelisivät seuraavan kymmenen vuoden aikana keskimäärin 30—40 % ja jalostettujen maitotuotteiden (voi, maitojauhe, juustot) hinnat puolestaan noin 50—60 % korkeammalla tasolla kuin vuosina 2001—2005 keskimäärin. Kansainvälisen talouskriisin arvioidaan lisäävän hintavaihteluita.

Euroopan unioni on vuoden 2005 jälkeen alentanut huomattavasti vienti- ja markkinatukien tasoja, mikä on supistanut myös Suomessa maksettuja tukisummia. Lähivuosien markkinaennusteiden perusteella tukitasojen alenemisen arvioidaan kuitenkin tasaantuvan. Maatalouden toimintaedellytysten säilyminen ja kehittyminen edellyttävät, että Suomen tuottavuus- ja rakennekehitys eivät merkittävästi poikkea keskeisistä kilpailijamaista.

Maatalouden ravinnepäästöt maaperään, vesistöihin ja ilmaan vähenevät uusien, tarkennettujen tuotantomenetelmien ja -suositusten sekä -määräysten seurauksena. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päästörajoitusten mukaisesti maatalousperäisten energialähteiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina.

Maatalous- ja elintarviketuotannon salmonellariski lisää paineita kotimaisen valkuaisrehutuotannon turvaamiseen.

¹⁾ V. 2006 ja 2007 tiedot sisältävät hoidetun viljelemättömän pellon.

Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet

Pääluokkaperusteluissa esitettyjen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi maa- ja puutarhataloutta tuetaan Suomessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukimuotojen lisäksi kansallisilla tukijärjestelmillä. Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa myös entistä enemmän kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen ja uusien innovaatioiden (kuten uudet tuotteet sisältäen bioenergian, uudet tuotantoteknologiat, uudet ympäristöystävällisemmät tuotantotavat) kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon.

EU:n maatalouspolitiikan välitarkastus (ns. terveystarkastus) vaikuttaa tukijärjestelmiin ja niiden toimeenpanoon vuonna 2010. Esimerkiksi EU:n kokonaan rahoittamia suoria tukia leikataan aiempaa enemmän ja määrärahoja ohjataan maaseudun kehittämiseen. Maitokiintiöjärjestelmän asteittaiseen purkamiseen liittyen tarvitaan toimia maitosektorille. Asiaa koskevat neuvoston asetukset annettiin tammikuussa 2009 ja vuotta 2010 koskevat komission asetukset annetaan loppuvuonna 2009.

Komission vuonna 2009 hyväksymää uudistettua pohjoisen tuen järjestelmää sovelletaan vuonna 2010 ensi kertaa kokonaisuudessaan. Muita kansallisen tuen tukijärjestelmiä sovelletaan pääsääntöisesti aiempien vuosien tapaan.

Sokerin ylituotannon vähentämiseen tähtäävään sokerialan rakenneuudistukseen liittyen yrityksille, viljelijöille ja muille alan toimijoille on korvattu osa uudistuksesta aiheutuvista tulojen menetyksistä unionin sokerin rakenneuudistusrahastosta. Suomen tukiosuus 75,8 milj. euroa on käytettävissä vuosina 2007—2011, määrästä on vuoden 2009 loppuun mennessä myönnetty 69,8 milj. euroa. Suomen viimeisen, Säkylässä sijaitsevan, sokeritehtaan tuotantoa on vähennetty 10 prosentilla viljelykaudesta 2008 alkaen. Lisäksi Jokioisissa sijaitseva tehdas on lopettanut isoglukoosin tuotannon. Rakenneuudistukseen sisältyvää ns. monipuolistamistukea maksetaan vuoteen 2011 asti sokerintuotantoa korvaavan yritystoiminnan kehittämiseen. Sokerijuurikkaan viljelyn jatkuminen ja tuotannon kannattavuus Suomessa pyritään varmistamaan maksamalla juurikkaan viljelijöille kansallista pinta-alaan perustuvaa tukea sen sallittu enimmäismäärä. Lisäksi tuotantoaan jatkaville on maksettu kansallista kuljetustukea vuodesta 2009 alkaen. Sokerijuurikkaan viljelyä jatkaa noin 1 070 viljelijää.

Ohjelmakautta 2007—2013 koskevalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla vaikutetaan ympäristön ja maaseudun tilan paranemiseen ja luonnon monimuotoisuuden lisääntymiseen luonnonhaittakorvauksen, maatalouden ympäristötuen, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointien tuen avulla. Maa- ja metsätalousministeriö selvittää, onko vuonna 2010 mahdollista lisätä tukikelpoista peltoalaa ympäristötuki- ja luonnonhaittakorvausjärjestelmän piiriin. Ohjelmalla vaikutetaan myös maatalouden kilpailukyvyn parantamiseen maatalouden rakennetuen eli nuorten viljelijöiden aloitustuen ja maatalouden investointituen avulla.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastuksessa (nk. terveystarkastus) ohjataan lisävaroja käytettäväksi EU:n maaseuturahastosta maaseudun kehittämisen uusiin haasteisiin (ilmastonmuutos, uusiutuva energia, vesienhoito ja luonnon monimuotoisuus sekä niihin liittyvät innovaatiot ja maitoalan rakenneuudistus) vuonna 2010—2013. Lisävarat ja niitä vastaava kansallinen rahoitus on vuonna 2010 kohdennettu maatalouden politiikkasektorille, ympäristötukimomentille.

Maatalouden rakennetuen avulla sekä varhaiseläkejärjestelyin pyritään tuotantokustannusten alentamiseen edistämällä yrityskoon kasvua. Rakennetuki suunnataan perheviljelmille ja niiden muodostamille yhteenliittymille. Rakennetukia myönnetään korkotukina ja Makerasta rahoitettavina avustuksina ja valtion takauksina. Korkotukilainoja voidaan myöntää enintään 300 milj. euron lainapääomalle. Korkotukilainoja myönnetään muun muassa tuotanto- ja maatilojen asuinrakennusten rahoittamiseen sekä nuorten viljelijöiden aloitustukeen liittyviin kiinteistö- ja irtaimistohankintoihin. Käytettävissä olevat varat kohdennetaan elinkeinon jatkuvuuden ja tuotannon kannattavuuden parantamisen kannalta keskeisiin kohteisiin.

Vuonna 2010 rakennetukihakemuksista rahoitetaan EU:n maaseuturahaston osarahoitteisella tuella lypsy- ja lihakarjanavetoiden investointien ja nuorten viljelijöiden aloitustuen avustusosuus sekä eräiden bioenergian tuotantoon liittyvien investointien avustusosuus. Muut investointitukikohteet, nuorten viljelijöiden aloitustuen korkotuki ja valtiontakaus on tarkoitus rahoittaa kokonaan kansallisin varoin. Tuella arvioidaan rahoitettavan noin 600 tilanpidon aloittamista. Avustuksilla tuetaan hallitusohjelman mukaisesti myös turkistarhojen siirtoa pois pohjavesialueilta.

Maatalouden varhaiseläkejärjestelmät tarjoavat ikääntyneelle viljelijälle mahdollisuuden tilasta tai tuotannosta luopumiseen luovuttamalla tila jatkajalle tai pellot tilaansa laajentavalle viljelijälle. Varhaiseläkettä nostaa tällä hetkellä noin 27 000 henkilöä.

Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan vuonna 2008 käynnistettyä suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaa. Tällä pyritään varmistamaan, että suomalaisen ruokakulttuurin arvostus nousisi, lähiruokaa käytettäisiin enemmän muun muassa julkisissa ruokapalveluissa ja että kuluttaja olisi tyytyväinen kotimaisten elintarvikkeiden laatuun ja valikoimiin ja että terveelliset ruokatottumukset yleistyisivät.

Maa- ja elintarviketutkimus tuottaa ja välittää yhteistyössä neuvonnan kanssa tutkimukseen perustuvaa tietoa maa-, puutarha- ja elintarviketalouden sekä näihin liittyvän maaseudun yritystoiminnan kehittämiseksi. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen (MTT) on koottu maa-, puutarha- ja elintarviketalouden biologinen, taloudellinen ja teknologinen tutkimus. MTT kehittää ja tehostaa toimintaansa vastaamaan paremmin yhteiskunnan muuttuneisiin tarpeisiin muun muassa sektoritutkimuksen neuvottelukunnan linjausten mukaisesti. Lisäksi tutkimusta rahoitetaan momentin 30.01.22 yhteistutkimusvaroin ja Maatilatalouden kehittämisrahastosta. Tutkimuksen ja neuvonnan yhteisillä toimilla vaikutetaan myös maatilan energiaraaka-aineisiin perustuvan tuotantomuodon valintaan eri tavoin suuntautuneilla maatiloilla.

¹⁾ Ei sisällä EU-markkinatukea, joka ei ole viljelijätuki.

¹⁾ Sisältää edelliseltä vuodelta siirretyn myöntämisvaltuuden.

01. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 643 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen valiotaimituotannon osalta enintään 80 000 euroa

2) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toiminnasta aiheutuviin sijoitusmenoiksi luettaviin talonrakennus- sekä maa- ja vesirakennustöihin

3) kasvinsuojeluaineiden tarkastus- ja testaustoiminnasta aiheutuvien Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen menojen maksamiseen ja

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahan mitoituksessa tuloina otetaan huomioon tulot, jotka kertyvät Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen suoritteista perittävistä maksuista annetun asetuksen (1475/2007) perusteella.

Selvitysosa:Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tehtävänä on tuottaa ja välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa maa- ja elintarviketalouden sekä siihen liittyvän maaseudun yritystoiminnan kehittämiseksi. MTT edistää elintarviketeollisuuden ja sen tarvitseman raaka-ainetuotannon kilpailukykyä sekä tukee elinympäristön, maaseudun ja maatalouden kestävää kehitystä. Lisäksi MTT:llä on viranomaistehtäviä, jotka liittyvät tutkimuksen yhteydessä hankittavaan asiantuntemukseen.

MTT:llä on laaja vastuu kansallisessa innovaatiotoiminnassa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen ja elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden politiikkasektoreilla, jotka kytkeytyvät muun muassa luonnonvarojen kestävään käyttöön, alueelliseen ja infrastruktuurien kehittämiseen ja työn, osaamisen ja hyvinvoinnin kysymyksiin. MTT:n tutkimus rakentaa keskeistä tietopohjaa koko elintarvikeketjun tuotantopanosten ja raaka-aineiden tuotannosta ja jalostuksesta elintarvikemarkkinoihin ja kuluttajien valintoihin. MTT osallistuu aktiivisesti maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen yhteisen Ympäristö ja luonnonvarat -tutkimusyhteenliittymän toimintaan sekä tutkimuksen suuntaamiseen Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin.

MTT tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteidensaavuttamista seuraavasti:

• MTT tuottaa tietoa maaseudun osaamisen ja yritystoiminnan vahvistamiseksi. MTT arvioi EU:n ja kansallisten politiikkojen tehokkuutta maaseutukehityksen osalta.

• MTT tuottaa uusia menetelmiä ja toimintamalleja sekä teknologisia ratkaisuja maa- ja puutarhatalouden kannattavuuden ja kestävyyden turvaamiseksi ja maataloustuotannon jatkumiseksi Suomessa.
• MTT tuottaa ratkaisuja ravinnekuormituksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. MTT edistää maa- ja elintarviketaloudessa hyödynnettävien luonnonvarojen kestävää käyttöä. MTT vastaa kansallisten kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien koordinoinnista ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen inventoinnista Suomessa.
• MTT kehittää maataloustuotantoon, maa- ja elintarviketalouden sivuvirtoihin ja uusiokäyttöön perustuvia energiaratkaisuja uusiutuvan energiatuotannon lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi.

• MTT tuottaa tietoa ja menetelmiä kasvien ja eläinten terveyden edistämiseksi, eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ja kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentämiseksi. MTT osallistuu elintarvikkeiden ja niiden tuotantoprosessien kehittämiseen sekä edistää osaamisellaan elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuotantoprosesseja.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2010 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti MTT:lle seuraavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallinen tehokkuus

¹⁾ MTT:n tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset. Ei sisällä maksullista palvelutoimintaa.

²⁾ Momentin 30.20.01 henkilötyövuosikiintiö vähennettynä maksullisen palvelutoiminnan henkilötyövuosilla (2008 TP: 38 htv, 2009 TA: 35 htv, 2010 TAE: 38 htv). MTT:n henkilöstökiintiö kokonaisuudessaan: v. 2008 TP 770, v. 2009 TA 791 ja v. 2010 TAE 777.

• Vuonna 2010 voimavaroja suunnataan seuraaviin tutkimusohjelmiin: mahdollisuuksien maaseutu, huomisen maatila, fossiilisesta uusiutuvaan, hyvinvointia ruuasta, vastuullinen elintarviketalous, muuttuva ilmasto ja maatalous, vesistöystävällinen maatalous ja geenivarojen kestävä käyttö.

Lisäksi MTT suuntaa tutkimusta laitoksen toimialaan liittyviin Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin, joiden sisältö tarkentuu vuonna 2010.

• Osaamista kehitetään tiiviissä vuorovaikutuksessa kansainvälisten ja kansallisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.
• Ulkoisten verkkopalvelujen tavoitteena on, että palveluille saadaan yhteenlaskettuna 4,3 (2008: 3,5) milj. käyntiä ja 1,1 (2008: 0,9) milj. kävijää.
• MTT vahvistaa kykyään olla vuorovaikutuksessa asiakkaiden - tutkimuksen hyödyntäjien - kanssa tutkimuksen suunnitteluvaiheessa, tutkimuksen aikana ja tulosten valmistuttua. Ohjelmat tukevat asiakkuuksien hallintaa ja tutkimuksen tarvelähtöistä painopisteiden määrittelyä.
• Tiedon ja teknologian siirtoa kehitetään ja toteutetaan yhdessä tulosten käyttäjien sekä innovaatioketjun muiden toimijoiden, kuten neuvonnan ja opetuksen, avulla. Toiminnassa hyödynnetään alueellisia osaamiskeskittymiä.
• MTT vahvistaa innovaatioketjun kokonaisuuden hallintaa lähtien tutkimuksesta keksinnön suojaamiseen ja edelleen kaupallistamiseen osana ydinprosessejaan.
• Tuottavuusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi MTT tehostaa kiinteistöjen käyttöä valtion toimitilastrategian mukaisesti sekä järjestää uudelleen ja tehostaa tutkimusta avustavia tehtäviä ja hallintotehtäviä. MTT linjaa selkeästi ensisijaiset, hallinnonalan ja sen resursoinnin kannalta keskeiset tutkimustehtävänsä ja järjestää tutkimushankkeiden toteuttamisen näiden linjausten mukaisesti. Lisäksi MTT suuntaa ja kehittää toimintaansa osana Ympäristö ja luonnonvarat -tutkimusyhteenliittymää sekä tiivistää yhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. MTT:n toiminnan tulostavoitteiden saavuttamista seurattaessa arvioidaan nimenomaisesti erikseen toimintojen yhteensovittamishyötyjen saavuttamista sekä tutkimuksen että sitä tukevan hallinnon ja toimitilarakenteen uudistamisen osalta.

Tuotokset ja laadunhallinta

• Vuonna 2010 kehittämisen paino on asiakastyössä, tutkimuksen vaikuttavuudessa, rahoituspohjan laajentamisessa, osaamisen ja johtamisen kehittämisessä sekä tuottavuuden parantamisessa. Toiminnan kehittämisessä hyödynnetään määrämuotoista asiakastyytyväisyyskyselyä.
• Vuonna 2010 MTT:llä on valmius laatustandardin ISO 9001:2008 sertifiointiin ja MTT pyrkii ylittämään EFQM-laatupalkintoarvioinnissa 400 pisteen rajan. Riskienhallintaa ja toiminnan ympäristövastuullisuutta kehitetään jatkuvan parantamisen mallilla.

Varmennetuista lisäys- ja taimiaineistoista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (9/2006) mukainen toiminta edellyttää valiotaimituotannon toimintamahdollisuuksien vakauttamisen osalta hintatukea 80 000 euroa.

Määrärahaa käytetään Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen käytössä olevien kiinteistöjen muutos- ja korjaustöihin, joiden menot laitos itse suorittaa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen varsinaiset talonrakennusmäärärahat sisältyvät Senaatti-kiinteistöjen menoihin.

MTT tekee edelleen kasvinsuojeluainetarkastuksia sekä muita kasvinsuojeluaineisiin liittyviä viranomais- ja asiantuntijatehtäviä. Kasvinsuojeluaineiden tutkimus- ja testaustoiminnalla tuotetaan kansainvälisten laatujärjestelmien mukaisesti puolueetonta tietoa valmisteiden biologisesta tehokkuudesta ja käyttökelpoisuudesta sekä kasvinsuojeluainejäämistä EU:n pohjoisissa äärioloissa. Tietoa käytetään rekisteröinnissä, neuvonnassa ja kuluttajille suunnattavan informaation tukemisessa. Kemikaalilain siirtymäkausi kestää 13.5.2010 saakka.

Tuottavuusohjelman ja valtion toimitilastrategian perusteella MTT luopuu osasta toimitilojaan sekä suunnittelee ja toteuttaa tilojen yhteiskäyttöä muun muassa yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa toimitilakustannusten säästöjen saavuttamiseksi.

¹⁾ Bruttotuloissa ei ole otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoja (0,2 milj. euroa) eikä yhteisrahoitteiseen toimintaan muilta valtion virastoilta saatavia jakamattomia määrärahoja (0,55 milj. euroa), yhteensä 0,75 milj. euroa.

• Tutkimushankkeille ja asiantuntijatehtäville välittömästi kohdistuvan yhteisrahoituksen tulokertymätavoite on 9,5 milj. euroa. Valtion virastoilta saatavaa yhteisrahoitusta odotetaan kertyvän 3,35 milj. euroa (35 %), EU:lta saatavaa yhteisrahoitusta 0,9 milj. euroa (9 %) ja muuta valtionhallinnon ulkopuolista yhteisrahoitusta 5,25 milj. euroa (56 %).
• Yhteisrahoituksen lisäksi MTT:n käytössä arvioidaan olevan EU-maataloustukia 1,0 milj. euroa, työ- ja elinkeinoministeriön työllistämismäärärahoja 0,2 milj. euroa sekä muita tuottoja 2,16 milj. euroa.

Tuloina otetaan huomioon muut kuin momenteille 12.30.32 ja 12.30.99 tutkimuskeskuksen toiminnasta kertyvät tulot. Puutarhakasvien jalostusmaksuina vuonna 2010 kertyvät tulot 80 000 euroa on merkitty momentille 12.30.32 ja pääomaluonteiset tulot momentille 12.30.99.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 890 000 euroa taloustutkimuksen tuottaman tilivuoden 2009 kannattavuuskirjanpitoaineiston hankinta- ja käsittelykustannusten kattamiseen. Näistä kustannuksista noin 380 000 euron osuus aiheutuu kirjanpitotietojen toimittamisesta EU:lle. EU korvaa vajaan viidesosan Suomen FADN-kirjanpitoaineiston tuottamisesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista. Vuonna 2010 saatava korvaus koskee tilivuotta 2010 koskevaa ennakkoerää sekä tilivuoden 2008 aineistosta saatavaa loppuerää, yhteensä noin 149 000 euroa. Korvaus tuloutetaan tälle momentille MTT:lle aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi.

Määrärahassa on otettu huomioon edelleen 168 000 euroa hevostalouden tutkimukseen totopelien tuotto-osuutena momentille 12.30.20 kertyvistä varoista.

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 558 265 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) ja tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (557/2005) mukaiseen kansalliseen tukeen

2) valtionavustusten maksamiseen kotieläinjalostukseen liittyvien palveluiden saatavuuden turvaamiseksi pohjoisimmassa Suomessa ja

3) vuonna 2009 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2010 Manner-Suomessa tehtävistä uusista luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan sitoumuksista saa aiheutua menoja vuosina 2011—2014 yhteensä enintään 18 000 000 euroa.

Vuonna 2010 tehdyistä muista tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2011 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 84 094 000 euroa.

Selvitysosa:Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki) sekä osaltaan turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä edesauttaa maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Määrärahasta maksetaan Etelä-Suomen kansallista tukea, pohjoista tukea, luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa ja eräitä muita kansallisia tukia. Kansallista tukea maksetaan lähes kaikille aktiivitiloille.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle ja kasvinviljelylle komission vuonna 2008 hyväksymän tukiohjelman perusteella. Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle ja kasvinviljelylle pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella. Komission vuonna 2009 hyväksymää uudistettua pohjoisen tuen järjestelmää sovelletaan vuonna 2010 ensi kertaa kokonaisuudessaan.

Luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa maksetaan koko maassa EU-osarahoitteisen luonnonhaittakorvauksen (LFA) lisäosana. Uusi LFA lisäosasitoumus arvioidaan tehtävän noin 4 000 tilalle. Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita tukimuotoja kuten perunantuotannon ja sokerijuurikkaan kansallista tukea. Uutena tukimuotona on tarkoitus maksaa tukea kotieläinjalostukseen liittyvien palveluiden saatavuuden turvaamiseksi pohjoisimmassa Suomessa, vastaavia menoja on aikaisemmin rahoitettu momentilta 30.10.50.

Lisäksi uutena kohteena on EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen (ns. terveystarkastus) kansallisen toimeenpanon yhteydessä sovittu lypsylehmäpalkkio, jota voidaan rahoittaa momentin määrärahalla.

¹⁾ Ympäristötuen kansallisen lisäosan vuonna 2006 ja luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan 2006—2009 tehtyjen sitoumusten menot.

41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 558 520 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaisten Euroopan unionin kokonaan rahoittamien suorien tukien ja niihin verrattavien muiden Euroopan unionin kokonaan rahoittamien menojen maksamiseen ja

2) neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 mukaisten maataloustuotteiden vientituen, yksityisen varastoinnin tuen ja eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:EU-tulotukien avulla pyritään korvaamaan hallinnollisten hintojen laskuista aiheutuvia tulonmenetyksiä. EU-tulotukiin kuuluvien suorien tukien ehtona on muun muassa ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten noudattaminen.

Pääosa EU-tulotuista maksetaan suoriin tukiin kuuluvana tuotannosta irrotettuna tilatukena, joka otettiin käyttöön vuonna 2006. Lisäksi maksetaan tuotantosidonnaisia tukia. Kuitupellavan ja hampun sekä kuivattujen rehujen ja tärkkelysperunan jalostajille maksetaan suorien tukien järjestelmään kuulumattomia jalostustukia.

Suoriin tukiin kohdistuu vuosittain tuen mukauttaminen eli modulaatio. Vuonna 2010 modulaatio on 8 % suorien tukien määrästä. Modulaation laskenta on muuttunut vuodesta 2009 alkaen. Tuen leikkausta ei enää tehdä alle 5 000 euroa tukia saaville. Tämän seurauksena myöskään vastaavaa tuen palautusta ei enää tehdä seuraavana vuonna. Vuodesta 2009 alkaen modulaatioleikkaus tehdään tuen saajan kaikkien suorien tukien määrään, joka ylittää 5 000 euroa.

EU-tulotuet muodostivat vuonna 2008 noin 14 % maatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta ja noin 29 % kaikista maa- ja puutarhataloudelle maksetuista tuista.

EU-markkinatukia (vienti- ja sisämarkkinatukia) arvioidaan maksettavan 14 000 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2010 maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet. Momentille 12.30.01 arvioidaan kertyvän vastaavasti 558 520 000 euroa.

42. Satovahinkojen korvaaminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia korvauksia.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Lain perusteella korvauksia voidaan maksaa poikkeuksellisten luonnonolojen kasvavalle tai korjuuvaiheessa olevalle sadolle aiheuttamista vahingoista, vahingosta, joka aiheutuu talvehtivalle kasville poikkeuksellisista talvehtimisolosuhteista sekä poikkeuksellisen tulvan tai poikkeuksellisten sateiden vuoksi kylvämättä jääneen peltoalan perusteella sekä neuvontajärjestöille niiden kunnille antamasta asiantuntija-avusta.

43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 362 238 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen

2) kokonaan kansallisesti rahoitettavaan useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaiseen suunnitteluun enintään 84 000 euroa

3) kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnon monimuotoisuutta ja kosteikkoja koskevien yleissuunnitelmien laatimiseen enintään 260 000 euroa ja

4) kokonaan kansallisesti rahoitettavaan yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon liittyen maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seurantaan enintään 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin ja kokonaan kansallista määrärahaa enintään 22 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohdissa 2—4 tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2010 saa tehdä EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän maatalouden ympäristötukijärjestelmän ja eläinten hyvinvointia edistävien tukien mukaisia sitoumuksia ja sopimuksia sekä ei-tuotannollisten investointien tukijärjestelmän tukien myöntämispäätöksiä siten, että niistä aiheutuu vuosina 2011—2019 menoja yhteensä enintään 46 800 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 10 910 000 euroa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastuksessa ns. maaseudun uusiin haasteisiin osoitettuja modulaatiovaroja ja niiden kansallisia vastarahoja. Määrärahatarpeeksi arvioidaan yhteensä 374 610 000 euroa. Kun siitä arvioidaan katettavan 12 372 000 euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, vuoden 2010 määrärahatarve on 362 238 000 euroa.

Maatalouden ympäristötuen ja ei-tuotannollisten investointien tuen tavoitteena on muun muassa maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Ympäristötukea ja ei-tuotannollista investointitukea voidaan myöntää myös Leader-toimintatavalla toteutettavien kosteikkojen ja perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja hoitoon. Eläinten hyvinvointia edistävien tukien tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen ja kotieläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Maatalouden erityistukisopimuksilla ja ei-tuotannollisten investointien tuella tuetaan erityisesti valtioneuvoston periaatepäätöksen ”Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015” -tavoitteita. Valtioneuvosto hyväksyy Suomen ensimmäiset vesienhoitosuunnitelmat vuonna 2009.

Vuonna 2010 on tarkoitus tehdä uusia ympäristötukijärjestelmän mukaisia viisivuotisia perus- ja lisätoimenpidesitoumuksia sekä viisi- ja kymmenvuotisia ympäristötuen erityistukisopimuksia, viisivuotisia eläinten hyvinvointia edistäviä sitoumuksia sekä ei-tuotannollisten investointitukien myöntöpäätöksiä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös vuosina 1995—1999 ja 2000—2006 tehdyt ympäristötukisitoumukset ja -sopimukset. EU:n rahoitusosuus on 28 % lukuun ottamatta Leader-toimintatavalla toteutettavia toimenpiteitä sekä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastuksessa (nk. terveystarkastus) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman maatalouden ympäristötukeen kohdennettavia lisävaroja, joissa se on 45 %.

Ympäristötukijärjestelmän piirissä oli vuonna 2008 93 % käytettävissä olevasta maatalousmaasta ja 91 % kaikista maataloustukia saaneista viljelijöistä. Eläinten hyvinvointia edistävään järjestelmään on sitoutunut noin 4 500 kotieläintuotannon harjoittajaa.

¹⁾ Lisäksi käytettävissä on 12,372 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon maatalouden ympäristötukijärjestelmän menoina myös kokonaan kansallisesti rahoitettavat useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaisesta suunnittelusta aiheutuvat sekä luonnon monimuotoisuutta ja kosteikkoja koskevien yleissuunnitelmien laatimisen aiheuttamat kulutusmenot. Lisäksi on otettu huomioon maa- ja metsätalouden päästöjen seurannan järjestämiseen ja hoitamiseen tarvittava rahoitus vesiensuojelutoimien suunnittelemiseksi. Tämä on osa yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon seurantaa, joka liittyy pinta- ja pohjavesien tilan määrittämiseen.

Momentille 12.30.02 arvioidaan kertyvän tuloja vastaavasti 100 844 000 euroa.

¹⁾ Menoista rahoitetaan 12,372 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, minkä johdosta vuonna 2010 budjetoidaan 362,238 milj. euroa.

Lisäksi momentin 30.20.40 määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamaa ympäristötuen kansallista lisäosaa ohjelmakauden 2000—2006 sitoumusten perusteella.

Momentin nimike on muutettu.

44. Luonnonhaittakorvaus(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 422 673 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää EU:n komission vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman ja vuosille 2007—2013 hyväksymän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2010 saa tehdä EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän luonnonhaittakorvausjärjestelmän mukaisia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina 2011—2014 menoja yhteensä enintään 64 000 000 euroa.

Selvitysosa:Luonnonhaittakorvauksilla korvataan maatalousyrittäjille pysyvien epäsuotuisten luonnonolojen maataloustuotannolle aiheuttamaa luonnonhaittaa. Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on turvata maatalouden toimintaedellytykset ja jatkuvuus sekä säilyttää maatalousmaa maatalouskäytössä. EU:n rahoitusosuus on 28 %. Luonnonhaittakorvaukseen arvioidaan vuonna 2010 tarvittavan 422 673 000 euroa, mistä EU:n osuutta on 118 348 000 euroa ja valtion osuutta 304 325 000 euroa.

Lisäksi momentin 30.20.40 määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamaa luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa.

Momentille 12.30.02 arvioidaan kertyvän vastaavasti 118 348 000 euroa.

45. Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 146 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) luopumiseläkelain (16/1974) ja luopumiskorvauslain (1330/1992) mukaisten korvausten maksamiseen

2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) sekä maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen ja

3) vuosina 1995—1999 toteutetun maatalouden metsätoimenpideohjelman mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Luopumistuella edistetään yksikkökoon suurentamista ja sukupolvenvaihdoksia maa- ja porotaloudessa. Tavoitteena on myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää.

Vuonna 2010 maksetaan kokonaan kansallisesti rahoitettavista kolmesta (ajanjaksot 2000—2002, 2003—2006 ja 2007—2010) maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä sekä aiempien vuosien luopumiseläke- ja -korvausjärjestelmästä aiheutuvia menoja, jotka sisältävät myös sopimusten hoitokulut. Vuosina 2007—2010 toteutettavan luopumistukijärjestelmän tuen piiriin arvioidaan vuonna 2010 tulevan noin 600 tilaa ja noin 900 luopujaa.

Vuosien 1995—1999 tukijärjestelmiä toteutettiin EU-osarahoitteisena. Menojen maksaminen jatkuu osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa, sen linjaa 1. Tukea arvioidaan maksettavan vuonna 2010 yhteensä 6 820 000 euroa, josta EU:n rahoitusosuus on 2 330 000 euroa.

Maatalouden metsätoimenpideohjelman 1995—1999 mukaisia menoja arvioidaan vuonna 2010 maksettavan 800 000 euroa, josta EU:n rahoitusosuus on 220 000 euroa. Menojen maksaminen jatkuu osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa, sen linjaa 2.

Momentille 12.30.02 arvioidaan kertyvän yhteensä 2 814 000 euroa.

46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 661 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen avustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (606/2008) mukaisesti maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin, mukaan lukien julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä kuntien toteuttamat hankkeet

2) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen ja

3) neuvoston asetuksen (EY 1234/2007) mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin sekä kansalliseen hunajan tuotannon markkinoinnin edistämiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kansallisen markkinoinnin ja tuotannon kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla tuetaan laajoja valtakunnallisia maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisohjelmia. Avustusta voi myöntää mm. maataloustuotteista tiedottamiseen ja mainostamiseen.

EU:n maataloustuotteiden menekinedistämisen ohjelmien menot ovat 1 000 000 euroa, mistä EU:n osuus on 500 000 euroa ja valtion osuus 500 000 euroa.

Hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen arvioidaan tarvittavan 255 000 euroa, mistä kokonaan kansallisesti rahoitettua edistämistä varten on 50 000 euroa ja EU:n osarahoittaman tukijärjestelmän kokonaismenoiksi arvioidaan 205 000 euroa. EU:n rahoitusosuus on 50 %.

Momentille 12.30.01 arvioidaan kertyvän vastaavasti 603 000 euroa.

Momentin määräraha on muutettu kolmivuotiseksi siirtomäärärahaksi.

47. Elintarvikeketjun kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 713 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) elintarviketalouden laatujärjestelmien kehittämisen avustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (638/2008) mukaisesti elintarviketalouden laatustrategian toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin ja

2) elintarviketalouden laatustrategian toteuttamiseen liittyen enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään elintarviketalouden laatustrategian täytäntöönpanoon. Tuettavia kohteita ovat hankkeet, jotka vaikuttavat elintarvikeketjun kilpailukyvyn parantumiseen, elintarviketalouden yhteiskuntavastuullisen toimintatavan vahvistumiseen ja kuluttajien tietoisuuden parantumiseen kotimaisen elintarviketalouden toiminnasta. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 500 000 euroa hallitusohjelman mukaiseen suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaan.

Momentin nimike on muutettu.

48. Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 874 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) neuvoston asetuksen (EY 1234/2007) mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen ja

2) neuvoston asetuksen (EY 320/2006) mukaisesti EU:n sokeriuudistukseen liittyvän rakenneuudistuksen toimenpiteiden menoihin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tuottajien muodostamille markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen. Tuen määräksi arvioidaan 1 473 000 euroa.

Sokerintuotannon rakenneuudistuksen monipuolistamisen toimenpiteiden menoihin arvioidaan tarvittavan 4 401 000 euroa. Tukien maksatus voi jatkua syksyyn 2011 asti.

Määrärahasta maksettavat tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n maataloustukirahastosta.

Momentille 12.30.01 arvioidaan kertyvän vastaavasti 5 874 000 euroa.

49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 59 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetukilain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettavan lain, porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista, eräiden maatilatalouden luottojen vakauttamisesta annetun lain (511/1985) mukaisista lainoista sekä maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain (1031/1986) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2010 korkotukea saa hyväksyä enintään 300 000 000 euron lainapääomalle. Mikäli vuoden 2009 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2010.

Selvitysosa:

Lainojen korkotason alentamisella tuetaan viljelijöiden investointimahdollisuuksia. Maatalouden rakennetukilaki, jossa määritellään maatalouden investointituen ja nuoren viljelijän aloitustuen myöntämisen perusteet, tuli voimaan vuoden 2008 alussa. Lainamuotoinen tuki investointeihin ja nuorten viljelijöiden aloitustukeen myönnetään korkotukilainaan liittyvänä korkotukena.

Maatalouden rakennetukilain nojalla vuosina 2009 ja 2010 myönnettävissä korkotukilainoissa korkotuki on enintään 4 prosenttiyksikköä, kuitenkin niin, että viljelijän maksama korko on vähintään 1 prosenttiyksikköä. Vuosina 1996—2008 maaseutuelinkeinojen rahoituslain nojalla myönnetyissä lainoissa korkotuki on enintään 4 tai 5 prosenttiyksikköä lainan myöntämisajankohdasta riippuen, kuitenkin niin, että viljelijän maksama korko on vähintään 2 prosenttiyksikköä. Ennen vuotta 1996 myönnetyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lainoista maksetaan luottolaitokselle korkotukea 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaiskorosta. Maatilalain mukaisille lainoille maksettavan korkohyvityksen määrä vaihtelee lainan myöntämisvuodesta ja lainalajista riippuen. Myönnettyjen lainojen pääoma oli vuoden 2008 lopussa yhteensä noin 1,286 mrd. euroa.

(60.) Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 30 940 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) 2 §:ssä tarkoitetun siirron maksamiseen.

Selvitysosa:Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) varoista maksetaan maatalouden rakennetukilain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuesta annettavan lain sekä porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaisista avustus- ja muista tukitoimenpiteistä aiheutuvia menoja. Rahastosta myönnettävillä avustuksilla on tarkoitus tukea maatilojen tuotannollisia investointeja ja sukupolvenvaihdoksia. Rahaston varoin toteutetaan osaltaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa.

Makerasta arvioidaan vuonna 2010 voitavan myöntää avustuksia noin 86 milj. euroa. Rahaston käytettävissä olevista varoista maksetaan myös luottolaitoksille lainojen hoitamisesta aiheutuvat hoitopalkkiot sekä maaomaisuuden hankkimisesta ja hoitamisesta aiheutuvat menot. Varoja käytetään myös maatalouden, maaseudun, porotalouden ja luontaiselinkeinojen tutkimustoimintaan.