Talousarvioesitys 0

90. Liikuntatoimi

Selvitysosa:

Toimialan yleinen kehittäminen. Toimialan strategista johtamista ja suunnittelua sekä niihin liittyviä ohjaus-, arviointi- ja seurantajärjestelmiä kehitetään tiedolla johtamisen keinoin. Paikallisen liikuntatoimen toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Yhdenvertaisuus, erityisesti sukupuolten välinen tasa-arvo ja monikulttuurisuus, ovat toimialan perusteita. Toimialaa ohjaavat liikuntalain lisäksi valtioneuvoston periaatepäätöksien ja opetusministeriön strategiat.

Liikunnallisten elämäntapojen edistäminen. Kansalaisten liikunnallisia elämäntapoja edistetään koulutuksen, soveltavan tutkimuksen ja kansalaistoiminnan keinoin. Poikkihallinnollisen terveyttä edistävän liikunnan ohjelman avulla tavoitellaan kansalaisten terveyden ja toimintakyvyn parantumista. Liikuntapaikkarakentamisen tuen kohteita ovat ensisijaisesti laadukkaat laajoja käyttäjäryhmiä palvelevat liikuntapaikat.

Aktiivinen liikunnan kansalaistoiminta.Liikunnan kansalaistoimintaa vahvistetaan lajiliittojen uudistettavan tulosperusteisen valtionavustusjärjestelmän, liikunta- ja kansanterveysjärjestöjen valtionavustusten, seuratoiminnan kehittämistuen sekä eri ohjelmien avulla.

Liikunnallinen lasten ja nuorten toiminta. Osana lasten ja nuorten liikunnan kehittämistä toteutetaan lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa. Sen painopisteitä ovat paikallisen toiminnan laadullinen kehittäminen ja urheiluseurojen harrastustoiminnan sekä lasten ja nuorten kilpaurheilun kehittäminen. Lisäksi tuetaan hankkeita, joiden avulla kehitetään uusia toimintamalleja lasten ja nuorten liikuntaan.

Eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimiva huippu-urheilu. Tavoitteellisen, kansainväliseen menestykseen tähtäävän huippu-urheilun toteutumista edistetään parantamalla nuorten urheilijoiden valmentautumisedellytyksiä, lisäämällä päätoimisten valmentajien tukea, kohdentamalla joukkuelajeille osoitettuja avustuksia määrätietoisemmin sekä parantamalla Suomen valmiuksia hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia. Kansallista dopinginvastaista toimintaa kehitetään kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Suomi toimii Kansainvälisen antidoping -yhdistyksen IADA:n puheenjohtajana vuosina 2009—2010.

Laaja-alainen osaamisen kehittäminen. Liikunnan koulutusta, tutkimusta ja tiedonvälitystä tuetaan avustuksin, apurahoin ja muin sellaisin keinoin, joilla vahvistetaan liikuntatoimialan osaamista. Valtion liikuntaneuvosto toteuttaa liikuntapolitiikan vaikuttavuuden arviointihankkeen. Liikunnan koulutuskeskuksia kehitetään koko väestölle tarkoitettuina kunto- ja terveysliikuntakeskuksina sekä liikunnan kansalaistoimintaa tukevina koulutuskeskuksina. Kansainvälistä liikunta-alan yhteistyötä, liikuntajärjestöjen suoria kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia ja osaamispääoman kasvua tuetaan.

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 128 521 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin, liikuntalakiin (1054/1998) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionavustusten sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten ja apurahojen maksamiseen, mistä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin enintään 650 000 euroa, valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opintoseteliavustuskokeiluun 20 000 euroa, liikuntapaikkarakentamisen tukemiseen, liikunta- ja vapaa-ajanrakentamisen tutkimukseen, lajiliitoille jaettavaksi toiminta-avustuksina 19 900 000 euroa ja muille valtakunnallisille liikuntajärjestöille 20 400 000 euroa

2) kokeilu-, kehittämis- ja ohjelmatoiminnan menoihin sekä urheilijoiden ja valmentajien avustusten ja apurahojen maksamiseen

3) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, dopinginvastaiseen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden sekä näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen, enintään 270 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

4) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin

5) liikunnan ja urheilun tunnustus- ja tuloksellisuuspalkintojen maksamiseen

6) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin ja

7) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 274 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 52 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Kohdassa 1 ja 2 tarkoitetut apurahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta.

Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäveroton keskimääräinen yksikköhinta on 83,19 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty 1 809 000 euroa momentilta 29.90.52.

52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 1 809 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille.

Selvitysosa: