Talousarvioesitys 0

10. (29.10, osa) Yleissivistävä koulutus

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Tavoitteena on koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn, alueellisen saavutettavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen. Esi- ja perusopetus turvataan lähipalveluna ja lukioverkkoa sekä taiteen perusopetuksen oppilaitosverkkoa kehitetään ottaen huomioon laajempi alueellinen koulutustarve ja -tarjonta.

Toiminnan keskeinen tavoite on sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa sekä kehittää koulua lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistäväksi yhteisöksi. Tämä saavutetaan turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, riittävä ohjaus ja tukitoimet sekä turvallinen oppimisympäristö. Lasten ja nuorten luovuutta, erilaista lahjakkuutta, innovatiivisuutta ja toimintakykyä edistetään varhaiskasvatuksesta alkaen. Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvataan kansallisilla ja kansainvälisillä arviointi- ja tutkimustuloksilla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Suunnataan voimavaroja perusopetuksen laadun kehittämiseen. Painopisteenä on muun muassa tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien, oppilaanohjauksen ja oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen sekä perusopetuksen vieraiden kielten tarjonnan ja valintojen monipuolistaminen. Selvitetään kielivalintojen yksipuolistumisen syyt. Vahvistetaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ja koulun kerhotoimintaa sekä kehitetään koulun ja kodin välistä yhteistyötä.

Tuetaan tehostettua ja erityistä tukea sekä henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevien perusopetuslain säännösten toimeenpanoa. Vakiinnutetaan kouluyhteisöjen turvallisuutta edistävä koulukiusaamisen vastainen Kiva-koulu -toimenpideohjelma perusopetuksen koulujen käyttöön. Tietoverkkovälitteistä peruslukutaidon ja matematiikan oppimisvalmiuksien oppimis- ja arviointiympäristöä kehitetään edelleen sekä laajennetaan tukemaan maahanmuuttajataustaisten lasten oppimista. Joustavan perusopetuksen Jopo-toimintamuoto vakiinnutetaan osaksi perusopetuksen 7—9 vuosiluokkien toimintaa. Tuetaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista kehittämällä vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen pedagogiikkaa.

Tuetaan perusopetuksen laatukriteereiden toimeenpanoa ja kehitetään perusopetuksen laadun seurannan välineitä myös muilta osin valtakunnallisen ja paikallisen päätöksenteon tarpeisiin. Tuetaan perusopetuksen opetusryhmien pienentämistä sekä seurataan perusopetuksen ryhmäkokojen kehitystä.

Vieraskielisten oppilaiden suomi/ruotsi toisena kielenä ja oppilaiden oman äidinkielen opetuksen tarjontaa tuetaan. Lukiokoulutuksessa otetaan käyttöön suullisen kielitaidon kokeet osana lukio-opintoja. Lukiokoulutuksen saavutettavuutta tuetaan järjestämislupamuutoksin sekä hyödyntämällä entistä enemmän etä- ja verkko-opetusta. Valmistellaan toimenpiteet lukiokoulutuksen kehittämiseksi.

Edistetään taiteen perusopetuksen saatavuutta, monipuolisuutta ja laatua.

¹⁾ Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2001, 2004, 2007 ja 2010.

¹⁾ Pääluokan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen vuoden 2007 opiskelijamäärät ovat laskennallisia keskiarvoja, mutta tässä taulukossa syyskuun 20. tilastointipäivän mukaisia tietoja.

Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2010 noin 78 000 kokelasta ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 210 000 koetta.

01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 219 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, valtion yleissivistävien erityiskoulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen ja

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Helsingin eurooppalaisen koulun toiminta laajenee asteittain.

Vuoden 2010 alusta esi- ja perusopetuksen määrärahoja siirretään kuntien peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetun valtionosuuden piiriin luvun 28.90 perusteluihin viitaten. Kuntien valtionosuuslaissa säädetään kotikunnan maksuosuuden perusteista, maksuvelvollisuudesta ja mahdollisuudesta laskuttaa esi- ja perusopetuksen oppilaiden perusteella näiden kotikuntia.

Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 128 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 000 euroa.

Selvitysosa:

Nettobudjetoitavat tulot kertyvät ylioppilastutkintolautakunnan suoritteista perittävistä maksuista annetun opetusministeriön asetuksen (438/2001) mukaan.

Määrahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 000 euroa johtuen valtion palkkausjärjestelmästä.

20. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 10 889 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleissivistävän koulutuksen sekä siihen liittyvän kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen ja

3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:

30. (29.10.30, osa) Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 729 727 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 12 000 000 euroa opetusministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten avustusten maksamiseen vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

3) enintään 6 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaiseen joustavan perusopetuksen toimintaan

4) enintään 1 300 000 euroa opetusministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

5) enintään 50 000 euroa opetusministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

6) enintään 7 984 000 euroa opetusministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti muille kuin oppivelvollisille järjestettävään perusopetukseen

7) Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen sekä kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin

8) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen

9) enintään 136 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

10) enintään 6 500 000 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistämiseen

11) enintään 8 000 000 euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

12) enintään 30 000 000 euroa avustuksina perusopetuksen opetusryhmien koon pienentämiseen

13) enintään 15 000 000 euroa avustuksina tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien vahvistamiseen sekä

14) enintään 6 500 000 euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 087 500 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 22,43 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset kunnan peruspalvelujen yleisestä valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta.

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 8 866 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.

34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 55 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeiden valtionavustusten sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla myönnettyjen perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen perustamishankkeiden valtionosuuksien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

1) Vuonna 2010 saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ovat yhteensä enintään 86 500 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 16 500 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena.

2) Vuonna 2010 saa edellisen lisäksi määrätä valtionavustusten enimmäismääriä sellaisille perustamishankkeille, joille valtionavustus tullaan myöntämään vuonna 2011 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionavustuksista on yhteensä enintään 55 000 000 euroa.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta, jossa yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeen valtionosuus muutetaan valtionavustukseksi.

Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata tilat 16 000 oppilaalle.

Momentin nimike on muutettu.

51. Valtionavustus järjestöille(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 1 146 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 200 000 euroa johtuen kertamenon poistumisesta (lukiolaisten tiedeolympialaisten tukeminen).