Talousarvioesitys 0

01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot

Selvitysosa:Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan osaamisen ja luovuuden perustaa.

Opetusministeriön toiminnallista tuloksellisuutta koskevat alustavat tavoitteet:

1. Opetusministeriön strateginen toiminta on toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa ja ministeriön toimialaa tehokkaasti ohjaavaa. Käynnistetään opetusministeriön strategian 2020 ja strategisten ohjelmien (sivistyksen voima, menestyvät alueet ja elinympäristöt, osallisuus ja yhteisöllisyys sekä kilpailukyky) toimeenpano. Laaditaan opetusministeriön tulevaisuuskatsaus. Jatketaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, kulttuuripolitiikan strategian, lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman sekä liikunnan edistämisen linjoista annetun periaatepäätöksen toimeenpanoa.

2. Tiedolla johtaminen tukee opetusministeriön päätöksentekoa ja strategista toimintaa. Kehitetään tieto- ja tilastotuotantoa sekä sektoritutkimusta ja tuotetaan politiikka-analyyseja toimialan yhteiskunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävistä asioista. Kehitetään ministeriön toimialan vaikuttavuusindikaattoreita strategisen toiminnan ja poliittisen päätöksenteon tueksi.

3. Säädösvalmistelun laatua kehitetään valtioneuvoston säädöspoliittisten linjausten mukaisesti. Laadun kehittämistä koskevat tavoitteet sovitaan osana tulosjohtamista. Vahvistetaan säädösvalmistelun johtamista, suunnitelmallisuutta ja osaamista.

4. Opetusministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelun ja seurannan kokonaisuutta kehitetään. Opetusministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista. Kehitetään toimialan ohjausjärjestelmiä.

5. Ministeriön johtamista ja toimintatapoja kehitetään. Uudistettu tulosjohtamisprosessi vakiinnutetaan. Riskienhallinta ja laadunvarmistus ovat osa toiminnan kehittämistä. Tehostetaan hankintamenettelyä tukevia toimintatapoja.

6. Toteutetaan opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmaa. Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian toteuttamista jatketaan tavoitteena siirtyä vuonna 2010 pääsääntöisesti sähköisiin asianhallinnan prosesseihin.

7. Henkilöstöjohtaminen ja henkilöstöpolitiikka tukevat asetettujen tulostavoitteiden saavuttamista ja henkilöstön työhyvinvointia. Kehitetään pitkäjänteistä ja ennakoivaa henkilöstösuunnittelua ja osaamista osana henkilöstöstrategian 2020 toimeenpanoa.

01. Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 021 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman palkkaus-, matka-, kokous-, koulutus- ja tiedotus- sekä muihin vastaaviin toimintamenoihin.

Selvitysosa:

02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 497 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) oppimateriaalin kehittämiseen

2) ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen

3) enintään 950 000 euroa vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen sekä

4) 207 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen.

Selvitysosa:Opetushallitus toimii opetustoimialan toimeenpano-, seuranta- ja kehittämisvirastona, joka toteuttaa toimialan normatiiviset opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden valmistelu- ja toimeenpanotehtävät, koulutuksen järjestäjien palvelukyvyn sekä tuloksellisuuden parantamiseen tähtäävän informaatio-ohjauksen ja hanketoiminnan. Opetushallitus seuraa koulutuksen järjestämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta sekä toteuttaa virastolle erikseen säädetyt ja määrätyt hallinto- ja palvelutehtävät.

Opetusministeriö asettaa Opetushallitukselle seuraavat tavoitteet:

• Normatiivinen ohjaus:Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen käynnistäminen sekä perusopetuksen tuntijaon valmistelun tuki. Ammattikoulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisen tuki ja ammatillisten perustutkintojen, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteiden sekä ammattikoulutukseen valmistavien koulutusten perusteiden valmistelu ja päättäminen.
• Informaatio-ohjaus ja hanketoiminta:Koulutuksen palvelurakenteen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammattikoulutuksen, vapaan sivistystyön ja muun aikuiskoulutuksen sekä tukipalvelujen tuloksellisuuden parantamista tukevat kehittämis-, kokeilu- ja käynnistämishankkeet, joissa tuotetaan valtakunnallisia malleja, menetelmiä ja käytäntöjä. Perusopetuksen laadullisen kehittämisen hankkeen (Perusopetus paremmaksi -ohjelma) valtakunnallinen toimeenpano. Koulutuspoliittisia uudistuksia ja ajankohtaisia tarpeita toteuttavan opetustoimen henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutuksen toimeenpano. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tuki ja ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositusten toimeenpanoon liittyvät tehtävät.
• Koulutuksen järjestäminen ja koulutuksen tuloksellisuus:Koulutuksen rahoitusjärjestelmän tiedonkeruun, laskennan ja raportoinnin, koulutuksen indikaattorien ja kansainvälisen tiedonvaihdon, koulutuksen järjestämistä koskevien seurantaselvitysten sekä perusopetuksen ja ammatillisten koulutuksen oppimistulosten seuranta-arviointien toimeenpano.
• Erikseen säädetyt ja määrätyt tehtävät:Koulutus- ja tutkintotoimikuntien palvelut. Tutkintojen tunnustamisen ja siihen liittyvien kansainvälisten tehtävien ja valtionhallinnon kielitutkintojen ja auktorisoitujen kääntäjien tutkintojen toteuttaminen sekä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmän kehittämistehtävien toteutus. Kuljettajadirektiivin toimeenpano. Opiskelijavalintapalvelujen (ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, ammattikorkeakoulut, yliopistot) valtakunnallinen toteutus ja hakijarekisterien tietojen kokoaminen sekä koulutukseen hakeutumisen ja opiskelijaksi ottamisen yleinen tiedotus, neuvonta ja ohjaus. Valtion oppilaitosten ja Eurooppa-koulujen hallinto- ja tarkastustehtävät sekä koulutus- ja tutkintotoimikuntien asiantuntijapalvelut ja hallinto. Vähälevikkisen oppimateriaalin kustantaminen sekä maksullisten koulutustilaisuuksien sekä asiantuntijapalveluina tilattujen arviointien, konsultointien ja selvitysten toteuttaminen.

Toiminnallinen tehokkuus

Opetushallituksen tuottavuuden lisäämiseksi jatketaan sähköisten palveluiden ja toimintaprosessien kehittämistä. Kehitetään tuloksellisuuden seurannan tunnuslukuja ja raportointia. Opetushallituksen maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on tarjota ajankohtaistietoa ja tukea opetussektorin kehittämishaasteisiin sekä turvata pienilevikkisen oppimateriaalin saatavuus. Tavoitteena on liiketaloudellisen toiminnan taloudellisen kannattavuuden säilyminen supistuvilla markkinoilla.

Tuotokset ja laadunhallinta

Henkilöstövoimavarat

Toiminnan tuloksellisuutta tuetaan jatkamalla johtamisjärjestelmien kehittämistä. Tuottavuusohjelman tavoitteita toteutetaan henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Henkilöstön tehtäväkuvia ja osaamisalueita laajennetaan ja kehittämis- ja muuta toimintaa kohdennetaan nykyistä laajempiin sekä kansallisen koulutuspolitiikan kannalta vaikuttavimpiin ohjelmiin.

03. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 759 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) enintään 144 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen

2) 1 684 000 euroa ulkomailla tapahtuvan Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen mukaan lukien ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien yliopisto-opettajien ja muiden opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilön, palkkaukseen ja

3) 2 802 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin.

Selvitysosa:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO (Centre for International Mobility)

• edistää kansainvälistä vuorovaikutusta suomalaisessa koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoimen alueella
• tukee toiminnallaan kansainvälisen liikkuvuuden lisäämistä ja suomalaisen koulutuksen ja kulttuurin kansainvälistä näkyvyyttä ja kilpailukykyä
• toteuttaa apuraha- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä pohjoismaisen Nordplus-ohjelman toimeenpanosta
• järjestää neuvonta- ja tietopalvelua ja tukee suomalaisen koulutuksen kansainvälistymistä, painopistealueina ovat Aasia, erityisesti Kiina ja Intia, Pohjois-Amerikka sekä Venäjä
• tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa
• järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa sekä
• lisää tietotekniikan hyväksikäyttöä tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa.

¹⁾ Sisältää jatko-opiskelun ja kansainvälisen harjoitteluvaihdon sekä CIMOn tukemien opiskelijajärjestöjen organisoiman harjoittelijavaihdon.

Päätösosan kohdassa 2 tarkoitetut palkkausmenot määräytyvät soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopisto-opettajien ohjesäännön mukaisesti.

Momentin nimike on muutettu (Laki Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksesta CIMOsta 951/2008).

04. Koulutuksen ja korkeakoulujen arviointi(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 289 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 915 000 euroa avustusten myöntämiseen koulutuksen arviointitoimintaan ja

2) korkeakoulujen arviointineuvoston toimintamenoihin.

Selvitysosa:Koulutuksen arviointineuvoston tehtävänä on avustaa opetusministeriötä ja tukea koulutuksen järjestäjiä koulutuksen arviointia koskevissa asioissa. Koulutuksen arviointineuvoston toimintamääräraha on muutettu avustukseksi yliopistouudistukseen liittyen.

Arviointitoiminnan ennakoitavuutta ja vakautta parannetaan. Arvioinnin suuntaviivoista päätetään määräajoin laadittavassa opetusministeriön arviointisuunnitelmassa.

21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 511 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön

2) kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta aiheutuviin menoihin ja

3) ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettujen avustusten ja apurahojen maksamiseen henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla.

Selvitysosa:

Määrärahalla rahoitetaan opetusministeriön toimialan monenkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön, kahdenväliseen kulttuurivaihtoon, ulkosuomalaistoimintaan ja sukukansayhteistyöhön liittyvää toimintaa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 450 000 euroa Pohjola-Nordenin avustuksen siirtona momentilta 29.80.50.

22. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 15 313 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen ja

2) enintään 3 000 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavan lainauskorvauksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia oppilaitoksissa, yleisissä kirjastoissa ja valtionhallinnossa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 750 000 euroa johtuen kopiointimäärän muutoksesta.

29. Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 30 800 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 115 800 000 euroa siirtona momentille 29.40.50 (yliopistouudistus).

50. Eräät avustukset(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 585 000 euroa.

51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 2 547 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 23 000 euroa johtuen kustannustason muutoksesta (1,1 %) käyttösuunnitelman kohdassa 1.

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 083 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Yliopistojen palvelukeskus Certian toimintaa jatkamaan perustettavan osakeyhtiön osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman sekä yhtiöittämiseen ja omistajajärjestelyihin liittyvien menojen maksamiseen. Edellytyksenä määrärahan käytölle on, että perustettavan yhtiön osakkeiden välisessä osakassopimuksessa sovitaan sitovasti siitä, että muilla yhtiön osakkailla on velvollisuus lunastaa valtion omistuksessa olevat yhtiön osakkeet niiden alkuperäiseen merkintähintaan viimeistään vuoden 2012 aikana, jos valtio ei ole niistä siihen mennessä luopunut.

Valtioneuvosto saa päättää omistusjärjestelyistä, joiden seurauksena valtio voi luopua omistuksestaan yhtiössä. Valtio saa luovuttaa perustettavan yhtiön osakkeita vastikkeetta tai muutoin käypää arvoa alemmasta hinnasta.

Selvitysosa:Yliopistojen palvelukeskus Certian toimintaa jatkavan yhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.5.2010. Yhtiöittäminen liittyy yliopistouudistukseen. Määrärahaa käytetään perustettavan osakeyhtiön osakepääoman ja vapaan oman pääoman maksamiseen yhtiökokouksessa päätettävän merkintäsuhteen mukaisesti. Määrärahaa voidaan käyttää myös vieraan pääoman ehtoiseen rahoitukseen. Mahdollisuus perustettavan yhtiön omistuspohjan laajentamiseen vahvistaisi yhtiön liiketoiminnan kehittämistä. Omistajarakenne on ensisijaisesti tarkoitus muodostaa siten, että Yliopistojen palvelukeskuksen asiakasyliopistot tulevat valtion lisäksi yhtiön osakkaiksi sen perustamisen jälkeen. Edellytyksenä kunkin yliopiston osakkuudelle on, että ne sijoittavat pääomaa perustettavaan yhtiöön. Edellytysten täyttyessä valtio luovuttaisi perustamisen yhteydessä osan perustettavan yhtiön osakekannasta vastikkeetta osakkaiksi tuleville yliopistoille.

Valtion omistus perustettavassa yhtiössä on määräaikainen. Määrärahan käyttö edellyttää, että muut yhtiön omistajat sitoutuvat osakassopimuksessa lunastamaan valtion omistuksessa olevat yhtiön osakkeet viimeistään vuoden 2012 aikana alkuperäiseen merkintähintaan. Vaihtoehtoisesti valtion omistamat osakkeet voitaisiin myydä yhtiön ulkopuolisille uusille osakkaille tai yhtiö voisi lunastaa omia osakkeitaan.

Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Yliopistojen palvelukeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi. Hallitus tekee esityksen perustettavaan yhtiöön siirtyvän henkilöstön lisäeläketurvan järjestämisestä myöhemmin.

Yliopistojen palvelukeskuksen omaisuus on tarkoitus siirtää apporttina perustettavaan osakeyhtiöön.