Talousarvioesitys 0

Ansio- ja pääomatuloverot

Talousarvioesityksen ansio- ja pääomatuloverojen kertymäksi arvioidaan 7 089 milj. euroa, eli 4,5 % vähemmän kuin budjettiarvio vuodelle 2009. Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioidaan kasvavan noin 2 % v. 2010. Taantuma vaikuttaa ansio- ja pääomatuloverokertymään pääasiassa palkkasumman sekä pääomatulojen alenemisen kautta. Pääomatulojen kehityksen arviointi on vaikeaa johtuen niiden suhdanneluontoisuudesta sekä siitä, että niistä saadaan vain vähän ennakkotietoja ennen verotuksen valmistumista. Ansio- ja pääomaverokertymän ennusteen osuvuuden kannalta suurimmat riskit liittyvätkin juuri pääomatulojen kehityksen arviointiin.

Veronalaisista tuloista palkkatulojen osuus on yli 60 %, joten palkkojen ja työllisyyden kehityksellä on keskeinen merkitys verotulojen kannalta. Palkkatulojen arvioidaan kasvavan noin 1 %. Eläketulojen kasvuksi arvioidaan 4,5 %, kun taas työttömyysetuuksien arvioidaan työttömien lukumäärän lisääntyessä kasvavan 15 %. Kokonaisuudessaan eläketulojen ja muiden sosiaalietuuksien kasvuksi ennustetaan 5,5 %.

Veronalaisten pääomatulojen, joista merkittävimmät erät ovat luovutusvoitot, osinkotulot ja puun myyntitulo, ennustetaan kokonaisuudessaan pysyvän vuoden 2009 tasolla.

Luovutusvoitot ovat kotitalouksien saamien pääomatulojen merkittävin erä. Niitä syntyy mm. arvopaperien ja kiinteistöjen myynnistä. Oman asunnon myyntivoitto on sen sijaan useimmiten verovapaata tuloa, ja näin ollen asuntokauppa on suurelta osin tuloverotuksen ulkopuolella. Luovutusvoittojen määrästä saadaan luotettava tieto vasta verovuotta seuraavan vuoden loppupuolella verotuksen valmistuessa. Näin ollen talousarvioesityksen tuloarvioiden pohjana käytettävä vuoden 2008 taso on pääomatulojen osalta vielä ennuste ja perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin.

Luovutusvoittojen kehitystä on vaikea ennustaa, koska luovutusvoittojen määrä riippuu voimakkaasti vaikeasti ennakoitavasta arvopaperi- ja kiinteistömarkkinoiden hintakehityksestä. Talouskriisin seurauksena osakkeiden hinnat ovat alentuneet poikkeuksellisen jyrkästi. Voimakkain lasku ajoittui viime vuoden loppupuolelle, jonka jälkeen tilanne osakemarkkinoilla on selvästi rauhoittunut ja sijoittajien luottamus on alkanut palautua. Jos osakekurssit pysyisivät elokuun lopun mukaisella tasolla loppuvuoden, osakkeiden arvo jäisi v. 2009 keskimäärin 33 % heikommaksi edelliseen vuoteen verrattuna. Luovutusvoittojen arvioidaankin supistuvan vastaavasti v. 2009. Ensi vuonna luovutusvoittojen ennakoidaan sitä vastoin lisääntyvän noin 6 %.

Vaikka pääomatulojen osuus veropohjasta on alle 10 %, niiden suhteellinen merkitys tuloarvioiden osuvuuden kannalta on suuri. Pääomatuloennusteen onnistuminen vaikuttaa ansio- ja pääomatuloverojen kertymäennusteen osuvuuteen myös veronsaajien ennakkotilityksiin sovellettavien jako-osuuksien kautta. Kun verotus valmistuu verovuotta seuraavan vuoden lokakuun lopussa, saadaan lopullinen tieto siitä mikä on kunkin veronsaajan osuus verovuodelta maksuunpannuista ansio- ja pääomatuloveroista. Ennen verotuksen valmistumista kertyneet ansio- ja pääomatuloverot tilitetään veronsaajille arvioitujen jako-osuuksien mukaisesti. Verotuksen valmistuttua jo tilitettyjen verojen määrä oikaistaan vastaamaan lopullisten verojen määriä. Vuoden 2010 kassakertymään vaikuttaa verovuoden 2009 lopullisen verotuksen mukainen maksuunpanotilitys. Vuoden 2010 tuloveroennustetta tehtäessä myöskään vuoden 2008 verotus ei ole vielä valmistunut ja lopullisista verojen määristä on saatu vasta ennakkotietoja. Koska valtio on pääomatulojen ainoa veronsaaja, toteutuneen pääomatulokehityksen poikkeaminen merkittävästi ennustetusta on yksi merkittävimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat edellä kuvatun jako-osuuksien oikaisun suuruuteen.

Ansiotason nousun sekä palkansaajamaksujen verotusta kiristävää vaikutusta lievennetään keventämällä valtion tuloveroasteikkoa sekä kasvattamalla työtulovähennystä. Lisäksi kaikkein pienituloisimpien verotusta kevennetään korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää 1 480 eurosta 2 200 euroon. Eläketulon verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti siten, että eläketulon verotus ei muodostu vastaavan palkkatulon verotusta kireämmäksi. Nämä veroperustemuutokset alentavat tuloverotuottoja yhteensä noin 1 060 milj. eurolla. Tästä valtion osuus on noin 630 milj. euroa, kuntien osuus noin 380 milj. euroa sekä seurakuntien osuus n. 20 milj. euroa ja Kansaneläkelaitoksen osuus n. 30 milj. euroa. Perusvähennyksen korotuksen osuus verotuottomenetyksistä on n. 195 milj. euroa.

Pitkäaikaissäästämistä tuetaan laajentamalla vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin kohdistuva verotuki koskemaan myös muuta pitkäaikaissäästämistä. Maatalouden rakennekehitystä edistetään pellon väliaikaisella myyntivoittoverovapaudella. Pienituloisimpien elinkeinonharjoittajien asemaa parannetaan muuttamalla yksityisten elinkeinonharjoittajien ja maataloudenharjoittajien sekä verotusyhtymien ansio- ja pääomatulojakoa koskevia säännöksiä siten, että jaettava yritystulo voitaisiin verovelvollisen vaatimuksesta verottaa kokonaan ansiotulona. Joukkoliikenteen käytön edistämiseksi työsuhdematkalipun verovapaata määrää kasvatetaan. Nämä alentavat valtion tuloveron tuottoa nettomääräisesti yhteensä n. 50 milj. eurolla.