Hoppa till innehåll
Sisällysluettelo
     1. Yhteenveto
          Tuloarviot
          Määrärahat
          Jakamaton varaus
          Väylähankkeet
          Kuntatalous
          Valtionvelka
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 0

Kuntatalous

Kuntatalouden tila on kiristynyt v. 2009 nopeasti, kun taantuman seurauksena yhteisöveron tuotto on romahtanut. Vuonna 2010 kuntien verotulojen arvioidaan sekä tuloveronkevennysten että työttömyyden kasvun takia vähenevän vuodesta 2009 hieman, vaikka kuntien osuutta yhteisöverosta ja kiinteistöveron ala- ja ylärajoja on korotettu. Valtionosuudet kasvavat veronkevennysten kuntakompensaatioiden ja indeksikorotusten vuoksi. Verotulojen nopea putoaminen merkitsee kuntien vuosikatteiden heikkenemistä sekä tänä että ensi vuonna, koska kunnat eivät pysty hillitsemään menojen kasvua yhtä nopeasti. Kuntatalouden lähtötilanne taantumaan on pitkään jatkuneesta nopeasta talouskasvusta huolimatta varsin heikko menojen ja lainakannan nopean kasvun vuoksi. Kunnat joutuvat taloutensa tasapainottamiseksi hillitsemään menojen kasvua.

Kuntien valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Nykyiset sektorikohtaiset kuntien valtionosuudet yhdistetään peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetuksi valtionosuudeksi. Uudistuksen myötä esi- ja perusopetuksen oppilaskohtainen valtionosuus muuttuu ikäluokan asukasmäärään perustuvaksi ja valtionosuusprosentti yhtenäistetään.

Vuonna 2010 kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdään ylimääräinen 30 milj. euron korotus. Sen lisäksi poikkeuksellisen harvaan asutuille ja saaristoisille kunnille kohdennetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä yhteensä 30 milj. euroa. Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus, joka sisältyy yhdistettyyn valtionosuusmomenttiin, on 20 milj. euroa eli 5 milj. euroa vuotta 2009 enemmän.

Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2009 verrattuna nettomääräisesti 209 milj. euroa.