Talousarvioesitys 0

2.2. Suomen kansantalouden kehitys

Maailmankaupan supistuminen sekä suhdanneherkkien investointihyödykkeidensuuri paino viennissä ovat vaikuttaneet voimakkaasti viennistä riippuvaisenSuomen taloudelliseen aktiviteettiin. Bruttokansantuotteen supistuminenon vuoden 2009 alkupuolella ollut voimakasta, mutta myös kotimaassaon saatu alustavia arvioita taantuman pohjan saavuttamisesta. Eritoten sekäkuluttajien että yritysten odotuksia kuvaavat barometriaineistotnäyttäisivät toipumisen merkkejä vuoden jälkipuoliskolta alkaen.Talouden odotetaan meilläkin piristyvän loppuvuotta kohden, muttaalkuvuoden heikkouden takia bruttokansantuotteen ennustetaan supistuvanSuomessa keskimäärin 6 % v. 2009. Jos Suomen tärkeimpienkauppakumppaneiden taloudet elpyvät odotetusti, vientiteollisuudenennakoidaan vetävän bruttokansantuotteen ensi vuonna pieneen, noinpuolen prosentin kasvuun.

Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys 1990—-2010**

Taulukko 3. Kansantalouden kehitys

Ulkomaankauppa

Pitkään jatkunut vientivetoinen talouskehitys katkesi taantumanmyötä. Viime vuonna viennin bkt-osuus nousi ennätykselliseen 47prosenttiin. Taantuman seurauksena Suomen perinteisten kauppakumppaneidentuontikysyntä on ollut varsin heikkoa. Kuluvan vuoden alkupuoliskollatavaraviennin arvo väheni runsaan kolmanneksen edellisen vuodenvastaavasta ajanjaksosta. Viennin määrä on kuitenkin osoittanutvakiintumisen merkkejä. Kun suhdanteiden ennustetaan kääntyvän paremmaksimm. Saksassa ja Ruotsissa loppuvuoden aikana ja raaka-aineiden hintojennormalisoituminen tukee Venäjän vähittäistä elpymistä, on olemassaperusteita Suomen viennin vahvistumiselle vuoden loppupuoliskolla.Silti vienti tulee tänä vuonna supistumaan runsaan viidenneksenja myös vientihinnat alenevat tuntuvasti. Viennin määrän ennustetaankasvavan ensi vuonna niukasti, vain pari prosenttia.

Raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden tuonti vähentyy tänävuonna tuntuvasti seuraten tiukasti teollisuuden tuotanto- ja vientinäkymienkehitystä. Varastojen sopeuttaminen kysyntää vastaaviksi osaltaanvähentää tuontia. Koneiden ja laitteiden tuonti vähenee merkittävästi,koska yritykset lykkäävät investointihankkeitaan. Kuluvana vuonnatuonnin määrä laskee noin viidenneksen ja tuontihinnat alenevatlähes 10 %. Vaihtosuhteen vuosia jatkunut heikkeneminen kuitenkinkeskeytyy. Vuonna 2010 tuonti jatkuu vaisuna vähentyen prosentin.Kuluvana vuonna vaihtotaseen ylijäämä suhteessa kokonaistuotantoonalenee noin 1,5 prosenttiin viimeisten kymmenen vuoden keskimääräisestä6 prosentista.

Kulutus

Palkansaajien reaaliansiot kohosivat alkuvuonna 3½ %viime vuodesta. Heikentyneen työllisyystilanteen takia kotitalouksienyhteenlasketut käytettävissä olevat reaalitulot eivät tänä vuonnalisäänny palkkojen noususta ja tuloveronkevennyksistä huolimatta.Kotitalouksien kulutusmenot kääntyivät laskuun vuosi sitten ja laskuvauhtikiihtyi alkuvuonna. Kulutuksen supistuminen on ollut laaja-alaista,sillä kotitaloudet ovat tinkineet sekä tavaroiden että palveluidenhankinnoistaan. Kotitaloudet ovat näin ollen lisänneet säästämistäänmerkittävästi. Toisaalta kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvujatkui vuoden alkupuoliskolla, vaikkakin hitaampana kuin vuottaaiemmin. Kulutus supistuu tänä vuonna lähes 3 %. Ostovoimakääntynee niukkaan kasvuun ensi vuonna, mutta työttömyyden edelleenlisääntyessä kotitalouksien varovaisuus jatkunee ja kulutus supistuuedelleen hieman. 

Investoinnit

Investoinnit vähenevät tänä vuonna n. 10 %. Kaikkientehdasteollisuuden toimialojen investoinnit alenevat, ja erityisestimetsä-, kone- ja metalliteollisuudessa lasku on voimakasta. Myös asuinrakennusinvestointienmäärä vähenee tänä vuonna, mutta todennäköisesti ei enää ensi vuonna.Maa- ja vesirakennusinvestoinnit pienenevät tänä vuonna, mutta kääntyvätnousuun v. 2010. Kone- ja laiteinvestoinnit laskevat molempinavuosina. Kaikkiaan kokonaisinvestoinnit alenevat ensi vuonna vielä5—6 %.

Työllisyys

Kuluvana vuonna työpaikat vähenevät erityisesti viennin supistumisenmutta myös kotimaisen kysynnän laskun johdosta. Työllisten määräjää yli 90 000 pienemmäksi kuin v. 2008 ja työllisyysastealenee alle 68 prosenttiin. Työttömyysaste nousee tänä vuonna keskimäärin9 prosenttiin. Vuonna 2010 työvoiman kysyntä jatkaa laskuaan runsaalla64 000 hengellä työllisyysasteen alentuessa 66 prosentintuntumaan eli kymmenen vuoden takaiselle tasolleen. Työttömyysastenousee keskimäärin 10½ prosenttiin ja työttömänä on noin 280 000henkilöä. Vakavaksi ongelmaksi nousee työttömyysaikojen pidentyminenja sitä kautta myös rakenteellinen työttömyys alkaa lisääntyä.

Palkka- ja hintakehitys

Raaka-aineiden hinnat ovat olleet lievässä nousussa viime vuodenloppupuoliskolla tapahtuneen voimakkaan alentumisen jälkeen. Teollisuudentuottaja- ja tuontihinnat seuraavat vähitellen raaka-aineiden hintauraa.Kuluttajahintojen nousu on lähes pysähtynyt ja joinakin kuukausinakuluttajahintaindeksi alenee edelliseen kuukauteen verrattuna. Hintojaalentaa vielä lainakorkojen, asuntojen ja polttonesteiden halpeneminen,mutta loppuvuoden käänne on jo näkyvissä. Vuoden alkupuolella toteutettualkoholi- ja tupakkatuotteiden verojen korotus nostaa hintatasoavajaalla puolella prosentilla. Lokakuussa alkoholiveroa korotetaanvielä uudelleen, kun taas elintarvikkeiden arvonlisäveroa alennetaan.Vuonna 2009 kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvo nousee vain 0,1 %.

Vuonna 2010 tuonti- ja tuotantohinnat jatkavat maltillista nousuaja työvoimakustannusten nousu tulee myös olemaan hidasta. Asuntohinnatja korot eivät enää alene. Tupakkaveroa korotetaan vuoden 2010 alustalukien. Heinäkuussa toteutettavat arvonlisäveron yleinen korotus,ravintolaruoan arvonlisäveron alennus sekä makeisveron käyttöönottoja virvoitusjuomaveron korotus nostavat kuluttajahintoja puolellaprosentilla. Kuluttajahintojen nousuksi ennustetaan hieman yli yksiprosenttia.