Talousarvioesitys 0

7.1. Hallinnon kehittämisen keskeiset hankkeet

Alla käsitellään hallinnon uudistamisen keskeisiä ja suurimpia hankkeita v. 2010. Tuottavuuden parantamista käsitellään kuitenkin omassa luvussaan 7.4.

SADe-ohjelma

Hallitus hyväksyi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa 2009 kannanoton sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamisesta. Kannanoton toimeenpanoa varten valtiovarainministeriö käynnisti huhtikuussa 2009 Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma). Kesäkuussa 2009 hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta tarkensi SADe-ohjelman toteuttamiseen liittyviä linjauksia. Tavoitteena on edistää julkisen hallinnon sähköistä asiointia siten, että se kattaa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut. Koko julkisen hallinnon (valtio, kunnat ja Kela) tietojärjestelmien yhteentoimivuutta kehitetään. Vuonna 2010 hankkeessa kehitetään sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuksia, otetaan käyttöön kansalaisen asiointitili ja uudistetaan Suomi.fi-portaalia.

Osana ohjelmaa on käynnistetty valmistelu valtion tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuria koskevan päätöksenteon siirtämiseksi konsernitasolle valtiovarainministeriöön. Valtion konserniohjausta tietohallinnon kehittämisessä tiivistetään strategisen ohjauksen, informaatio-ohjauksen, hankkeiden ja hankintojen ohjauksen ja normiohjauksen keinoin. Valtiovarainministeriön johdolla luodaan valtion tietojärjestelmähankkeille yhtenäinen arviointimenetelmä ja perustetaan valtiovarainministeriöön arviointitoiminto. Yhteisten JulkIT –ratkaisujen operatiivinen tuottaminen ja hallinnointi organisoidaan perustettavaan yhteiseen organisaatioon. Valmistelu käynnistetään siten, että kehitetty ratkaisu on toiminnassa viimeistään 1.1.2010.

Liikelaitosten uudistaminen

Valtion liikelaitosten organisaatiota ja asemaa uudistetaan Euroopan unionin komission Tieliikelaitoksen kilpailullista asemaa koskevan päätöksen johdosta. Päätöksessään komissio piti kiellettynä valtiontukena liikelaitoksen konkurssisuojaa ja kilpailijoista poikkeavaa verokohtelua. Tieliikelaitos on sittemmin muutettu valtion omistamaksi osakeyhtiöksi (Destia Oy).

Valtion liikelaitoksia on nykyään viisi: Ilmailulaitos Finavia, Luotsausliikelaitos Finnpilot, Metsähallitus, Senaatti-kiinteistöt ja Varustamoliikelaitos Finstaship. Näistä Ilmailulaitos ja Varustamoliikelaitos yhtiöitetään vuoden 2010 alusta lukien.

Yliopistouudistus

Yliopistot aloittavat toimintansa itsenäisinä oikeushenkilöinä vuoden 2010 alussa. Yliopistojen rahoitus muuttuu suorasta toimintamenorahoituksesta valtionavuksi. Yliopistojen taloudellista autonomiaa on tarkoitus vahvistaa järjestelyillä, joilla yliopistojen käytössä oleva valtion kiinteistövarallisuus siirtyy yliopistojen ja valtion yhdessä omistamiin kiinteistöyhtiöihin. Yliopistojen oikeusaseman muutos merkitsee mm. irtautumista valtion yhteisestä taloushallinnosta, maksuliikkeestä ja kassanhallintajärjestelmästä sekä työnantajapolitiikasta. Valtaosaltaan valtion rahoittamina laitoksina yliopistojen on kuitenkin edelleen mahdollista hyödyntää valtion yhteishankintayksikön kilpailuttamia hankintasopimuksia.

Muutoksessa yliopistojen henkilöstö siirtyy yksityisoikeudellisiin työsuhteisiin. Eläkejärjestelmän osalta tapahtuu jako siten, että vuonna 1980 tai sen jälkeen syntyneet kuuluvat TyEL-järjestelmän piiriin ja ennen vuotta 1980 syntyneet VaEL-järjestelmän piiriin. Viimeksi mainittujen osalta siis eläkevastuu on valtiolla ja työeläkemaksut kerätään valtiolle. Jako ennen vuotta 1980 syntyneisiin ja vuonna 1980 tai sen jälkeen syntyneisiin koskee sekä muutostilanteessa yliopistojen palveluksessa olevia että muutoksen jälkeen yliopistojen palvelukseen tulevia uusia henkilöitä.

Aluehallintouudistus

Lääninhallitukset, TE-keskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirit lakkautetaan ja niiden tehtävät kootaan ja uudelleen organisoidaan kahteen uuteen viranomaiseen, aluehallintovirastoon ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Tämä viranomaisrakenne muodostaa edellytyksiä jatkossa muillekin uudelleen järjestettäville valtion aluehallinnon tehtäville. Uudistuksessa parannetaan valtion aluehallinnon kansalais- ja asiakaslähtöisyyttä, tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Uudistus koskee n. 6 000 valtion palveluksessa olevaa henkilöä. Uusiin aluehallintoviranomaisiin kohdistuva tuottavuustavoite on vuosina 2010—2015 yhteensä 1 136 henkilötyövuotta. Uudistuksessa vahvistetaan maakunnan liittojen roolia aluekehitysviranomaisena kokoamalla liittoihin alueellisia kehittämistehtäviä ja niiden voimavaroihin liittyvää päätösvaltaa. Metsäkeskukset kytketään uudistuksessa toiminnallisesti valtion aluehallinnon yhteyteen.

Kainuun hallintokokeilu

Kainuun hallintokokeilussa on koottu maakuntatasolle hoidettavaksi kuntien terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtäviä, keskiasteen koulutuksen järjestäminen sekä maakunnan liiton tehtävät. Ylimmästä päätöksenteosta vastaa vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Maakunnan rahoitus kostuu valtionosuuksista, kuntien maksuosuuksista sekä asiakasmaksuista. Kuntien maksuosuudet perustuvat samanlaisiin osuuksiin kuntien tuloista. Kokeilu on alkanut v. 2005 ja se päättyy vuoden 2011 lopussa. Vuoden 2010 aikana valmistuu hallintokokeilun arviointitutkimus ja sen sekä muun seurannan perusteella hallitus antaa esityksen kokeilun jälkeisen ajan järjestelyistä syksyllä 2010.

Yhteispalvelun laajentaminen

Valtion paikallishallinnon ja Kelan paikallistason henkilöstön arvioidaan lähivuosina vähenevän eri viranomaisten palveluverkkojen uudistusten yhteydessä. Kansalaisten palveluverkkoa kehitetään kuitenkin yhteispalveluun perustuen. Yhteispalvelupisteiden määrää lisätään, laajennetaan niiden palveluvalikoimaa ja luodaan yhteispalvelun käyttöön uusia menettelytapoja ja työvälineitä. Yhteispalvelua kehitetään kaikkien paikallistason hallinnon toimijoiden välisenä yhteistyönä.

Alueellistaminen

Valtion työpaikkojen alueellistamista jatketaan tavoitteena 4 000—8 000 työpaikan alueellistaminen vuoteen 2015 mennessä. Toimenpiteitä kohdennetaan alueellisesti aiempaa tasaisemmin ja lisätään hallinnon ja alueiden kumppanuutta.