Talousarvioesitys 0

6.6. Valtionavut

Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kautta yhteensä 9,6 mrd. eurolla v. 2010. Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan 8,7 mrd. euroa. Muihin valtionapuihin ehdotetaan 933 milj. euroa. Valtionavut lisääntyvät yhteensä n. 647 milj. eurolla v. 2010.

Valtionapujen muutosta vuoteen 2009 verrattaessa on syytä ottaa huomioon kuntatalouden kannalta kustannusneutraalit muutokset, kuten verokevennysten kompensaatioon liittyvä 375 milj. euron lisäys, avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistamiseen liittyvä 62 milj. euron vähennys ja tehtävien siirtoihin liittyvä 30 milj. euron vähennys. Muutokset lisäävät valtionosuuksia nettomääräisesti 283 milj. euroa.

Päätösperäisten valtiontoimenpiteiden lisäksi valtionavut muuttuvat automaattisesti valtionosuusperusteissa kuten ikä- ja väestörakenteessa tapahtuvien muutosten johdosta.

Taulukko 22. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2008—2010 valtion talousarviossa, milj. euroa, ja muutos 2009—2010, %

¹⁾ Vuosien 2008-2009 valtionosuudet on laskennallisesti muutettu vastaamaan vuoden 2010 valtionosuuksien rakennetta.

Valtion toimenpiteet

Valtion toimenpiteiden vaikutus perustuu lainsäädännön ja muiden normien muutoksiin sekä harkinnanvaraisten määrärahojen osalta budjettipäätöksiin.

Valtion toimenpiteet vähentävät nettomääräisesti kuntien menoja 164 milj. euroa v. 2010. Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2009 verrattuna nettomääräisesti 209 milj. euroa.

Valtion vuoteen 2010 kohdistamien uusien toimenpiteiden lisäksi kuntatalouden tasapainoon ja peruspalvelujen rahoitustarpeeseen vaikuttavat kunnille aikaisemmin säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden määrän ja palvelujen kysynnän sekä verotulojen, palkkauskustannusten ja kustannustason kehitys.

Vuonna 2010 arvioidaan edellä lueteltujen perusteiden vaikuttavan kuntien ja kuntayhtymien talouteen vuoteen 2009 verrattuna seuraavasti:

Taulukko 23. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutokset vuodesta 2009 vuoteen 2010

Vuonna 2010 kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdään ylimääräinen 30 milj. euron korotus. Vuonna 2010 kuntien yhdistymisavustuksiin osoitetaan 114 milj. euroa, jossa on vähennystä 28 milj. euroa.

Poikkeuksellisen harvaan asutuille ja saaristoisille kunnille kohdennetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä yhteensä 30 milj. euroa.

Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen määräksi ehdotetaan 20 milj. euroa, mikä on 5 milj. euroa vuotta 2009 enemmän.

Valtion ja kuntien yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin ehdotetaan 5 milj. euroa.

Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiin ja -avustuksiin ehdotetaan 2 475 milj. euroa.

Opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen kohdennetaan 8 milj. euroa lisärahoitusta henkilöstön ammatillista osaamista parantavan Osaava-ohjelman käynnistämiseksi.

Perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettuja määrärahoja lisätään 14 milj. euroa ja niiden kohdentamista tehostetaan muuttamalla määräraha avustukseksi. Vieraskielisten oppilaiden suomi/ruotsi toisena kielenä ja oppilaiden oman äidinkielen opetuksen tarjontaa tuetaan 6 milj. eurolla, joustavan perusopetuksen toiminnan tukea 3 milj. eurolla sekä perusopetuksen tehostettua ja erityistä tukea 8 milj. eurolla.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää kasvatetaan edellisestä varsinaisesta talousarviosta yhteensä 2 650 opiskelijalla, josta 1 250 opiskelijan lisäys toteutetaan vuoden 2009 lisätalousarvioiden yhteydessä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista jatketaan tavoitteena muodostaa alueellisia tai muutoin vahvoja ammattiopistoja. Valtionosuutta oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien kasvattamiseksi lisätään yhteensä 7,6 milj. eurolla, josta 4 milj. euroa sisältyi vuoden 2009 ensimmäisen lisätalousarvion päätöksiin. Oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa lisätään 1 250 opiskelijalla, josta 1 000 opiskelijan lisäys toteutetaan jo vuoden 2009 toisen lisätalousarvion yhteydessä.

Perustamishankkeiden valtionosuuksiin ehdotetaan 56 milj. euroa kouluhankkeille ja 5 milj. euroa kirjastohankkeille. Määrärahataso alenee vuoden 2009 varsinaisen talousarvion tasolle; vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa osana elvytystä myönnettiin 9 milj. euron lisärahoitus. Elvytykseen liittyen yleissivistävän koulutuksen jälkirahoitteista valtionavustusten myöntämisvaltuutta korotetaan yhteensä 48,5 milj. eurolla, kun vastaava myöntämisvaltuuden korotus vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa oli 30,5 milj. euroa. Lisäksi osana elvytystä vuoden 2009 talousarvion yleissivistävän koulutuksen valtionosuuksien myöntämisvaltuutta korotettiin 30 milj. eurolla.

Teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuus kasvaa n. 14 milj. eurolla, josta noin puolet kohdistuu kunnille. Lisäys johtuu vuoden 2006 valtionosuusuudistuksesta, jonka yhteydessä päätetyllä tavalla valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta lasketaan kunkin taide- ja kulttuurilaitosmuodon toteutuneiden kustannusten perusteella. Loput lisäyksestä ohjautuu teatteri-, orkesteri- ja museotoimintaa järjestäville yksityisille yhteisöille ja säätiöille kunnan kulttuuripalveluiden tuottamiseksi.

Nuorten työpajatoiminnan tukea lisätään 0,5 milj. euroa, mikä suunnataan pääosin kuntien ylläpitämille nuorten työpajoille toiminnan laajentamiseksi kasvavan nuorisotyöttömyyden lievittämiseksi. Etsivään työparitoimintaan lisätään kunnille myönnettävinä avustuksina 2,15 milj. euroa toiminnan laajentamiseksi. Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden yksikköhintaa nostetaan 0,5 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.

Kuntien työllistämistuki vähenee 9 milj. euroa v. 2010, koska painopistettä siirretään yritysten kanssa toteutettavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen ja yksityisen sektorin tukityöllistämiseen. Kuntien menot vähenevät vastaavasti.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksissa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden 21,25 milj. euron korotuksella toimeenpannaan hallitusohjelmassa määriteltyjä tavoitteita. Korotus kohdistetaan mm. 1.9.2009 voimaan tulleen vammaispalvelulain uudistuksen toteuttamiseen, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ja äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen parantamiseen sekä perusterveydenhuollon ja ikäihmisten palvelujen kehittämiseen.

Kuntouttavaa työtoimintaa laajennetaan siten, että työtoimintaan osallistuvan velvoittavuuden ikäraja poistetaan. Tämä lisää valtionosuuksia ja kuntien menoja 2,1 milj. euroa.

Työvoimakoulutuksessa olevan työttömän ylläpitokorvauksen korottamiseen liittyen korotetaan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuen saajalle maksettavaa toimintarahaa yhdellä eurolla päivässä. Tähän liittyvä kuntien kustannusten lisäys on 0,4 milj. euroa ja valtionosuuden lisäys 0,2 milj. euroa.

Osittaisen hoitorahan tasoa nostetaan 1.1.2010 alkaen 90 euroon. Samalla laajennetaan oikeus osittaiseen hoitorahaan koskemaan myös yrittäjiä. Uudistuksen kokonaismenoiksi arvioidaan 3,1 milj. euroa, josta valtionosuus on 1,55 milj. euroa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen järjestäminen siirretään Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi 1.9.2010 lukien. Tulkkauspalvelujen määrärahan tarpeeksi v. 2010 arvioidaan 5,4 milj. euroa ja Kansaneläkelaitoksen toimintakuluiksi 0,54 milj. euroa. Vastaavat vähennykset on tehty kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen.

Avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistoa jatketaan siten, että laitoshoidossa oleville vammaisetuuteen oikeutetuille maksetaan vammaisetuutta 1.1.2010 lukien. Kansaneläkevakuutuksen osalta lisämäärärahan tarve on 62 milj. euroa. Valtionosuuksia kunnille vähennetään vastaavasti kuntien peruspalveluiden valtionosuudesta. Uudistukseen liittyen laitoshoidon enimmäismaksu nostetaan 85 prosenttiin asiakkaan nettotuloista. Kuntien asiakasmaksutulojen arvioidaan kasvavan tämän johdosta 62 milj. euroa.

Valtionavustus kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin on 26,8 milj. euroa. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) vuosille 2008—2011. Määrärahasta on tarkoitus käyttää 4 milj. euroa pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen.

Terveyskeskusten, vanhainkotien ja päiväkotien homekorjausavustuksia lisätään yhteensä 10 milj. eurolla siten, että valtionavustus maksetaan jälkirahoitteisesti aikaisintaan v. 2012.

Vuonna 2010 valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin korotetaan 5,0 milj. euroa vuoteen 2009 verrattuna. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan pysyy vuoden 2009 tasossa.

Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin on 313 milj. euroa, mikä on 41 milj. euroa enemmän kuin v. 2009.

Vuonna 2009 arvioidaan takautumissaatavan korvaukseksi perittyjä elatusapuja kertyvän 47,7 milj. euroa. Tästä kuntien osuus on 31,9 milj. euroa, joka maksetaan kunnille peruspalvelujen valtionosuuden kautta v. 2010. Kunnille korvataan vuosittain viiden vuoden ajan (2010—2014) niiden osuus saatavista, jotka Kela on saanut edeltävän vuoden aikana perittyä elatusvelvollisilta.

Indeksikorotukset

Vuonna 2010 valtionosuuksiin tehdään 2,4 prosentin suuruinen indeksikorotus, johon sisältyy 0,4 prosenttiyksikköä vuoden 2008 tason korjausta. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia 209 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 183 milj. euroa.

Taulukko 24. Indeksikorotukset v. 2010, milj. euroa

Väestön ja ikärakenteen muutokset

Kuntien valtionapuihin vaikuttaa myös ikärakenteen ja väestön määrän muutos. Muutoksesta johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät n. 58 milj. eurolla v. 2010. Laskennalliset kustannukset lisääntyvät sosiaali- ja terveydenhuollossa n. 169 milj. euroa. Esiopetusikäisten määrä kasvaa ja peruskouluikäisten määrä vähenee. Opetustoimen osalta ikäluokkien pienentymisestä aiheutuvasta valtionosuuksien laskennallinen säästöstä kohdennetaan 25.5.2007 kehyspäätöksen mukaan v. 2010 n. 22 milj. euroa koulutuksen laadun kehittämiseen. Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvän ikäluokan koko pysyy vielä v. 2010 nykytasolla. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei myöskään tapahdu muutoksia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa.

Taulukko 25. Oppilasmäärän, väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutukset kuntien valtionosuuksiin ja menoihin v. 2010, milj. euroa

Valtionosuuksien tasaukset

Tehtäväkohtaisia ja yleistä valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntakohtaisesti valtionosuuksien tasauksella, joka perustuu kunkin kunnan laskennallisten verotulojen määrään. Vuoden 2010 tasaus perustuu verovuoden 2008 tietoihin.

Taulukko 26. Valtionosuuksien tasaukset 2008—2010, milj. euroa

Verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasauslisien määrä on n. 785 milj. euroa, jossa lisäystä edelliseen vuoteen on n. 21 milj. euroa. Tasauslisää saa 265 kuntaa. Valtionosuuksien tasausvähennys tehdään 61 kunnalle, määrältään n. 790 milj. euroa.

Taulukot 27 ja 28 sisältävät arvioita kuntien rahoitusosuuksista.

Taulukko 27. Kuntien rahoitusosuus peruspalvelujen järjestämiseen (VM)¹⁾

¹⁾ Sisältää myös rahoitusosuuden opetusministeriön pääluokasta rahoitettavasta perusopetuksesta.

Taulukko 28. Kuntien rahoitusosuudet toisen asteen ja ammattikorkeakoulutuksen osalta (OPM)