Talousarvioesitys 0
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 2 409 milj. euroa, missä on kasvua vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon verrattuna 1 224 milj. euroa johtuen lähinnä työllisyysmäärärahojen 83 milj. euron lisäyksestä, Finnvera Oyj:n pääomituksesta ja 1 500 milj. euron lisäyksestä, joka aiheutuu vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa viennin rahoituksen turvaamiseen myönnetyn, vuosina 2009 ja 2010 käynnistettävän lainavaltuuden maksatuksista. Politiikkalohkossa on lisäksi eräitä teknisiä vähennyksiä ja määrärahasiirtoja. Työllisyys- ja yrityspolitiikkaa toteutetaan myös osalla Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka -lukuun sisältyvistä määrärahoista. Eräitä työvoimapoliittisia toimenpiteitä sekä työvoimakoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset tuet rahoitetaan myös sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotetaan ensisijaisesti työpaikkojen ja yritysten selviytymistä taantuman yli, uusien yritysten syntymiseen tähtääviä toimia ja edellytysten luomista investoinneille. Toimenpiteitä suunnataan pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen sekä yritysten rahoituksen saatavuuden turvaamiseen. Työntekijöiden osaamista kehittämällä tuetaan työurien jatkumista, huolehditaan työntekijöiden työllistyvyydestä rakennemuutoksissa ja ennaltaehkäistään työttömyyttä. Uusien yritysten syntymistä edistetään antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoilla ja kehittämällä starttirahajärjestelmää. Yksinyrittäjätuella kannustetaan yrittäjiä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tuen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 37 milj. euroa, josta 12 milj. euroa varataan käytettäväksi talouden rakennemuutosten työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamien häiriöiden lieventämisen edellyttämiin avustuksiin. Yritysten kansainvälistymisavustuksia lisätään n. 6 milj. eurolla liittyen investointien aikaistamista ja muita työllisyyttä lisääviä toimenpiteitä sisältävään toimenpidekokonaisuuteen sekä lisääntyneeseen avustusten kysyntään.
Toisena painopisteenä on parantaa ja kehittää työttömien ja lomautettujen osaamista ja työmarkkinavalmiuksia niin, että heillä on mahdollisimman hyvät edellytykset sijoittua työhön nopeasti suhdannetilanteen helpottuessa. Osana työllisyys- ja koulutustoimenpiteiden lisäämistä nuorten työvoimakoulutusta ja työllistämistä työpajoilla lisätään. Lisäksi aloitetaan palvelu, jonka tarkoituksena on etsiä nuorille oppisopimuspaikkoja, samoin kuin sellaisia palveluja, joissa yhdistyy työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja palkkatuettu työ. Myös korkeasti koulutettujen työvoimapoliittista aikuiskoulutusta lisätään ja kehitetään koulutuksen sisältöjä. Korkeasti koulutettujen työllistymiseen yrittäjinä etsitään uusia toimintamalleja. Korjausrakentamisen työvoimatarvetta katetaan mm. muuntokouluttamalla työttömiä uudisrakentamisen osaajina enenevästi korjausrakentamisen tehtäviin. Avoimet työpaikat täytetään mahdollisimman tehokkaasti. Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta kohdennetaan taantuman aiheuttamien lomautus- ja irtisanomistilanteiden hallintaan. Työvoimakoulutuksessa on keskimäärin 28 700 henkilöä, ja työllisyysmäärärahoilla työllistettyjä on keskimäärin 46 365 henkilöä. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimenpiteiden määrärahat nousevat vuoden 2009 talousarvion 477 milj. eurosta 561 milj. euroon v. 2010. Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 milj. euroa valtion ja pääkaupunkiseudun välisen aiesopimuksen toteuttamiseksi palkkaamalla yhteensä 40 henkilötyövuotta vastaava lisähenkilöstö palkkatuettuun työhön työ- ja elinkeinotoimistoihin, jotka kohdistavat em. aiesopimukseen liittyen vastaavan suuruisen lisävoimavaran maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistymisen nopeuttamiseen ja tehostamiseen.
Finnvera Oyj:n rahoituksesta merkittävä osa suunnataan yrityksiin, joiden kannattavuus tai maksuvalmius on heikentynyt taloudellisen taantuman takia, mutta joilla arvioidaan olevan edellytykset kannattavaan toimintaan suhdannetilanteen parannuttua. Erityisesti tätä tarkoitusta varten on otettu käyttöön suhdannelainat ja -takaukset. Finnvera Oyj:n korkotukilainavaltuuksiksi ehdotetaan 273 milj. euroa, joihin sisältyy 10 milj. euron lisäys liittyen investointien aikaistamista ja muita työllisyyttä lisääviä toimenpiteitä sisältävään kokonaisuuteen. Tavoitteena on mm. tukea tällä tavoin naisyrittäjyyttä ja aloittavien yritysten selviytymistä. Luottotappiokorvauksia yhtiölle arvioidaan maksettavan 42,5 milj. euroa.Finnvera Oyj:n toimintakyvyn turvaamiseksi ehdotetaan 30 milj. euron pääomitusta.
Viennin rahoituksen turvaamiseksi Suomen Vientiluotto Oy rahoittaa välittäjäpankin kautta vientikaupan edellyttämää pitkäaikaista luotonantoa. Tämän jälleenrahoitusmallin ja sen edellyttämien vientitakuiden määrän korottamisen avulla pyritään varmistamaan viennin rahoittaminen kilpailukykyisin ehdoin. Momentille on varattu 1 500 milj. euroa lainojen maksatuksia varten.