Hoppa till innehåll
Sisällysluettelo
     1. Yhteenveto
            Kriisinhallinta
            Lähialueyhteistyö
            Kehitysyhteistyö
            Hallinto
            Siviilikriisinhallinta
            Poliisitoimi
            Rajavartiolaitos
            Maahanmuutto
            Kuntien tukeminen
            Valtion eläkemenot
            Maksut EU:lle
            Hallinnon kehittäminen
            Autoveron vientipalautus
            Maaseudun kehittäminen
            Maatalous
            Vesitalous
            Metsätalous
            Viestintäpolitiikka
            Liikennepolitiikka
            Liiketoiminta
            Tutkimus
            Hallinto
            Energiapolitiikka
            Muut politiikkalohkot
            Sosiaalivakuutusmaksut
            Sairausvakuutus
            Eläkemenot
            Kansaneläkemenot
            Kuntouttava työtoiminta
            Työttömyysturva
            Virastot ja laitokset
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 0

Liikennepolitiikka

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutetaan v. 2010 merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Vuoden 2010 alusta aloittavat toimintansa kaksi uutta virastoa, Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto. Liikennevirastoon yhdistetään Tiehallinto, Ratahallintokeskus sekä Merenkulkulaitoksen väylätoiminto. Liikenteen turvallisuusvirastoon yhdistetään Ajoneuvohallintokeskus, Ilmailuhallinto, Rautatievirasto sekä Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminto. Lisäksi Liikenteen turvallisuusvirastoon siirretään Tiehallinnon turvallisuustehtäviä. Tiepiirit sekä Merenkulkulaitoksen yhteysalustehtävät siirtyvät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin, joiden liikenne- ja infra -vastuualueille siirtyvät myös lääninhallitusten liikenneosastojen tehtävät.

Liikennepolitiikan toteuttaminen perustuu liikennepoliittiseen selontekoon, jossa on esitetty liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma vuoteen 2020. Liikennepolitiikkaa toteuttavat liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto sekä Liikenteen turvallisuusvirasto. Liikennepolitiikkaa toteutetaan myös tukemalla muita kuin valtion omistamia liikenneverkkoja sekä ostamalla ja tukemalla liikenteen palveluja.

Liikennepalvelujen osalta liikennepolitiikkaa toteutetaan käyttämällä lainsäädännön ja ohjauksen keinoja sekä ostamalla liikenteen palveluja turvallisen ja ympäristöystävällisen liikennepalvelujärjestelmän luomiseksi. Juna-, meri-, lento- ja linja-autoliikennepalvelujen ostoilla ja tuilla turvataan peruspalvelutasoiset liikkumistarpeet koko maassa sekä edesautetaan liikenteen palvelujen säilymistä.

Liikenne- ja viestintäministeriön menoiksi arvioidaan 19,8 milj. euroa.

Liikenneviraston toimintamenoiksi arvioidaan 91,6 milj. euroa ja perusväylänpidon menoiksi 964 milj. euroa, josta määräraharahoituksen osuus on 888 milj. euroa. Perusväylänpidossa asetetaan etusijalle teiden, ratojen ja vesiväylien jokapäiväinen liikennöitävyys, väyläverkon kunnosta huolehtiminen sekä turvallisuus ja ympäristö. Väylästön kunnossapitoon jokapäiväisen liikkumisen turvaamiseksi käytetään yhteensä 444 milj. euroa, josta teihin 227 milj. euroa, ratoihin 168 milj. euroa ja meriväyliin 47 milj. euroa.

Liikenneverkon kehittämishankkeilla parannetaan liikenneoloja. Väylästön kehittämisinvestointeihin käytetään 428,6 milj. euroa. Uusina hankkeina v. 2010 käynnistetään elinkaarihankkeiden E18 Koskenkylä—Kotka ja Kokkola—Ylivieska 2. raiteen toteuttaminen. Hankkeet sisältyvät liikennepoliittiseen selontekoon.

Yksityisteiden valtionapuun ehdotetaan 23 milj. euroa. Muiden kuin Finavian vastuulla olevien, säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevien lentokenttien avustamiseen ehdotetaan 1 milj. euroa.

Liikenteen turvallisuusviraston menoiksi arvioidaan 113,8 milj. euroa, josta 80,3 milj. euroa rahoitetaan maksutuloilla ja 33,5 milj. euron määrärahalla.

Liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin ehdotetaan yhteensä 203,5 milj. euroa, josta merenkulun ja muun vesiliikenteen edistämiseen osoitetaan 100,7 milj. euroa, joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen 62,7 milj. euroa, junien kaukoliikenteen ostoihin 31,4 milj. euroa sekä saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostoihin ja kehittämiseen 7,9 milj. euroa.