Talousarvioesitys 0

5.3. Määrärahat hallinnonaloittain

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)

Valtioneuvoston pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 78,1 milj. euroa. Määrärahasta 36 milj. euroa on puoluetukea, josta 17,9 milj. euroa on tarkoitettu tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen.

Ulkoasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 188 milj. euroa, missä on lisäystä 11 milj. euroa vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Ulkoasiainministeriön pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 19 %, kriisinhallinnan 7 %, lähialueyhteistyön 2 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 63 % ja muiden menojen 9 %.

Kriisinhallinta

Sotilaalliseen kriisinhallintaan ehdotetaan yhteensä 112,7 milj. euroa, mikä on 0,9 milj. euroa vähemmän kuin v. 2009. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoista on 59,8 milj. euroa. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 53 milj. euroa kriisinhallintatoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin.

Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 18,3 milj. euroa, joka on 0,1 milj. euroa enemmän kuin v. 2009. Määrärahojen perustana on turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjaus siviilikriisinhallinnan laajentamisesta.

Sotilaallisissa ja siviilikriisinhallintaoperaatioissa arvioidaan olevan palkattua henkilöstöä v. 2010 yhteensä noin 1 050 henkilötyövuotta.

Lähialueyhteistyö

Lähialueyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 19,5 milj. euroa vuoden 2009 tavoin. Lähialueyhteistyön ensisijainen kohde on Luoteis-Venäjän federaatiopiiri. Lähialueyhteistyötä ohjaavat v. 1992 solmittu Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyösopimus sekä valtioneuvoston v. 2004 vahvistama strategia. Toimintaa suunnataan myös taloudellisen yhteistyön edistämiseen.

Kehitysyhteistyö

Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston v. 2005 tekemään päätökseen saavuttaa kehitysyhteistyömäärärahoissa 0,51 prosentin minimitavoite suhteessa bruttokansantuloon vuoteen 2010 mennessä. Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 966 milj. euroa, joka on 0,55 % suhteessa bruttokansantuloon. Ulkoasiainministeriön pääluokan lukuun 30, Kansainvälinen kehitysyhteistyö, ehdotetaan yhteensä 751,5 milj. euroa. Talousarvioesityksessä ehdotetaan myönnettäväksi kehitysyhteistyöhön budjettivuoden määrärahojen lisäksi myös 1 105 milj. euron sitoumusvaltuudet, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2010 jälkeisille vuosille.

Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) osakepääoman korottamiseen ehdotetaan yhteensä 15 milj. euron määrärahaa.

Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 790 milj. euroa, joka on 8 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa. Ilman vuosittain paljon vaihtelevia vaalimenoja hallinnonalan määrärahojen lisäys vuoteen 2009 on n. 7 milj. euroa. Määrärahatasoa v. 2010 pienentää 7,7 milj. eurolla kiinteistöasioiden siirto käräjäoikeuksista maanmittauslaitokselle.

Määrärahoista 33 milj. euroa on tarkoitettu ministeriölle ja sen yhteydessä toimiville virastoille, 324 milj. euroa tuomioistuimille, oikeusapuun ja holhoustoimen edunvalvontapalveluihin, 224 milj. euroa rangaistusten täytäntöönpanoon, 97 milj. euroa ulosottotoimeen, 41 milj. euroa syyttäjäntoimeen, 46 milj. euroa arvonlisäveromenoihin, 2 milj. euroa vaalimenoihin ja 22 milj. euroa muihin menoihin.

Perustuslain valmistelua jatketaan v. 2009 valmistuvan komiteatyön pohjalta. Yhdenvertaisuuslainsäädäntöä kehitetään eri syrjintäperusteiden kannalta nykyistä kattavammaksi ja johdonmukaisemmaksi. Annetaan hallituksen esitys esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilainsäädännön kokonaisuudistukseksi.

Oikeusturva sekä maksuhäiriöt ja niiden hoitaminen

Tuomioistuimissa tavoitteena on lyhentää käsittelyaikoja ja vähentää tuomioistuimissa yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrää. Taloudellinen taantuma lisää tuomioistuinten asiamääriä. Myös turvapaikanhakijoiden määrän kasvu lisää asioiden määrää hallinto-oikeudessa. Oikeusturvan takaamiseksi toteutetaan käräjäoikeuksien organisaatiota ja palveluja koskeva rakennemuutos, kehitetään riidattomien saatavien käsittelyä ja sähköistä asiointia sekä siirretään kiinteistöjen kirjaamisasiat maanmittauslaitokselle.

Yleisten edunvalvontatehtävien osalta tavoitteena on lisätä ostopalvelujen osuutta sekä edunvalvontavaltuutuksen käyttöä. Ulosottotoimessa taantuma lisää voimakkaasti saapuvien asioiden määrää. Valtakunnanvoudinvirasto aloittaa toimintansa, ja sille siirretään oikeusministeriöstä ulosottovirastoja koskevat operatiiviset tehtävät ja lääninhallitusten ulosottotehtävät. Ulosottomaksuja korotetaan yhteensä 4 milj. eurolla.

Rikollisuuden vastustaminen

Kriminaalipolitiikassa painotetaan erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämistä.

Rikosvastuun toteutuminen varmistetaan prosessien joutuisuudesta huolehtimalla. Tavoitteena on erityisesti vaativien rikosasioiden käsittelyn kokonaiskeston lyhentäminen poliisin ja syyttäjän esitutkintayhteistyötä tehostamalla sekä syyttäjien ja tuomioistuinten yhteistyöllä. Syyttäjälaitoksessa Ruanda- ja WinCapita-juttujen lisämenot ovat 1 milj. euroa.

Rangaistusten täytääntönpanossa aluevankiloita yhdistetään sekä kriminaalihuollosta ja vankeinhoidosta muodostetaan yhtenäinen organisaatio. Vuoden 2010 alusta lähtien on vain yksi viranomainen, Rikosseuraamuslaitos. Valvotun koevapauden ja avolaitosten käyttöä lisätään vankeinhoidossa. Otetaan käyttöön ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava valvontarangaistus ja elektroninen valvonta eri seuraamusten toimeenpanon tukena.

Sisäasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 26)

Sisäasiainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 267 milj. euroa, mikä on 79 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa. Suurimmat määrärahalisäykset kohdistuvat maahanmuuttoon.

Hallinto

Hallinnon tietotekniikkakeskus siirtyy vuoden 2010 alusta lukien tilaaja-tuottaja -mallin mukaiseen maksulliseen palvelutoimintaan. Vuoden 2010 alusta Hallinnon tietotekniikkakeskukseen yhdistetään Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen Kajaanin yhteyspalvelukeskus.

Siviilikriisinhallinta

Siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian ja turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten pohjalta ylläpidetään ja kehitetään siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksia osana Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Menoihin osoitetaan sisäasiainministeriön pääluokassa 1,5 milj. euroa.

Poliisitoimi

Poliisitoimen menoihin osoitetaan 682 milj. euroa. Poliisin toimintaa painotetaan rikollisuutta ennalta estävään suuntaan. Poliisi toimii asiakaslähtöisesti ja eettisesti korkeatasoisesti niin, että kansalaisten luottamus toimintaan säilyy.

Poliisi siirtyy vuoden 2010 alusta kaksiportaiseen hallintomalliin, jonka mukaan nykyisestä poliisin ylijohdosta ja poliisin lääninjohdoista koostuvan poliisin keskushallintoviranomaisen suorassa alaisuudessa ovat poliisilaitokset sekä keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, liikkuva poliisi, Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisin tekniikkakeskus.

Poliisin tietojärjestelmien kokonaisuudistukseen (Halti - Patja) liittyen toteutetaan v. 2010 ase- ja turvallisuusalan valvontarekisterit sekä rahankeräysrekisteri. Vuonna 2009 käynnistettyä poliisiasiaintietojärjestelmän uudistamista (Vitja-hanke) jatketaan. Tavoitteena on uuden järjestelmän käyttöönotto v. 2013. Kokonaisuudistuksen toteuttaminen on edellytys uusien, kansalaisille suunnattujen palveluiden käyttöönotolle sekä poliisin tuottavuustavoitteiden saavuttamiselle.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen menoihin osoitetaan yhteensä 239 milj. euroa. Itäraja pidetään turvallisena ja toimivana. Rajaliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan kehittämällä kansainvälisten rajanylityspaikkojen - erityisesti Vaalimaan ja Helsinki—Vantaan - rakenteita, henkilöstövoimavaroja ja teknologiaa. Meripelastustoimi järjestetään siten, että apua voidaan osoittaa viipymättä ja mitoittaa tilanteen edellyttämällä tavalla. Rajajoukkojen käyttöperiaatteiden, kokoonpanojen ja varustuksen sekä operatiivisten suunnitelmien uudistamista jatketaan osana valtakunnallista valmius- ja puolustussuunnittelua.

Rikostorjuntaa kehitetään keskittämällä toimintoa valtakunnallisesti, tehostamalla viranomaisyhteistyötä ja kytkemällä kansainväliset yhteistyöverkostot nykyistä paremmin mukaan toimintaan.

Pelastustoimi ja hätäkeskuslaitos

Pelastustoimen ja hätäkeskuslaitoksen menoihin esitetään 87 milj. euroa. Pelastustoimi toteuttaa yhteistyössä muiden vastuuviranomaisten kanssa asumisen paloturvallisuuden toimenpideohjelmaa ja pyrkii lisäämään turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä. Vuoden 2010 aikana hallitus antaa esityksensä uudeksi pelastuslaiksi, joka on tarkoituksena saada voimaan vuoden 2011 alusta.

Hätäkeskustoimintaa tehostetaan ja toiminnan tuottavuutta lisätään Hätäkeskuslaitoksen rakenteita kehittämällä. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan vuoteen 2015 mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa. Hätäkeskustoiminnan strategisten linjausten mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen aloitetaan.

Maahanmuutto

Maahanmuutosta aiheutuviin menoihin osoitetaan 169 milj. euroa. Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt viime vuosina ja kasvun ennakoidaan jatkuvan. Perhesiteiden ja opiskelun vuoksi tapahtuva maahanmuutto on kasvussa, samoin turvapaikanhakijoiden määrä. Myös työvoiman maahanmuutto lisääntyy lähitulevaisuudessa, vaikkakin talouden taantuma tilapäisesti vähentää ulkomaisen työvoiman tarvetta. Hallinnonalan strategian mukaisesti maahanmuuttopolitiikka on aktiivista ja vastuullista. Toteutuksessa otetaan huomioon suomalaisen yhteiskunnan, työmarkkinoiden ja maahanmuuttajien lisäksi politiikan vaikutukset lähtömaihin. Vahvistetaan sisäasiainministeriön asemaa maahanmuuttopolitiikasta vastaavana ministeriönä ja tiivistetään Maahanmuuttoviraston ohjausta. Maahanmuuttajien osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan edistetään hyvällä kotouttamisella. Kunnille maksettavia korvauksia korotetaan 10 prosentilla. Hyvien etnisten suhteiden toteutumiseen panostetaan. Vastataan kansainvälisen suojelun tarpeisiin ihmisoikeuksien toteutumisen periaatteet varmistaen.

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta johtuen hakijoiden vastaanoton kustannukset sekä pakolaisista ja turvapaikanhakijoista kunnille maksettavat korvaukset ovat lisääntyneet. Tämän vuoksi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon sekä kunnille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan lisämäärärahaa 75,7 milj. euroa.

Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2 704 milj. euroa, mikä on 74 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen vähentyminen aiheutuu siitä, että vuoden 2009 talousarvioon sisältyi julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistämiseen osoitettu 197 milj. euron määräraha, jota ei enää ole vuoden 2010 talousarvioesityksessä.

Vuoden 2010 talousarvioesityksessä esitettävistä uusista ja aiemmin myönnetyistä puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu vuodelle 2010 menoja yhteensä 817 milj. euroa ja talousarviovuoden jälkeisille vuosille määrärahasitoumuksia 2 133 milj. euroa. Vuoden 2010 talousarvioesityksen määrärahoilla ylläpidetään puolustusvoimien toiminnan nykytaso.

Puolustusministeriön hallinnonalan suorituskykyjen kehittämisen haasteena tulevat säilymään toiminnan ylläpitoon tarvittavien resurssien riittävyys sekä teknologian hankinnan, käytön ja ylläpidon kallistuminen.

Sotilaallinen maanpuolustus

Puolustusvoimille kuuluvat tehtävät vaativat selkeää toimintojen ja hankintojen priorisointia. Tasapainoinen puolustuskyvyn kehittäminen ja ylläpito edellyttävät, että noin kolmannes resursseista käytetään materiaalisen valmiuden ylläpitämiseen, noin kolmannes henkilöstömenoihin ja noin kolmannes muihin toimintamenoihin. Puolustusvoimien tehtäviä ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan ja niillä on seuraavat tavoitteet:

• Puolustusvoimat ylläpitää ja kehittää sellaista puolustuskykyä ja vallitsevaan tilanteeseen suhteutettua valmiutta, joka ennalta ehkäisee sotilaallisten uhkien kohdistumisen maahamme, mahdollistaa Suomen alueen puolustamisen sekä itsenäisyyden säilyttämisen
• Puolustusvoimat osallistuu aktiivisesti viranomaisten väliseen yhteistyöhön ja kehittää sotilaallisten suorituskykyjen ja osaamisen käyttöä muiden viranomaisten tukemiseksi
• Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistutaan voimavarojen ja valtiojohdon linjausten mukaisesti. Puolustusvoimien kykyä osallistua nykyistä vaativampiin ja nopeammin käynnistettäviin kriisinhallintaoperaatioihin kehitetään.

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan määrärahoja 1 583 milj. euroa, mikä on n. 51 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu pääosin kustannustasotarkistuksista ja määrärahasiirrosta puolustusmateriaalihankinnat-momentilta.

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 741 milj. euroa, mikä on n. 44 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys muodostuu pääosin aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien menojen ajoitusmuutoksista, kustannustasotarkistuksista, Pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksen suorituskyvyn tehostaminen -tilausvaltuuden vuoden 2010 menoista ja työllisyyttä tukevien puolustusvoimien materiaalihankintojen aikaistamisesta aiheutuvista menoista.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Puolustusministeriön hallinnonalalle sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 53 milj. euroa, mikä on n. 2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa. Ulkoasiainministeriön hallinnonalalle sisältyy suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoja 59,8 milj. euroa. Sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahojen mitoituksessa on otettu huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan v. 2010.

Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 14 860 milj. euroa, missä on lisäystä 558 milj. euroa vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Valtionosuusuudistuksen myötä nykyiset sektorikohtaiset kuntien valtionosuudet (valtiovarainministeriö, opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) yhdistetään peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetuksi valtionosuusmomentiksi valtiovarainministeriön pääluokkaan. Yhdistetyissä valtionosuuksissa on nykyinen yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kokonaisuudessaan sekä esi- ja perusopetus, yleiset kirjastot (pl. maakunta- ja keskuskirjastokorotukset), yleinen kulttuuritoimi sekä taiteen perusopetuksen asukaskohtainen osa.

Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 52 %. Muita merkittäviä eriä ovat valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset (26 % menoista) ja maksut EU:lle (12 % menoista).

Kuntien tukeminen

Peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitettuun valtionosuuteen ehdotetaan 7 750 milj. euroa, mihin sisältyy 2,4 prosentin kustannustason tarkistus lukuun ottamatta kuntien yleistä kulttuuritoimea ja asukaskohtaista taiteen perusopetusta.

Kuntien yhdistymisen taloudelliseen tukeen ehdotetaan 114 milj. euroa, mikä on 28 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2009 varsinainen talousarvio. Määrärahassa on varauduttu neljään kuntaliitokseen v. 2010.

Kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeiden rahoittamista ja siihen liittyvää 5 milj. euron määrärahasiirtoa kuntien valtionosuuksista ehdotetaan jatkettavaksi. Lisäksi valtion ja kuntien yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin ehdotetaan 5 milj. euroa.

Yleisperustelujen luvussa 6 Peruspalvelubudjetti käsitellään tarkemmin kuntataloutta ja valtion tukea kunnille.

Valtion eläkemenot

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 3 863 milj. euroa, missä on lisäystä 110 milj. euroa vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Maksut EU:lle

Suomen maksuosuuksiin Euroopan unionille ehdotetaan 1 800 milj. euroa, missä on kasvua 29 milj. euroa vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Hallinnon kehittäminen

Uusi aluehallinnon organisaatio ja tehtäväjako toteutuu vuoden 2010 alusta lukien. Valtion aluehallinnossa tehtäviä kootaan kahteen monialaiseen virastoon: valtiovarainministeriön hallinnonalalle perustettavaan valtion aluehallintovirastoon sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle perustettavaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Aluehallintoviraston toimintamenomääräraha on 48 milj. euroa ja se koostuu siirroista valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen momenteilta. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimiin ehdotetaan 2,5 milj. euron määrärahalisäystä uusien aluehallintoviranomaisten yhteiseen kehittämiseen. Lisäys toteutetaan pääluokan sisäisinä siirtoina.

Talousarviovuonna kootaan valtionhallinnon neljä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta yhdeksi virastoksi valtiovarainministeriön hallinnonalalle. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Palkeet) aloittaa toimintansa vuoden 2010 alusta. Sen toimintamenoihin varataan 1 milj. euroa palvelukeskusten yhdistämisestä johtuviin menoihin sekä vielä v. 2010 tapahtuvista asiakkaiden vastaanottohankkeista johtuviin investointeihin. Palvelukeskusten toimintaa selostetaan tarkemmin yleisperustelujen luvussa 7.3 Hallinnon yhteisten palvelujen tehostaminen.

Ahvenanmaan maakunnan tukeminen

Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioitu yhteensä 202 milj. euroksi. Määrärahat vähenevät vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon verrattuna 29 milj. euroa. Ahvenanmaan tasoitusmaksun perusteena ovat valtion tulot, joiden arvioidaan vähenevän talouskehityksen johdosta.

Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen

Työnantajien tietyin ehdoin saamaan matalapalkkatukeen ehdotetaan 70 milj. euroa. Energiaverotukeen ehdotetaan 114 milj. euroa, mikä on 22 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa. Talouskehityksen johdosta energiankulutuksen arvioidaan jäävän pitkän aikavälin keskiarvon alle.

Autoveron vientipalautus

Vuoden 2010 alusta voimaan tulevaan autoveron vientipalautukseen varataan talousarviovuonna 10 milj. euroa. Autoveron vientipalautuksella voidaan palauttaa ajoneuvon arvosta jäljellä oleva autovero, kun käytetty ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi.

Opetusministeriön hallinnonala (pääluokka 29)

Opetusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 6 186 milj. euroa, missä on lisäystä 64 milj. euroa vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Opetusministeriön pääluokan määrärahoista pääosan muodostavat määrärahat yliopistojen valtionrahoitukseen ja tieteen tukemiseen sekä valtionosuudet ja -avustukset ammattikorkeakouluopetukseen, yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön sekä kulttuuriin, taiteeseen, liikuntatoimeen ja nuorisotyöhön. Opetus- ja kulttuuritoimen menoista rahoittavat pääosan valtio ja kunnat. Tieteen sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista 50 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.

Yliopistojen ja tieteen rahoitus

Valtio vastaa lähes kokonaan yliopistojen ja tieteen toimintamenoista ja määrärahoista. Vuoden 2010 alusta lukien yliopistot eivät enää ole valtion tilivirastoja. Niille myönnetty määräraha muutetaan valtionrahoitukseksi yliopistojen toimintaan. Yliopistojen perusrahoitus määräytyy toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella. Yliopistojen uuden rahoitusjärjestelmän mukainen yliopistoindeksiin perustuva vuotuinen kustannustason tarkistus suoritetaan ensimmäisen kerran määriteltäessä yliopistojen valtionrahoitusta vuodelle 2011. Jo aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti sovitut pysyväisluonteiset tarkistukset otetaan kuitenkin uuden rahoitusjärjestelmän lähtötasossa 2010 huomioon. Tämän mukaisesti Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen kohdennetaan 56,1 milj. euroa ja muiden yliopistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi valtionrahoitus kasvaa 17,3 milj. eurolla. Yliopistojen valtionrahoituksessa otetaan lisäksi huomioon kompensaatio siitä arvonlisäveron osuudesta, joka sisältyy yliopistojen peruskoulutukseen ja perustutkimukseen liittyviin hankintoihin. Tämän arvonlisäveron kompensaation suuruus on 115,8 milj. euroa v. 2010 ja se katetaan siirrolla opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromomentilta. Kahden säätiöyliopiston pääomaan ehdotetaan yhteensä 150 milj. euroa. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja koskevaan myöntämisvaltuuteen ehdotetaan lisäystä 103 milj. euroa, mistä 90 milj. euroa aiheutuu virkatutkijamuutoksesta.

Opetuksen ja kulttuurin valtionosuudet

Kuntien ja muiden ylläpitäjien järjestämien koulutuspalvelujen sekä kulttuuritoimen valtionrahoitus määräytyy pääosin laskennallisen valtionosuusjärjestelmän mukaisesti yksikköhintojen ja suoritemäärien perusteella. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiin ja -avustuksiin ehdotetaan 2 475 milj. euroa. Esi- ja perusopetuksen (poikkeuksena eräät oppilaskohtaisesti rahoitettavat erät), yleisen kirjastotoimen, yleisen kulttuuritoimen ja asukaskohtaisesti rahoitetun taiteen perusopetuksen käyttökustannusten valtionosuudet ehdotetaan siirrettäväksi valtiovarainministeriön pääluokkaan kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistukseen liittyen.

Opetustoimessa ikäluokkien pienenemisestä aiheutuu laskennallista säästöä n. 22 miljoonaa euroa. Se esitetään kohdennettavaksi koulutuksen laadun kehittämiseen tavoitteena mm. opetusryhmien koon pienentäminen.

Osana työvoiman ja työvoimatarpeen kohtaantoon liittyvien ongelmien ratkaisemisen tukemiseksi esitetään ammatillisen peruskoulutuksen laajentamista keskimäärin 2 650 opiskelijalla. Perustamishankkeiden valtionosuuksiin ehdotetaan 56 milj. euroa kouluhankkeille ja 5 milj. euroa kirjastohankkeille.

Veikkausvoittovarojen käyttö

Arpajaislain mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 463 milj. euroa. Tieteen menoista 26 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla. Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen (ml. kulttuurin valtionosuudet) kokonaismäärästä 65 % myönnetään veikkausvoittovaroista. Voittovaroista käytetään jakosuhdelain mukaisesti 28 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 10 % nuorisotyön edistämiseen, 19,4 % tieteen edistämiseen ja 42,8 % taiteen edistämiseen.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 826 milj. euroa, missä on vähennystä 19 milj. euroa vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Maaseudun kehittäminen

Hallituksen tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen. Määrärahat kasvavat vuosia 2007—2013 koskevan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen liittyvien maksatusten johdosta. Maatalousmuseo Sarkan valtion tuki siirtyy opetusministeriön hallinnonalalle.

Maatalous

Maatalouden osuus pääluokan määrärahoista on 77 %. Määrärahat alenevat nettomääräisesti 45,8 milj. eurolla vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Tavoitteena on maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen, tuotannon jatkuminen koko Suomessa sekä kuluttajien odotusten huomioon ottaminen sekä vesistö- ja ilmastokuormituksen vähentäminen. Maatalousperäistä bioenergiatuotantoa pyritään lisäämään. Tavoitteisiin pyritään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja kansallisen tukipolitiikan, tutkimuksen ja neuvonnan keinoin. EU:n maatalouspolitiikan välitarkastuksen (ns. terveystarkastus) johdosta EU:n suorat tuet supistuvat, ja myös sisämarkkinatukeen ja sokerituotannon erityistoimenpiteisiin osoitettavat määrärahat alenevat sokeriuudistuksen loppuessa pääosin vuoden 2009 aikana. Toisaalta maatalouden ympäristötukimäärärahat kasvavat ns. terveystarkastuksen uusien toimenpiteiden johdosta.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

Tavoitteena on ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden sekä ympäristön suojeleminen, kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentäminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Eläinlääkintähuoltolain voimaantulon johdosta lisätään määrärahoja yhteensä 4,8 milj. eurolla. Määrärahasta 3,5 milj. euroa suunnataan eläinlääkintähuollon kunnilta hankittaviin ostopalveluihin, 0,2 milj. euroa muihin menoihin ja 1,1 milj. euroa budjetoidaan valtiovarainministeriön hallinnonalalla aluehallintokeskuksille lain toimeenpanoon.

Kala-, riista- ja porotalous

Tavoitteena on kala- ja riistakantojen kestävä ja monipuolinen käyttö. Määrärahojen tason nousu johtuu lähinnä kalastuksenhoitomaksun indeksikorotusta vastaavasta korotuksesta.

Vesitalous

Tavoitteena on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä vesitalous. Vesihuollon tukemisessa ensisijaisena tavoitteena ovat alueellisen yhteistyön parantaminen ja vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa. Tukea suunnataan edelleen haja-asutusalueilla merkittävästi viemäriverkoston laajentamiseen. Tärkeiden tulvasuojeluhankkeiden tukemiseen varataan rahoitusta.

Metsätalous

Tavoitteena on lisätä kotimaisen puun hakkuita ja puun energia- ja muuta käyttöä, parantaa metsien puuntuotannollista tilaa sekä turvata metsien monimuotoisuutta ja metsätalouden kannattavuutta. Kemera-tukea lisätään 3 milj. euroa vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Metsäkeskusten ostopalveluiden ja metsänomistajien neuvontapalveluiden hankintaan varataan lisärahaa 1 milj. euroa. Metsämuseosäätiön ylläpitämän Metsämuseo Luston valtion tuki siirtyy opetusministeriön hallinnonalalle.

Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

Tavoitteena on, että kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaa kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden. Kirjaamistehtävät siirtyvät vuoden 2010 alusta oikeusministeriön hallinnonalalta Maanmittauslaitokselle.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 195 milj. euroa, mikä on 35,5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa. Kokonaislisäys on 80,5 milj. euroa, kun huomioidaan aluehallintouudistukseen liittyvät 45 milj. euron määrärahasiirrot työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Määrärahasta liikenneverkoille ehdotetaan osoitettavaksi 1 528 milj. euroa, liikenteen turvallisuudelle ja valvonnalle 33,5 milj. euroa, liikenteen tukemiselle ja ostopalveluille 203,5 milj. euroa, viestintäpalveluille ja -verkoille sekä viestinnän tukemiseen 21,8 milj. euroa sekä tutkimukseen 40,8 milj. euroa. Hallintoon ja toimialan yhteisiin menoihin ehdotetaan käytettäväksi 368 milj. euroa, mihin sisältyvät hallinnonalan arvonlisäverot.

Hallinnonalan virastojen ja laitosten maksullisen toiminnan ja muiden tulojen määräksi arvioidaan noin 204 milj. euroa. Veronluonteisten maksujen tulokertymäksi arvioidaan noin 106 milj. euroa. Käytettävissä olevan kokonaisrahoituksen määräksi arvioidaan 2 505 milj. euroa. Keskeneräisten ja uusien väylähankkeiden valtuuspäätöksistä aiheutuu talousarviovuoden jälkeisinä vuosina 2 882 milj. euron määrärahasitoumukset.

Viestintäpolitiikka

Hallinnollisia tehtäviä hoitavan Viestintäviraston 36,6 milj. euron toimintamenot rahoitetaan pääosin viraston maksutuloilla. Määräraharahoituksen osuus on 7,5 milj. euroa. Viestintäviraston yhteyteen ehdotetaan perustettavaksi kansallinen tietoliikenneturvallisuusviranomainen (National Communication Security Authority). Suoraa tukea toimialalle osoitetaan sanomalehdistön tukemiseen 0,5 milj. euroa. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävään kuuluvan Suomesta ulkomaille suunnattujen televisio- ja radiopalvelujen järjestämiseen osoitetaan 1,4 milj. euron määräraha. Televisio- ja radiorahastoon perittävillä TV-maksuilla rahoitetaan Yleisradio Oy:n toimintaa noin 417,9 milj. eurolla.

Valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteutukseen ehdotetaan rahoitusta vuodelle 2010 siten, että valtiontukiin on käytettävissä yhteensä 12,5 milj. euroa. Laajakaistahanke käynnistyi jo vuoden 2009 lisätalousarviossa osana hallituksen elvytyspakettia.

Liikennepolitiikka

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutetaan v. 2010 merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Vuoden 2010 alusta aloittavat toimintansa kaksi uutta virastoa, Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto. Liikennevirastoon yhdistetään Tiehallinto, Ratahallintokeskus sekä Merenkulkulaitoksen väylätoiminto. Liikenteen turvallisuusvirastoon yhdistetään Ajoneuvohallintokeskus, Ilmailuhallinto, Rautatievirasto sekä Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminto. Lisäksi Liikenteen turvallisuusvirastoon siirretään Tiehallinnon turvallisuustehtäviä. Tiepiirit sekä Merenkulkulaitoksen yhteysalustehtävät siirtyvät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin, joiden liikenne- ja infra -vastuualueille siirtyvät myös lääninhallitusten liikenneosastojen tehtävät.

Liikennepolitiikan toteuttaminen perustuu liikennepoliittiseen selontekoon, jossa on esitetty liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma vuoteen 2020. Liikennepolitiikkaa toteuttavat liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto sekä Liikenteen turvallisuusvirasto. Liikennepolitiikkaa toteutetaan myös tukemalla muita kuin valtion omistamia liikenneverkkoja sekä ostamalla ja tukemalla liikenteen palveluja.

Liikennepalvelujen osalta liikennepolitiikkaa toteutetaan käyttämällä lainsäädännön ja ohjauksen keinoja sekä ostamalla liikenteen palveluja turvallisen ja ympäristöystävällisen liikennepalvelujärjestelmän luomiseksi. Juna-, meri-, lento- ja linja-autoliikennepalvelujen ostoilla ja tuilla turvataan peruspalvelutasoiset liikkumistarpeet koko maassa sekä edesautetaan liikenteen palvelujen säilymistä.

Liikenne- ja viestintäministeriön menoiksi arvioidaan 19,8 milj. euroa.

Liikenneviraston toimintamenoiksi arvioidaan 91,6 milj. euroa ja perusväylänpidon menoiksi 964 milj. euroa, josta määräraharahoituksen osuus on 888 milj. euroa. Perusväylänpidossa asetetaan etusijalle teiden, ratojen ja vesiväylien jokapäiväinen liikennöitävyys, väyläverkon kunnosta huolehtiminen sekä turvallisuus ja ympäristö. Väylästön kunnossapitoon jokapäiväisen liikkumisen turvaamiseksi käytetään yhteensä 444 milj. euroa, josta teihin 227 milj. euroa, ratoihin 168 milj. euroa ja meriväyliin 47 milj. euroa.

Liikenneverkon kehittämishankkeilla parannetaan liikenneoloja. Väylästön kehittämisinvestointeihin käytetään 428,6 milj. euroa. Uusina hankkeina v. 2010 käynnistetään elinkaarihankkeiden E18 Koskenkylä—Kotka ja Kokkola—Ylivieska 2. raiteen toteuttaminen. Hankkeet sisältyvät liikennepoliittiseen selontekoon.

Yksityisteiden valtionapuun ehdotetaan 23 milj. euroa. Muiden kuin Finavian vastuulla olevien, säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevien lentokenttien avustamiseen ehdotetaan 1 milj. euroa.

Liikenteen turvallisuusviraston menoiksi arvioidaan 113,8 milj. euroa, josta 80,3 milj. euroa rahoitetaan maksutuloilla ja 33,5 milj. euron määrärahalla.

Liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin ehdotetaan yhteensä 203,5 milj. euroa, josta merenkulun ja muun vesiliikenteen edistämiseen osoitetaan 100,7 milj. euroa, joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen 62,7 milj. euroa, junien kaukoliikenteen ostoihin 31,4 milj. euroa sekä saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostoihin ja kehittämiseen 7,9 milj. euroa.

Liiketoiminta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimivista kolmesta valtion liikelaitoksesta kaksi – Ilmailulaitos Finavia ja Varustamoliikelaitos – yhtiöitetään vuoden 2010 alusta lukien. Luotsausliikelaitos Finnpilotin yhtiöittämisvalmisteluja jatketaan. Yhtiöittäminen liittyy nykymuotoisen liikelaitoksen toiminnan saattamiseen yhteismarkkinakelpoiseksi. Myös Merenkulkulaitoksen tuotannollinen toiminta yhtiöitetään vuoden 2010 alusta. Liiketoiminnan uudelleen järjestämisellä pyritään muodostamaan kannattavalla yhtiömuodolla toimivat valtioenemmistöiset yhtiöt, joiden omistajaohjaus vahvan liikennepoliittisen intressin vuoksi on liikenne- ja viestintäministeriöllä.

Tutkimus

Ilmatieteen laitoksen menoiksi arvioidaan 56,6 milj. euroa, josta 15,8 milj. euroa rahoitetaan tuloilla ja 40,3 milj. euroa määrärahalla. Eurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuurikartalle on hyväksytty ICOS-hanke eli kasvihuonepäästöjen seurantahanke, jonka Suomeen sijoittuvan päämajan infrastruktuurin valmisteluun, suunnitteluun ja rakentamiseen varataan 1 milj. euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 4 222 milj. euroa, jossa on lisäystä 1 538 milj. euroa vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon nähden.

Hallinto

Valtion aluehallinto uudistuu vuoden 2010 alusta lähtien. Lääninhallitusten, työ- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, Tiehallinnon tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtävät sekä Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenteen viranomaistehtävät kootaan ja organisoidaan uudelleen kahteen uuteen viranomaiseen: elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin ja aluehallintovirastoihin.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten pääasiallisena tehtävänä on tukea alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. Ne edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun kehittämistä, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. Keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. Keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäasiainministeriö, opetusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strateginen ohjaus tapahtuu ao. ministeriöiden yhteistyönä ja sitä koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.

Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen

Innovaatiopolitiikan ja yritysten kansainvälistymisen politiikkalohkon määrärahoiksi ehdotetaan 787 milj. euroa. Innovaatiopolitiikalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät innovaatioiden ohella uusien liiketoimintamallien ja palvelukonseptien sekä työorganisaatioiden ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä. Tärkeitä painopisteitä ovat lisäksi kasvuyrittäjyyden ja yritysten kansainvälistymisen edellytysten vahvistaminen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen toimintaympäristön, johon myös ulkomaiset yritykset ovat halukkaita sijoittamaan tutkimus- ja kehittämistoimintojaan. Taloustaantumassa on tärkeää turvata panostukset osaamispohjaan ja innovaatiotoimintaan, jotta luodaan edellytykset uudelle nousulle ja uudistumiselle.

Tekes - Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen myöntämisvaltuudet, lainavaltuudet mukaan lukien, kasvavat 55 milj. euroa vuoden 2009 talousarvioon nähden, josta 25 milj. euroa liittyy investointien aikaistamista ja muita työllisyyttä lisääviä toimenpiteitä sisältävään toimenpidekokonaisuuteen. Lisäksi valtion riskinottomahdollisuuksia t&k-toiminnan rahoitukseen ehdotetaan lisättäväksi korottamalla Tekesin maksuvapautuslainojen enimmäismäärää 20 milj. eurosta 40 milj. euroon. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) määrärahoiksi ehdotetaan 86 milj. euroa.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 2 409 milj. euroa, missä on kasvua vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon verrattuna 1 224 milj. euroa johtuen lähinnä työllisyysmäärärahojen 83 milj. euron lisäyksestä, Finnvera Oyj:n pääomituksesta ja 1 500 milj. euron lisäyksestä, joka aiheutuu vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa viennin rahoituksen turvaamiseen myönnetyn, vuosina 2009 ja 2010 käynnistettävän lainavaltuuden maksatuksista. Politiikkalohkossa on lisäksi eräitä teknisiä vähennyksiä ja määrärahasiirtoja. Työllisyys- ja yrityspolitiikkaa toteutetaan myös osalla Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka -lukuun sisältyvistä määrärahoista. Eräitä työvoimapoliittisia toimenpiteitä sekä työvoimakoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset tuet rahoitetaan myös sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotetaan ensisijaisesti työpaikkojen ja yritysten selviytymistä taantuman yli, uusien yritysten syntymiseen tähtääviä toimia ja edellytysten luomista investoinneille. Toimenpiteitä suunnataan pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen sekä yritysten rahoituksen saatavuuden turvaamiseen. Työntekijöiden osaamista kehittämällä tuetaan työurien jatkumista, huolehditaan työntekijöiden työllistyvyydestä rakennemuutoksissa ja ennaltaehkäistään työttömyyttä. Uusien yritysten syntymistä edistetään antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoilla ja kehittämällä starttirahajärjestelmää. Yksinyrittäjätuella kannustetaan yrittäjiä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tuen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 37 milj. euroa, josta 12 milj. euroa varataan käytettäväksi talouden rakennemuutosten työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamien häiriöiden lieventämisen edellyttämiin avustuksiin. Yritysten kansainvälistymisavustuksia lisätään n. 6 milj. eurolla liittyen investointien aikaistamista ja muita työllisyyttä lisääviä toimenpiteitä sisältävään toimenpidekokonaisuuteen sekä lisääntyneeseen avustusten kysyntään.

Toisena painopisteenä on parantaa ja kehittää työttömien ja lomautettujen osaamista ja työmarkkinavalmiuksia niin, että heillä on mahdollisimman hyvät edellytykset sijoittua työhön nopeasti suhdannetilanteen helpottuessa. Osana työllisyys- ja koulutustoimenpiteiden lisäämistä nuorten työvoimakoulutusta ja työllistämistä työpajoilla lisätään. Lisäksi aloitetaan palvelu, jonka tarkoituksena on etsiä nuorille oppisopimuspaikkoja, samoin kuin sellaisia palveluja, joissa yhdistyy työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja palkkatuettu työ. Myös korkeasti koulutettujen työvoimapoliittista aikuiskoulutusta lisätään ja kehitetään koulutuksen sisältöjä. Korkeasti koulutettujen työllistymiseen yrittäjinä etsitään uusia toimintamalleja. Korjausrakentamisen työvoimatarvetta katetaan mm. muuntokouluttamalla työttömiä uudisrakentamisen osaajina enenevästi korjausrakentamisen tehtäviin. Avoimet työpaikat täytetään mahdollisimman tehokkaasti. Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta kohdennetaan taantuman aiheuttamien lomautus- ja irtisanomistilanteiden hallintaan. Työvoimakoulutuksessa on keskimäärin 28 700 henkilöä, ja työllisyysmäärärahoilla työllistettyjä on keskimäärin 46 365 henkilöä. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimenpiteiden määrärahat nousevat vuoden 2009 talousarvion 477 milj. eurosta 561 milj. euroon v. 2010. Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 milj. euroa valtion ja pääkaupunkiseudun välisen aiesopimuksen toteuttamiseksi palkkaamalla yhteensä 40 henkilötyövuotta vastaava lisähenkilöstö palkkatuettuun työhön työ- ja elinkeinotoimistoihin, jotka kohdistavat em. aiesopimukseen liittyen vastaavan suuruisen lisävoimavaran maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistymisen nopeuttamiseen ja tehostamiseen.

Finnvera Oyj:n rahoituksesta merkittävä osa suunnataan yrityksiin, joiden kannattavuus tai maksuvalmius on heikentynyt taloudellisen taantuman takia, mutta joilla arvioidaan olevan edellytykset kannattavaan toimintaan suhdannetilanteen parannuttua. Erityisesti tätä tarkoitusta varten on otettu käyttöön suhdannelainat ja -takaukset. Finnvera Oyj:n korkotukilainavaltuuksiksi ehdotetaan 273 milj. euroa, joihin sisältyy 10 milj. euron lisäys liittyen investointien aikaistamista ja muita työllisyyttä lisääviä toimenpiteitä sisältävään kokonaisuuteen. Tavoitteena on mm. tukea tällä tavoin naisyrittäjyyttä ja aloittavien yritysten selviytymistä. Luottotappiokorvauksia yhtiölle arvioidaan maksettavan 42,5 milj. euroa.Finnvera Oyj:n toimintakyvyn turvaamiseksi ehdotetaan 30 milj. euron pääomitusta.

Viennin rahoituksen turvaamiseksi Suomen Vientiluotto Oy rahoittaa välittäjäpankin kautta vientikaupan edellyttämää pitkäaikaista luotonantoa. Tämän jälleenrahoitusmallin ja sen edellyttämien vientitakuiden määrän korottamisen avulla pyritään varmistamaan viennin rahoittaminen kilpailukykyisin ehdoin. Momentille on varattu 1 500 milj. euroa lainojen maksatuksia varten.

Energiapolitiikka

Energiapolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan runsas 67 milj. euroa. Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasujaan vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta ja kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Osana EU:n yhteisiä tavoitteita Suomen tulisi komission ehdotuksen mukaan vähentää päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen päästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisätä samana aikana uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Päästökaupan piiriin tulevien toimintojen päästöjen tulisi vähentyä EU:ssa keskimäärin 21 %. Lisäksi liikenteessä biopolttoaineen osuuden tulee olla vähintään 10 % v. 2020. Tavoitteet merkitsevät muun muassa sitä, että energiankäytön kasvu täytyy kääntää laskuun viimeistään ensi vuosikymmenellä.

Hallitus toteuttaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa vuoden 2008 lopulla valmistuneen strategian mukaisesti siten, että edellä mainitut velvoitteet voidaan Suomen osalta täyttää. Strategiassa esitetään keinot, joilla samaan aikaan turvataan energian säästö, energiatehokkuuden parantaminen, energian saatavuus, energiaomavaraisuuden kohentaminen ja päästöjen vähentäminen.

Muut politiikkalohkot

Yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämän politiikkalohkon määrärahoiksi ehdotetaan vajaa 24 milj. euroa. Palveludirektiivin toimeenpanon edellyttämä hallinnollinen yhteyspiste perustetaan Kuluttajavirastoon ja Yritys-Suomi -palvelun yhteyteen luodaan direktiivin edellyttämä keskitetty asiointipiste. Uudistettu kilpailulaki saatetaan voimaan vuoden 2010 aikana. Tavoitteena on muun muassa kilpailurikkomuksia koskevan sanktiojärjestelmän tehostaminen ja sen mahdollistaminen, että Kilpailuvirasto voi keskittyä aiempaa selkeämmin olennaisiin kilpailua rajoittaviin järjestelyihin.

Alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan yhteensä 594 milj. euroa, josta 30 milj. euroa on maakunnan kehittämisrahaa, runsas 59 milj. euroa Kainuun kehittämisrahaa ja 505 milj. euroa Euroopan rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon määrärahaa. Määrärahat nousevat noin 69 milj. eurolla vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon nähden. Alueiden kehittämisen rahoitusta tarkastellaan lähemmin luvussa 5.4.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 11,3 mrd. euroa, missä on lisäystä 1,8 mrd. euroa vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahatarpeen kasvu aiheutuu työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta vuoden 2010 alussa sekä heikentyneestä suhdannetilanteesta, mikä vaikuttaa erityisesti työttömyysturva-, asumistuki- ja perustoimeentulotukimenoihin. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudet siirretään vuoden 2010 alusta lukien valtiovarainministeriön pääluokkaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet ovat: edistetään terveyttä ja toimintakykyä, lisätään työelämän vetovoimaa, vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä, varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Lisäksi hallitusohjelman painotuksena on perheiden hyvinvointi sekä sukupuolten välinen tasa-arvo.

Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajat ja vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestelmittäin siten, että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaan ensisijaisesti ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentuloturvajärjestelmissä valtio vastaa perusturvasta kokonaan toimeentulotukea ja työmarkkinatukea lukuun ottamatta. Lisäksi valtio takaa yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittävyyden. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta, joiden rahoittamiseen valtio osallistuu. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes.

Perhe- ja asumiskustannukset

Asumistukeen ehdotetaan 528 milj. euroa. Tuen perusteet on tarkoitus säilyttää vuoden 2009 tasolla siten, että enimmäisasumismenoja korotetaan tuensaajien vuokrakehitystä vastaavasti ja omavastuuosuuksia tarkistetaan yleisen kustannuskehityksen mukaisesti. Keskimääräisen asumistuen on arvioitu v. 2010 nousevan 263 euroon kuukaudessa. Tuensaajien määrän arvioidaan kasvavan noin 8 600:lla työttömyyden nousun vuoksi.

Osittaisen hoitorahan tasoa esitetään nostettavaksi 1.1.2010 alkaen 90 euroon. Samalla laajennetaan oikeus osittaiseen hoitorahaan koskemaan myös yrittäjiä. Uudistuksen kokonaismenoiksi arvioidaan 3,1 milj. euroa, josta valtionosuus on 1,55 milj. euroa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen järjestäminen siirretään Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi 1.9.2010 lukien. Tulkkauspalvelujen määrärahan tarpeeksi v. 2010 arvioidaan 5,4 milj. euroa ja Kansaneläkelaitoksen toimintakuluiksi 0,54 milj. euroa. Vastaavat vähennykset on tehty kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen valtiovarainministeriön pääluokassa.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entisellään lukuun ottamatta työnantajan kansaneläkemaksun poistamista 1.1.2010 lukien, minkä vuoksi pakollisten sosiaalivakuutusten yhteismäärissä tapahtuu muutoksia. Työnantajan sosiaaliturvamaksu määräytyy 31.12.2009 saakka työnantajan kansaneläkemaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärän perusteella. Vuoden 2010 alusta lukien työnantajat maksavat työnantajan sosiaaliturvamaksuna vain työnantajan sairausvakuutusmaksua.

Työnantajilta peritään 1.1.2010 lukien sairausvakuutusmaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkevakuutusmaksua. Lisäksi työnantajat maksavat tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksua. Työnantajan kansaneläkemaksun poisto kompensoi muiden sosiaalivakuutusmaksujen korotusta.

Vakuutetuilta peritään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua, palkansaajilta ja yrittäjiltä lisäksi sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Lisäksi vakuutetuilta peritään työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkevakuutusmaksua.

Ansiosidonnaisten päivärahaetuuksien (työttömyys-, sairaus-, vanhempain- ja tapaturmapäivärahojen sekä kuntoutusrahan) saajan päivärahan perusteena olevia ansiotuloja ehdotetaan vähennettävän 60 % työeläkevakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun yhteismäärästä 1.1.2010 lukien. Vakuutettujen sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärä nousee merkittävästi.

Alueellista työnantajan sosiaaliturvamaksun alennuskokeilua jatketaan Lapin alueella ja saaristokunnissa, Kainuun hallintokokeilualueella, Pielisen-Karjalan seutukunnassa sekä Ilomantsin ja Rautavaaran kunnissa. Alennuskokeilu vaikuttaa sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen maksuprosentteihin.

Taulukko 12. Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta

¹⁾ Työnantajien kansaneläkemaksu poistuu kokonaan 1.1.2010 alkaen.

²⁾ Vuonna 2008 palkkasummaraja oli 1 686 000 euroa, v. 2009 1 788 000 euroa ja v. 2010 arviolta 1 863 000 euroa.

³⁾ Työeläkemaksuissa on arvioitu tilapäistä alennusta 1,0 %, 1,0 % ja 0,6 % vuosina 2008–2010, jolla puretaan työkyvyttömyyseläkemaksuista muodostunutta ylijäämää.

Taulukko 13. Työnantajan sosiaaliturvamaksu, %

Sairausvakuutus

Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen.

Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat ja palkansaajat sekä yrittäjät. Valtio osallistuu työtulovakuutuksen rahoitukseen rahoittamalla vähimmäismääräiset päivärahat, osuuden yrittäjien sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollosta ja osuuden vanhempainpäivärahoista. Työnantajien, palkansaajien ja yrittäjien osuus työtulovakuutuksen rahoitukseen v. 2010 on 2 278 milj. euroa ja valtion osuus 134 milj. euroa.

Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaa EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset kokonaan, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset sekä osan Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat puoliksi vakuutetut 1 157 milj. euron osuudella ja valtio yhteensä 1 164 milj. euron osuudella. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.

Sairausvakuutuskorvaukset

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan v. 2010 kaikkiaan noin 4 638 milj. euroon (4 406 milj. euroa v. 2009). Merkittävin kasvu aiheutuu sairaus- ja vanhempainpäivärahamenojen, lääkekorvaus- sekä matkakorvausmenojen kasvusta. Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytetään 105,4 milj. euroa. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edelleen 8,4 milj. euroa.

Isäkuukautta ehdotetaan pidennettäväksi kahdella viikolla 1.1.2010 lukien. Valtion osuuden lisäys on vähäinen.

Suuhygienistin hammaslääkärin määräyksestä itsenäisenä ammatinharjoittajana annettu hoito ehdotetaan korvattavaksi sairausvakuutuksesta 1.1.2010 lukien. Uudistuksen ei arvioida lisäävän sairausvakuutuksen korvauskuluja.

Maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäyntien väliaikaisjärjestely ehdotetaan pysyväksi 1.1.2010 lukien. Väliaikaisten säännösten mukaisesti Maatalousyrittäjien eläkelaitos on voinut suorittaa työterveyshuollon tilakäynnin maatalouden asiantuntijana työterveyshuollon toimeksiantona. Väliaikainen järjestelty on todettu toimivaksi ja vakinaistetaan. Esitys säilyttää valtion menot nykytasolla.

Sairausvakuutuslakia ja opintotukilakia esitetään muutettavaksi 1.8.2010 lukien siten, että sairauspäivärahan saaminen olisi ensisijainen opintotukeen nähden. Muutos lisäisi sairausvakuutuksen päivärahamenoja ja yleisen asumistuen menoja ja vähentäisi opetusministeriön hallinnonalan opintotuki- ja asumislisämenoja. Esitys lisäisi valtion menoja vuositasolla 0,5 milj. eurolla ja vuoden 2010 osalta 0,2 milj. eurolla.

Työnantajan sairausvakuutusmaksuvelvollisuus ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan myös urheilutyönantajaa vuoden 2010 alusta. Esityksellä ei ole vaikusta valtion osuuteen.

Kuntoutusrahan ylläpitokorvausta korotetaan yhdellä eurolla. Vuoden 2010 alusta ylläpitokorvaus on siten 9 euroa päivässä. Vaikutus valtion osuuteen on vähäinen.

Eläkemenot

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet rahoitetaan valtion varoista.

Eläkemomenteille on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa varattu v. 2010 4,05 mrd. euroa. Kasvuksi arvioidaan noin 1,12 mrd. euroa vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Nousu aiheutuu pääosin työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta.

Kansaneläkkeisiin, vammaisetuuksiin ja eläkkeensaajan asumistukeen käytetään 3 330 milj. euroa, maatalousyrittäjien eläkkeisiin 507 milj. euroa, yrittäjäeläkkeisiin 117 milj. euroa ja merimieseläkkeisiin 51 milj. euroa, maatalousyrittäjien tapaturmaeläkkeisiin 15,8 milj. euroa ja maahanmuuttajien erityistukeen 24,7 milj. euroa.

Kansaneläkemenot

Valtionosuus kansaneläkelain mukaisista menoista v. 2010 on arviolta 2 442 milj. euroa ja eläkkeensaajan asumistuista sekä vammaisetuuksista yhteensä noin 888 milj. euroa.

Suurin määrärahan lisäys aiheutuu työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta, jonka vuositason bruttokustannus on arviolta 1,1 mrd. euroa. Valtion työnantajamaksujen ja kuntien valtionosuuksien aleneminen sekä yhteisöverotuoton kohoaminen vähentävät uudistuksen välitöntä nettovaikutusta, mikä on arviolta 0,8 mrd. euroa.

Työnantajan kansaneläkemaksua alennettiin kaikilta työnantajilta 0,801 %-yksikköä 1.4.2009 lukien, jonka vuositason kustannus on 570 milj. euroa. Työnantajan kansaneläkemaksu poistetaan kaikilta työnantajilta vuoden 2010 alussa ja muutos lisää valtion menoja 495 milj. euroa. Kansaneläkemaksua arvioidaan kertyvän v. 2010 vielä noin 52 milj. euroa, josta noin 41 milj. euroa on vuoden 2009 joulukuun palkoista tammikuussa maksettavaa maksua ja loput 11 milj. euroa aikaisemmilta vuosilta maksuunpantua maksua.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työhön paluun edistämiseksi on annettu keväällä 2009 hallituksen esitys nelivuotiseksi laiksi, joka tulee voimaan 1.1.2010. Vuonna 2010 esityksen arvioidaan säästävän 0,3 milj. euroa kansaneläkemenoissa.

Avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistoa ehdotetaan jatkettavan siten, että laitoshoidossa oleville vammaisetuuteen oikeutetuille maksettaisiin vammaisetuutta 1.1.2010 lukien. Kansaneläkevakuutuksen osalta lisämäärärahan tarve on 62,2 milj. euroa. Valtionosuuksia kunnille vähennetään vastaavasti kuntien peruspalveluiden valtionosuudesta valtiovarainministeriön pääluokassa. Uudistukseen liittyen laitoshoidon enimmäismaksu nostetaan 85 prosenttiin asiakkaan nettotuloista. Kuntien asiakasmaksutulojen arvioidaan kasvavan tämän johdosta 62,6 milj. euroa.

Ylimääräistä rintamalisää saavan rintamaveteraanin korotettuun tai ylimpään hoitotukeen maksetaan 50 euron suuruista veteraanilisää 1.9.2010 lukien. Uudistus lisää vuoden 2010 menoja 1,2 milj. euroa.

Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin

Työeläkeindeksi nousee arviolta noin 0,31 % (v. 2009 4,96 %) vuoteen 2009 verrattuna. Kansaneläkeindeksi laskisi voimassa olevan lainsäädännön mukaan arviolta 0,73 % (v. 2009 4,6 %) ja palkkakerroin noin 4,2 % vuoteen 2009 verrattuna (v. 2009 6,0 %). Hallitus antaa kuitenkin talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tilapäiseksi lainsäädännöksi, jolla v. 2010 sovellettavaksi kansaneläkeindeksin pisteluvuksi vahvistetaan edelleen vuoden 2009 pisteluku 1502. Näin vältytään kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien nimellisarvojen alentamiselta. Vuonna 2011 on tarkoitus palata nykyisen lainsäädännön mukaisesti vahvistettavan kansaneläkeindeksin soveltamiseen

Taulukko 14. Indeksit ja palkkakerroin

¹⁾ Vuonna 2010 ehdotetaan kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ja niiden määräytymisperusteiden hintatarkastuksissa sovellettavaksi vuodelle 2009 vahvistettua kansaneläkeindeksin pistelukua 1502. Talousarvioehdotuksen yhteydessä käytettävien kuluttajahintaindeksin arvioiden perusteella laskien kansaneläkeindeksin pisteluvuksi muodostuisi 1491.

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitusosuudet

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitusosuuksien tarkistus vähentää valtionosuutta kansaneläkevakuutuksen osalta ja lisää valtionosuutta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen, maatalousyrittäjien ja sairausvakuutuksen osalta.

Kuntouttava työtoiminta

Valtion korvaukseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä ehdotetaan vuodelle 2010 16,5 milj. euroa, mikä on 8,5 milj. euroa edellistä vuotta suurempi. Lisäyksestä 6,4 milj. euroa arvioidaan aiheutuvan saajien määrän lisääntymisestä. Vuoden 2010 alusta lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta ehdotetaan muutosta työtoimintaan osallistuvan velvoittavuuden ikärajan poistamiseksi, ja siitä arvioidaan aiheutuvan 2,1 milj. euron lisäystarve. Lisäksi muutos lisää työmarkkinatukimomentilta maksettavia ylläpitokorvauksia 1,0 milj. eurolla. Saajien määrän arvioidaan kasvavan 15 000 henkilöön v. 2010.

Työttömyysturva

Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan v. 2010 yhteensä 2 053 milj. euroa (v. 2009 1 558 milj. euroa) mukaan luettuna kuntouttavan työtoiminnan menot. Työttömyysasteen on arvioitu nousevan vuoden 2009 9,0 prosentista 10,5 prosenttiin, mikä kasvattaa työttömyyskassoille maksettavia valtionosuusmenoja ja peruspäiväraha- sekä työmarkkinatukimenoja. Työttömän peruspäivärahaa ei lasketa kuluttajahintaindeksin mukaisesti, vaan v. 2010 peruspäivärahan määrä on edelleen vuoden 2009 tasoinen eli 25,63 euroa päivältä.

Työttömyysturvaa ja työttömien koulutusetuuksia uudistetaan 1.1.2010 lukien. Uudistukset lisäävät menoja runsaalla 104 milj. eurolla. Valtion menojen arvioidaan lisääntyvän uudistusten vuoksi vajaalla 25 milj. eurolla v. 2010.

Työttömyysturvaa ja työttömien koulutusetuuksia uudistetaan siten, että

• työttömyysturvan työssäolo- ja paluuehtoa lyhennetään 10 kuukaudesta 8 kuukauteen. Paluuehdon tarkastelujakso pidennetään 4 kuukaudella 24 kuukaudesta 28 kuukauteen.
• työvoimakoulutuksen ajalta maksetut etuuspäivät luetaan työttömyysturvan 500 päivän enimmäiskestoon.
• ansiopäivärahan laskennassa sovellettavaa taitekohtaa korotetaan siten, että se on 105 kertaa peruspäivärahan määrä, mikä korottaa nykyisen taitekohdan ylittävästä palkasta muodostuvaa ansio-osaa. Taitekohdan nosto tekee tarpeettomaksi lisäpäiviltä maksettavan korotuksen ja se poistuu. Lisäksi korotetun ansiopäivärahan tasoa nostetaan.
• aktiivitoimenpiteiden ajalta työttömyyspäivärahaa maksetaan korotettuna 200 ensimmäiseltä päivältä. Korotettua päivärahaa maksetaan enintään 100 päivältä työntekijälle, joka on irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Lisäksi korotettua työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 20 työttömyyspäivältä työntekijälle, joka täyttää muutosturvan työhistoriavaatimuksen.
• työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajille maksetaan aktiivitoimenpiteiden ajalta korotettua tukea enintään 200 päivältä, jonka suuruudeksi v. 2010 arvioidaan 4,41 euroa päivässä. Korotettu tuki rajataan koskemaan enintään 500 päivää tai päivärahalta pudonneiden osalta alle 180 päivää työmarkkinatukea saaneita.
• työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden ikärajaa nostetaan yhdellä vuodella 59 vuodesta 60 vuoteen v. 1955 ja sen jälkeen syntyneille. Uudistus vaikuttaa v. 2012 siten, että 57-vuotiaiden työttömyyden alkaminen siirtyisi yhdellä vuodella. Sovitellun päivärahan 36 päivän enimmäiskesto poistetaan. Enimmäiskeston poistamisesta ei tule muutoksia nykytilaan, koska lakia ei ole sovellettu.
• työvoimapoliittinen koulutustuki ja omaehtoinen koulutuspäiväraha yhdistetään yhdeksi aktiiviaikaisen työttömyyspäivärahan suuruiseksi etuudeksi.
• työvoimakoulutuksen ja aktiivitoimenpiteiden ajalta maksettavaa nykyistä 8 euron ylläpitokorvausta korotetaan 1 eurolla päivää kohden ja korotettua 16 euron ylläpitokorvausta korotetaan 2 eurolla päivää kohden.

Aikuiskoulutustukea uudistetaan 1.8.2010 alkaen. Tästä johtuen valtion aikuiskoulutustuen menot lisääntyvät vuositasolla 6,0 milj. euroa ja v. 2010 3,2 milj. euroa.

Vuorotteluvapaa vakinaistetaan 1.1.2010 lukien.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa on tavoitteena palvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Toiminnassa painotetaan entistä enemmän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmaa ja varhaista puuttumista. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt useita kehittämishankkeita, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen.

Vuoden 2010 alusta lukien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudet siirretään valtiovarainministeriön pääluokkaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen momentille 28.90.30.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden 21,25 milj. euron korotuksella momentilla 28.90.30 toimeenpannaan hallitusohjelmassa määriteltyjä tavoitteita. Korotus kohdistetaan mm. 1.9.2009 voimaan tulleen vammaispalvelulain uudistuksen toteuttamiseen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen parantamiseen sekä perusterveydenhuollon ja ikäihmisten palvelujen kehittämiseen.

Työvoimakoulutuksessa olevan työttömän ylläpitokorvauksen korottamiseen liittyen korotetaan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuen saajalle maksettavaa toimintarahaa yhdellä eurolla päivässä. Tähän liittyvä valtionosuuden lisäys on 0,2 milj. euroa.

Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin esitetään 27 milj. euroa. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) vuosille 2008—2011. Määrärahasta on tarkoitus käyttää 4 milj. euroa pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin myönnetään aloittamisvaltuutta 10 milj. euroa vuodelle 2010. Valtionavustus hankkeille myönnetään aikaisintaan v. 2012.

Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin korotetaan 5,0 milj. euroa vuoteen 2009 verrattuna. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan pysyy vuoden 2009 tasossa. Valtionosuuteen kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin esitetään 313 milj. euroa mikä on 88 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2009 taso. Valtionavustusta sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan esitetään 3,5 milj. euroa.

Maatalousyrittäjien, turkistuottajien ja poronhoitajien lomitustoiminta

Maatalousyrittäjien vuosilomapäivien määrää esitetään lisättäväksi yhdellä nykyisestä 25 päivästä 26 päivään v. 2010. Esitys lisää määrärahan tarvetta 4 milj. euroa. Turkistuottajien lomituspalvelut käynnistyvät v. 2010 niin, että turkistuottajilla on mahdollisuus 14 päivän vuosilomaan sekä maksulliseen lisävapaaseen valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa. Määrärahan tasoksi esitetään 2,6 milj. euroa. Poronhoitajien sijaisapukokeilu alkaa vuoden 2010 alussa. Sen aikana poronhoitajilla on mahdollisuus saada sijaisapua työkyvyttömyyden perusteella valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa. Kokeiluun esitetään 0,3 milj. euroa.

Virastot ja laitokset

Hallinnonalalla on toteutettu v. 2009 organisaatiomuutoksia, joissa laitoksia on yhdistetty ja toimintoja järjestetty uudelleen. Uuden Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen perustamiseen liittyen esitetään 2 milj. euron lisäystä. Virastojen perustamiseen liittyy tehtävien ja voimavarojen ristikkäisiä siirtoja, jotka koskettavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoa ja vähäiseltä osin myös sosiaali- ja terveysministeriötä. Yksittäisiä virastoja ja laitoksia koskevia ehdotuksia ovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle tietojärjestelmän uudistamiseen ja REACH- ja CLP-asetusten edellyttämiin tehtäviin sekä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyaikojen lyhentämiseen tarkoitetut lisäresurssit, jotka rahoitetaan hallinnonalan sisäisin siirroin. Säteilyturvakeskuksen raja-asemilla sijaitsevan laitekannan uudistamiseen esitetään lisämäärärahaa kuluvan vuoden tapaan.

Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)

Hallinnonalalla korostuvat toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muutokseen sopeutumiseksi. Rakentamisen energiatehokkuuden parantamisella on keskeinen merkitys Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja luonnonvarojen säästäminen sekä Itämeren ravinnekuormituksen ja ympäristöriskien vähentäminen edellyttävät edelleen toimenpiteitä. Valtion tukemaan asuntotuotantoon ja korjaustoimintaan panostetaan asuntotarjonnan ja rakennusalan työllisyyden turvaamiseksi.

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 328 milj. euroa.

Alueelliset ympäristökeskukset ja ympäristölupavirastot siirtyvät osaksi valtion uutta aluehallintoa ja noin 72 milj. euroa niiden toimintamenomäärärahoja siirtyy työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön hallinnonaloille.

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

EU:ssa hyväksyttyjen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseen pyritään kansainvälisellä ja kansallisella yhteistyöllä ja toimenpiteillä. Itämeren ja sisävesien tilan parantamistoimet kohdentuvat erityisesti maataloudesta peräisin olevan ravinnekuormituksen vähentämiseen ja jätevesien käsittelyn tehostamiseen. Luonnonvarojen säästämiseksi pyritään parantamaan materiaalitehokkuutta ja lisäämään jätteiden hyötykäyttöä. Vakaviin öljyonnettomuuksiin merialueella varaudutaan uudistamalla torjuntakalustoa ja osallistumalla uuden öljyntorjuntakelpoisen ulkovartioalushankkeen valmisteluun.

Vuonna 2010 arvioidaan, kuinka on edetty EU:n asettamaan tavoitteeseen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2010 mennessä ja valmistellaan johtopäätökset tarvittavista jatkotoimista. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman 2008—2016 toimeenpaneminen vauhdittuu. Pääosa varoista käytetään uusien metsiensuojelualueiden perustamiseen maanomistajien tekemien tarjousten pohjalta. Natura 2000 -verkoston ja aiemmin päätettyjen luonnonsuojeluohjelmien toteutus jatkuu vielä eräiden alueiden osalta.

Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla ohjataan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, joka osaltaan edistää Suomen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamista rakennusten käytöstä ja asumisesta aiheutuvien päästöjen vähentämisen ohella. Erityisesti painotetaan kaupunkiseutuja, pyritään vähentämään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parantamaan joukkoliikenteen edellytyksiä.

Helsingin seudun ja muiden keskeisten kaupunkiseutujen kuntien yleiskaavallista yhteistyötä edistetään. Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten toteutetaan valtion ja Helsingin seudun kuntien välistä aiesopimusta sekä metropolipolitiikkaa. Uudistettavat kunnallistekniikka-avustukset, joita myönnetään kasvukeskusseuduilla 10 milj. euroa, sidotaan aiesopimuksen mukaiseen asuntotonttien kaavoitukseen, kuntien välisen yhteistyön, yhdyskuntarakenteen eheytymisen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen.

Talonrakennusalan uustuotannon ennakoidaan alenevan voimakkaasti v. 2009 ja edelleen vielä v. 2010 talonrakentamisen sopeutuessa vuoden 2008 suhdannehuipputasoltaan. Korjaustoiminnan vahvasta kasvusta huolimatta talonrakennusalan työttömyys kasvaa nopeasti, kun rakenteilla olevat hankkeet valmistuvat. Talonrakentamisen elvyttämiseksi ja asuntotarjonnan lisäämiseksi pidetään poikkeustoimin voimakkaasti laajennettu valtion tukema tuotanto korkealla tasolla myös v. 2010. Valtion tukemaan asuntotuotantoon osoitetaan korkotukivaltuuksia 1 670 milj. euroa eli noin kolminkertaisesti v. 2008 toteutuneeseen verrattuna. Vuonna 2010 on myös käytössä erityistukitoimina korotettu ja koko maahan laajennettu käynnistysavustus, johon varataan 69 milj. euroa, sekä ns. korkotuettu välimalli. Valtion tukema tuotanto suuntautuu pääosin kasvukeskuksiin. Erityisryhmien asuntojen rakentamista tuetaan 85 milj. euron investointiavustuksilla. Korjaustoimintaa elvyttäviin asunto-osakeyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden suhdanneluonteisten korjausavustusten myöntämistä jatketaan entisin ehdoin 31.3.2010 saakka ja sen jälkeen avustuksia myönnetään vuoden 2010 loppuun saakka vain energiataloudellisiin korjauksiin. Suhdanneluonteisiin avustuksiin varataan maksatusmäärärahaa 99 milj. euroa ja lisäksi muihin asuntojen korjausavustuksiin 49,5 milj. euroa.

Uudisrakentamisen energiatehokkuutta parantavat uudet rakentamismääräykset tulevat voimaan 1.1.2010. Uudet määräykset tiukentavat noin 30 % nykyistä määräystasoa. Informaatio-ohjausta energiatehokkaasta rakentamisesta ja rakennusten kokonaisenergiakulutuksesta tehostetaan ja valmistellaan uusien tuoteryhmien energiamerkintää ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavia vaatimuksia. Rakentamisen energiatehokkuutta tukeviin selvityksiin varataan talousarviossa 1,5 milj. euroa.

Rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi jatketaan "Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot" -toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on kosteus- ja homeongelmien aiheuttamien terveyshaittojen ja kansantaloudellisten menetysten systemaattinen vähentäminen sekä uusien kosteusvaurioiden syntymisen torjuminen uudis- ja korjausrakentamisessa.