Talousarvioesitys 2025
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 496 056 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 168 047 000 euroa
2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan
3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, väylänpidon vahingonkorvaustulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja.
Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen liittyen kohtaan 2).
Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) | |
| Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla | 70 000 000 |
| E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki | 59 000 000 |
| Jyväskylä—Pieksämäki -radan peruskorjaus | 124 000 000 |
Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Kaikissa toimenpiteissä pyritään huomioimaan parlamentaarisen liikennejärjestelmäsuunnitelman asettamat tavoitealueet, joita ovat saavutettavuus, kestävyys, tehokkuus ja ilmastonmuutoksen hillintä.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 55,3 milj. euron ratamaksun perusmaksu.
Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet.
Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.
Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2023—2025 (milj. euroa)
| 2023 tilinpäätös | 2024 varsinainen talousarvio | 2025 esitys | |||||||
| bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | |
| Tienpito | 695 | 1 | 694 | 926 | 1 | 925 | 850 | - | 850 |
| Radanpito | 460 | 35 | 425 | 411 | 46 | 365 | 420 | 55 | 365 |
| Vesiväylänpito | 94 | - | 94 | 109 | - | 109 | 113 | - | 113 |
| Liikenteen ohjaus ja informaatio | 165 | - | 165 | 167 | - | 167 | 168 | - | 168 |
| Yhteensä | 1 414 | 36 | 1 378 | 1 613 | 47 | 1 566 | 1 551 | 55 | 1 496 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi noin 762 500 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 733 556 000 euroa. Lisäksi momentille voidaan kirjata joitakin satoja tuhansia euroja siirtomenoja.
Määrärahasta käytetään arviolta 5 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Itä-Suomen pienet liikennehankkeet | 2 700 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen | -30 895 |
| Korjausvelan purku (investointiohjelma) | -50 000 |
| Mt 17941 Kivi–Pörkenäs (Fäbodantie); uusi tieyhteys välillä Länsiväylä–Västergärdan (investointiohjelma) | 2 000 |
| Vt 8 Tjöck–Ömossa välillä päällystyksen ja rakenteiden korjaus (investointiohjelma) | 6 500 |
| Yhteensä | -69 695 |
| 2025 talousarvio | 1 496 056 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | — |
| 2024 talousarvio | 1 565 751 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 378 201 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 575 356 000 euroa.
MAL-sopimuksiin perustuvan määrärahan käytön edellytyksenä on, että Helsingin, Tampereen, Lahden, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2024—2035 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmanneksi kappaleeksi, jolloin nykyiset kolmas ja neljäs kappale siirtyvät neljänneksi ja viidenneksi kappaleeksi.
Muutos talousarvioesityksen 1 496 056 000 euroon nähden on 79 300 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 78 900 000 euroa MAL-sopimusten mukaisena valtion osuutta vastaavana investointiohjelman määrärahana ja 500 000 euroa Helsingin seudun MAL-sopimuksesta aiheutuvana siirtona momentilta 31.20.21 sekä vähennyksenä 100 000 euroa siirtona momentille 31.10.31.
Momentin määrärahassa ei ole huomioitu lisäyksenä 15 milj. euron määrärahatarvetta, joka aiheutuu momentilta 31.10.77 toteutettavasta E18 kt 40 Turun kehätie Raision keskustassa -hankkeesta. Fintraffic Oy rahoittaa kyseisen hankkeen investointivaiheessa omistukseensa tulevat hankeosat kuten tunnelin tekniset järjestelmät ja laskuttaa hankkeen valmistuttua tekemänsä investoinnin poistot, järjestelmän käyttökustannukset ja katteen Väylävirastolta osana Väyläviraston ja Fintrafficin välistä liikenteenohjauksen palvelusopimusta, joka rahoitetaan perusväylänpidon momentilta.
| 2025 talousarvio | 1 575 356 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | — |
| 2024 II lisätalousarvio | — |
| 2024 talousarvio | 1 565 751 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 378 201 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Perusväylänpitoon esitetään 1,575 mrd. euroa, mikä on vajaat 10 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Hallituksen investointiohjelmasta kohdistuisi 200 milj. euroa perusväylänpitoon vuodelle 2025. Tämä lisärahoitus on tarkoitus kohdentaa tieverkolle siten, että toimenpiteiden avulla saadaan mahdollisimman paljon hyötyä tienkäyttäjille ja elinkeinoelämälle. Lisäksi määrärahatasoa korottaa noin 79 milj. eurolla MAL-sopimusten mukainen rahoitus muun muassa kaupunkiseutujen pienille kustannustehokkaille niin sanotuille KUHA-hankkeille. MAL-kokonaisuutta rahoitetaan investointiohjelmasta.
Perusväylänpidon määrärahoista on budjetoitu käytettäväksi tienpitoon 904 milj. euroa, radanpitoon 390 milj. euroa, vesiväylänpitoon 113 milj. euroa sekä liikenteenohjaus- ja informaatiopalvelun ostoon 168 milj. euroa. Budjetoinnissa otetaan huomioon tuloina arviolta 55 milj. euron ratamaksun perusmaksu, joka kohdennetaan radanpitoon. Perusväylänpidon rahoituksesta noin puolet kohdistuu verkon päivittäisen liikenteen turvaamiseen ja toinen puoli verkkojen korjaamiseen, parantamiseen ja suunnitteluun. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet.
Valiokunnan saaman tiedon mukaan vesiväylänpidon rahoitustaso mahdollistaa päivittäisen liikennöitävyyden ja palvelutaso vastaa pääosin myös elinkeinoelämän tarpeita. Talvimerenkulun palvelut ovat suurin menoerä. Nykyiset sopimukset päättyvät vuonna 2025, ja jäänmurtokaluston uudistamiseen liittyvät tarpeet tulevat todennäköisesti nostamaan seuraavalla sopimuskaudella jäänmurron kustannuksia.
Väyläverkon keskeinen haaste on korjausvelka. Korjausvelka tarkoittaa sitä yhteenlaskettua summaa, joka vaadittaisiin huonokuntoisten väylien korjaamiseksi hyvään kuntoon. Vuoden 2024 alussa valtion väyläomaisuuden korjausvelka oli lähes 4,2 mrd. euroa, josta tieverkolle kohdistui 61 prosenttia, rataverkolle 38 prosenttia ja vesiväylille 1 prosentti. Tieverkon korjausvelasta vain alle kymmenen prosenttia kertyy pääväyliltä, mutta rataverkolla pääväylien osuus korjausvelasta on yli puolet.
Päällystetyn maantieverkon laajuus on noin 51 000 kilometriä. Investointiohjelman 250 milj. euron lisäpanostuksen myötä maanteiden päällystysohjelmassa päästään vuoden 2024 aikana noin 4 000 kilometriin (vuonna 2023 vain 1 500 kilometriä), joka estää päällystetyn tieverkon kunnon heikkenemisen. Vuoden 2024 aikana tapahtuva korjausvelan pieni kasvu (arviolta noin 60 milj. euroa) kohdistuukin pääosin siltoihin, ratojen päällysrakenteisiin sekä alempaan tieverkkoon.
Vuoden 2025 talousarviossa investointiohjelmasta kohdennetaan 200 milj. euron lisärahoitus perusväylänpitoon. Rahoituksella pystytään pitämään keskeisen tieverkon kunto nykytasolla ja muun tieverkon huonokuntoisten päällysteiden määrä lisääntyy vain vähän. Vuoden 2025 päällystysohjelman pituuden arvioidaan olevan noin 3 200—3 300 kilometriä, kun päällystetyn tieverkon kunnon heikkenemisen estävä taso olisi noin 4 000 kilometriä. Väyläverkon korjausvelka jatkaisi vuonna 2025 arviolta noin 80 milj. euron kasvussa.
Korjausvelka johtaa niin rata- kuin tieverkolla nopeus- ja painorajoitteisiin, jolloin matka-ajat pitenevät ja niiden ennakoitavuus heikkenee, häiriöherkkyys lisääntyy ja myös elinkeinoelämän kuljetuskustannukset kasvavat. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä investointiohjelmasta kohdennettuja panostuksia korjausvelan kasvun hillitsemiseen. On hyvä, että panostuksia on kohdennettu päällystetylle tieverkolle ja siltoihin. Siltojen osalta tilanne on kuitenkin edelleen vaikea kaikilla tieverkon tasoilla.
Valiokunta pitää tärkeänä alemman tieverkon kunnosta ja sen ylläpidon laadusta huolehtimista. Sorateiden hoitoon tulisi saada käyttöön laadukkaat työtavat, mukaan lukien tiehöylät. Paikoitellen tiet ovat niin heikkokuntoisia, että ne aiheuttavat turvallisuusriskiä. Alempi tieverkko muodostaa 63 prosenttia koko tieverkon pituudesta, ja se on tärkeä alueilla asuville, mutta myös muun muassa ruoantuotannon, energia-alan, metsäteollisuuden ja matkailun kuljetuksille — ja siten koko Suomelle ja Suomen kokonaisturvallisuudelle.
Valiokunta toteaa, että perusväylänpidon rahoitustasosta on tärkeää huolehtia myös jatkovuosina. Ilman lisärahoitusta maanteiden korjausvelan kasvu palaisi vuoden 2026 jälkeen noin 100—130 milj. euron vuosittaiselle tasolle ja rataverkon noin 70—75 milj. euron vuosittaiselle tasolle. Korjausvelka olisi vuonna 2029 arviolta jo yli 5 mrd. euroa.
Väyläverkon korjausvelka on ylivaalikautinen ongelma, jonka purkaminen on haasteellista. Valiokunta toteaa, että korjausvelasta puhuttaessa on hyvä muistaa, että maarakentamisen kustannustason nousu vaikuttaa välittömästi korjausvelan hintalappuun. Kustannustaso nousi vuodesta 2020 vuoteen 2023 lähes 30 prosenttia. Nyt nousu on taittunut, mutta kustannukset ovat jääneet korkealle tasolle. Yksistään vuosien 2021—2023 kustannustason nousu on kasvattanut korjausvelkaa laskennallisesti lähes miljardilla eurolla.
Korjausvelassa näkyy myös se, että väyläverkko on yhä huonommassa kunnossa, jolloin myös korjaustyön kustannukset ovat suuremmat. Liikenne- ja viestintävaliokunnan (LiVL 13/2024 vp) tavoin valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että oikea-aikaisilla korjaustoimenpiteillä voidaan pitkällä aikavälillä saavuttaa säästöjä, jos vauriot korjataan ennen rakenteiden rikkoutumista. Rikkoutuneet perusrakenteet ja hätätöinä tehtävät korjaukset nostavat kustannuksia.
Valiokunta lisää momentille 30 055 000 euroa ja osoittaa sen eri puolilla maata sijaitseviin pienehköihin muun muassa liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä edistäviin hankkeisiin seuraavasti:
- — 330 000 euroa Vt 25 tievalaistuksen täydentäminen välillä Mt 1050 Vanha Rannikkotie—Leppi
- — 70 000 euroa Kaapelintien ja kantatie 51:n liittymän suunnittelu
- — 70 000 euroa Mt 11129 Tähteläntien ja kantatie 51:n liittymän suunnittelu
- — 500 000 euroa Mt 12703 Vanhakyläntien parantamiseen ja uudelleen päällystämiseen
- — 100 000 euroa Vt 11—Vt 2 eritasoliittymän liikennevalojen suunnitteluun
- — 400 000 euroa Mt 11861 Ylikentie, päällysteen uusiminen osuudella Örnvikintie—Hissunkissuntie ja Bosgårdintien liittymän tiemutkan parantaminen
- — 380 000 euroa Mt 6780 Petalaxvägen päällystäminen huonokuntoisimmalla osuudella
- — 100 000 euroa Vt 4 Metsola—Jokivarsi melusuojauksen suunnittelun aloittamiseen
- — 300 000 euroa Yhdystie 7715 Leskelä—Lohtaja 3 km peruskorjaukseen
- — 350 000 euroa Kt 72 Hiirolan maantietukikohta päällystys ns. Hiirolan varalaskupaikka
- — 700 000 euroa E18 ja Vt 1 Makarlan levähdysalue ja rekkaparkki Kaarinassa
- — 900 000 euroa Mt 9271 Arpela—Sattajärvi päällysteen uusiminen
- — 200 000 euroa Mt 310 Valkeakoski—Kangasala päällystämisen jatkamiseen
- — 200 000 euroa Kurikan Jurvan Rannankyläntien 1,5 km päällystämiseen yhteishankkeena kunnan kanssa
- — 150 000 euroa Akaan kaupungin opastusten uudistamiseen yhteishankkeena kaupungin kanssa
- — 450 000 euroa Mt 13838 Viralantie noin 3 km Vt 3 lähtien
- — 500 000 euroa Mt 11231 Kylmäläntien kunnostukseen
- — 200 000 euroa Harjavallan ratapihan suunnittelun jatkoon
- — 400 000 euroa Vt 13 valaistuksen parantaminen, Saarijärvi
- — 400 000 euroa Mt 941 Ranua—Pitkäperä päällystäminen
- — 700 000 euroa Vt 2 Nakkilan eritasoliittymän Helsingin suunnan ramppien parantaminen
- — 300 000 euroa Mt 13845 Lastuvuorentie, 2 km päällystäminen
- — 500 000 euroa Mt 2774 Asuntilantie—Antaverkantie parannus
- — 150 000 euroa Mt 13814, Haminankyläntie 0,9 km
- — 500 000 euroa Vt 4 Lahdenväylä, Viikin meluesteen suunnitteluun
- — 540 000 euroa Mt 787 Pohjanpuolentie ja Mt 7770 Jokiniituntie kevyen liikenteen väylä välillä Pohjanpuolentie—Someronkyläntie
- — 700 000 euroa Oulainen, jkpp-väylien rakenteen parantaminen ja uudelleen päällystäminen
- — 100 000 euroa Vt 5 Kontiomäen kevyen liikenteen väylän suunnitteluun
- — 500 000 euroa Mt 18031 Pohjoisen Satamatien kevyen liikenteen väylä Puojilahti—Pikku-Mansikan saari valtion rahoitusosuudeksi
- — 700 000 euroa Mt 3192, Liesontien päällystämiseen 3,7 km
- — 300 000 euroa Mt 192 Kustavintien tievalaistuksen rakentaminen välille Mietoinen—Y-tie
- — 1 000 000 euroa Mt 13609 Pilpalantie päällystäminen Pilpalasta alkaen
- — 250 000 euroa Keljonkankaantien kevyen liikenteen väylän suunnitteluun ja toteuttamiseen
- — 450 000 euroa Tohmajärvi—Tikkalan kevyen liikenteen väylä
- — 150 000 euroa Mt 176 Gislom—Lurensintien jalankulku- ja pyörätien tiesuunnitelman laadinta
- — 200 000 euroa Kt 54 riista-aidan jatko Sajatieltä länteen kohti Tammelaa 3,0 km
- — 400 000 euroa Mt 5640 Vianta—Kattaalankylä tieosuuden huonoimpien kohtien päällysteen parantamiseen
- — 800 000 euroa Mt 542 Luostarintien kunnostuksen ensimmäiseen vaiheeseen
- — 350 000 euroa Vt 19 ns. Road Housen eritasoliittymän suunnitteluun
- — 95 000 euroa Vt 19 ns. MSK-Groupin alikulun suunnitteluun
- — 660 000 euroa Mt 17979 Västerbyvägen, Larsmo päällystäminen
- — 450 000 euroa Kuurna—Kulhontie ja Puntarikoskentien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen
- — 800 000 euroa Kt 13311 Alkkiantien päällystys
- — 500 000 euroa Vt 11 Häijää—Nokia tievalaistuksen rakentaminen yhteishankkeena alueen kuntien kanssa
- — 800 000 euroa Vt 9 tiesuunnitelman laatimiseen välille Tuusniemi ja Outokumpu
- — 275 000 euroa Kalliojärventien peruskorjaukseen, Vetelin teollisuusalueella yhteishankkeena kunnan kanssa
- — 150 000 euroa Nikkilä—Söderkulla kevyen liikenteen väylä, rakennussuunnitelma
- — 500 000 euroa Mt 11697 Massbyntien päällystämiseen yhteishankkeena alueen yritysten ja kunnan kanssa
- — 600 000 euroa Mt 892 Ämmänsaari—Kytömäki täsmäkorjaukset 6 km
- — 100 000 euroa Mt 1571, Mt 1580 liikenneturvallisuutta parantavat kohteet Isnäsin koulun ja urheilukentän ympäristössä
- — 20 000 euroa Mt 11891 Eskilomintien kevyen liikenteen väylä (välillä Backgärdantie—Heikantbacken), esiselvitys
- — 175 000 euroa Mt 170 Koskenkylä—Greggböle kevyen liikenteen väylän tiesuunnitelman laatimiseen
- — 100 000 euroa Mt 11915 Labbyvägen päällystäminen, ensimmäinen osuus
- — 350 000 euroa Mt 1930 Kirkonsalmen silta—Velkuan tienhaara/Rauduinen kunnostukseen
- — 400 000 euroa Mt 15282 Linnatie kunnostaminen
- — 140 000 euroa Mt 7450 Södra Terjärvvägen päällystäminen
- — 410 000 euroa Mt 7260 Maxmovägen päällystäminen
- — 310 000 euroa Mt 7252 Petsmovägen päällystäminen noin 3 km huonokuntoisimmalla osuudella
- — 270 000 euroa Mt 6765 Rangsbyvägen päällystäminen huonokuntoisimmalla osuudella
- — 500 000 euroa Mt 484 Hammaslahden kevyen liikenteen väylän rakentamiseen yhteishankkeena kunnan kanssa
- — 240 000 euroa Mt 7240 Björköbyvägen päällystäminen huonokuntoisimmalla osuudella
- — 400 000 euroa Mt 11141 Stenbrontien parantamiseen
- — 100 000 euroa Rantatien kevyen liikenteen väylän uudelleen päällystäminen Messilä—kirkonkylä yhteishankkeena kunnan kanssa
- — 40 000 euroa Mt 17220 Lohiluomantien huonoimpien osuuksien paikkaukseen
- — 450 000 euroa Mt 577 Mäntyrinne—Valkeiskylä parantaminen
- — 630 000 euroa Mt 2951 Lammintie 5,5 km kesken jääneen päällystämisen loppuun saattaminen
- — 350 000 euroa Mt 13610 Kalamajantien alkuosan (Pilpalantie) noin 3 km uudelleen päällystäminen
- — 500 000 euroa Mt 16279 Kehvontie kunnostukseen
- — 1 000 000 euroa Mt 816 Varjakantien alikulun suunnitteluun ja toteutukseen yhteishankkeena kaupungin kanssa
- — 305 000 euroa Jokioinen—Vaulammi kevyen liikenteen väylän rakentamiseen yhteishankkeena kunnan kanssa
- — 200 000 euroa Mt 190 Ahtialantie pysäkkijärjestelyt
- — 300 000 euroa Mt 3134, Mt 14173, Mt 14174 Padasjoen keskusta-alueen jkpp-väylien päällystys
- — 225 000 euroa Mt 357 parannus Keltakalliontien kohdalla yhteishankkeena kaupungin kanssa
- — 1 420 000 euroa Mt 4081 Sudensalmi—Vehkataipale parantaminen
- — 1 000 000 euroa Mt 1960 Unaja—Voiluoto kevyen liikenteen väylä, yhteishankkeena kaupungin kanssa.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 605 411 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 168 047 000 euroa
2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan
3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.
MAL-sopimuksiin perustuvan määrärahan käytön edellytyksenä on, että Helsingin, Tampereen, Lahden, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2024—2035 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, väylänpidon vahingonkorvaustulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja.
Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen liittyen kohtaan 2).
Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa) | |
| Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla | 70 000 000 |
| E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki | 59 000 000 |
| Jyväskylä—Pieksämäki -radan peruskorjaus | 124 000 000 |
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 5 376 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 168 237 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Väyläviraston hallinnassa olevan kulttuuriperintöön kuuluvan omaisuuden ylläpidosta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kattamaan irtaimelle omaisuudelle tai henkilöille koituneiden vahinkojen kustannuksia tilanteessa, jossa Väyläviraston tai ELY-keskuksen sopimusurakoitsija ei ole saanut vakuutuksia toimintaansa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että nettobudjetoinnissa otetaan huomioon myös yhteistoiminnan kustannusten korvaukset sekä sellaiset muut tulot, joista on syntynyt perusväylänpitoon vastaava meno.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto saa tehdä jäänmurtopalvelua koskevia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 220 000 000 euroa vuosina 2025—2028.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Lisäyksestä 4 800 000 euroa aiheutuu hallituksen investointiohjelmasta rahoitettavista maantien 357 (Hurukselantie, Kotka) kiireellisistä parantamistoimenpiteistä liittyen Easpring Finland New Materials Oy:n akkumateriaalitehdasinvestointiin. Liikenneinfrastruktuuritarpeet kohdistuvat pääosin erikoiskuljetusreitteihin ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Lisäyksestä 576 000 euroa aiheutuu VR-Yhtymä Oyj:ltä Väyläviraston omistukseen vuonna 2024 siirtyneistä raiteista, joista Väylävirasto on maksanut raiteiden kauppahinnan 2 450 000 euroa perusväylänpidosta vuoden 2024 lopulla ja tulouttanut raiteiden kuntopuutteista johtuvan myyntihinnan hyvityksen 576 000 euroa hallinnonalan sekalaisiin tuloihin momentille 12.31.10. Määrärahan lisäyksellä siirretään valtiolle tuloutettu kauppahinnan hyvitys ratojen kunnossapidon käyttöön.
Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun käytettävää enimmäiserää nostetaan 190 000 eurolla johtuen siitä, että liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy toteuttaa hankkeen Vt 8 Älyväylä erikoiskuljetusten seurantapilotoinnin käynnistäminen, jolle eduskunta myönsi määrärahan vuoden 2024 talousarviossa.
Väylävirastolle myönnettävällä 220 milj. euron jäänmurtopalveluiden sopimusvaltuudella turvataan talvimerenkulun edellytykset myös tulevaisuudessa. Jäänmurtopalveluiden uusi sopimuskausi on 1.10.2025—15.6.2028. Sopimukset sisältävät jäänmurtopalvelun hankkimisen A-, B- ja C-jäänmurtajien osalta. Varsinais-Suomen ELY-keskukselle myönnetään uudelleen vuoden 2024 toisessa lisätalousarviossa myönnetty maantielauttaliikenteen palvelusopimuksia koskeva 1 450 000 000 euron valtuus. Maantielauttaliikenteen vuosikustannusten arvioidaan pysyvän nykytasolla tai alittavan nykytason. Hankintaan liittyy palvelutuottajan merkittävät kaluston investointikustannukset, joita kompensoidaan pitkillä palvelusopimusajoilla. Käyttökustannusten ennakoidaan laskevan johtuen mm. nykyistä tiukemmista energiatehokkuusvaatimuksista.
| 2025 II lisätalousarvio | 5 376 000 |
| 2025 talousarvio | 1 605 411 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 565 751 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 378 201 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 5 376 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 168 237 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Väyläviraston hallinnassa olevan kulttuuriperintöön kuuluvan omaisuuden ylläpidosta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kattamaan irtaimelle omaisuudelle tai henkilöille koituneiden vahinkojen kustannuksia tilanteessa, jossa Väyläviraston tai ELY-keskuksen sopimusurakoitsija ei ole saanut vakuutuksia toimintaansa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että nettobudjetoinnissa otetaan huomioon myös yhteistoiminnan kustannusten korvaukset sekä sellaiset muut tulot, joista on syntynyt perusväylänpitoon vastaava meno.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto saa tehdä jäänmurtopalvelua koskevia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 220 000 000 euroa vuosina 2025—2028.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.