Talousarvioesitys 2025

Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Kaikissa toimenpiteissä pyritään huomioimaan parlamentaarisen liikennejärjestelmäsuunnitelman asettamat tavoitealueet, joita ovat saavutettavuus, kestävyys, tehokkuus ja ilmastonmuutoksen hillintä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 55,3 milj. euron ratamaksun perusmaksu.

Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet.

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi noin 762 500 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 733 556 000 euroa. Lisäksi momentille voidaan kirjata joitakin satoja tuhansia euroja siirtomenoja.

Määrärahasta käytetään arviolta 5 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmanneksi kappaleeksi, jolloin nykyiset kolmas ja neljäs kappale siirtyvät neljänneksi ja viidenneksi kappaleeksi.

Muutos talousarvioesityksen 1 496 056 000 euroon nähden on 79 300 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 78 900 000 euroa MAL-sopimusten mukaisena valtion osuutta vastaavana investointiohjelman määrärahana ja 500 000 euroa Helsingin seudun MAL-sopimuksesta aiheutuvana siirtona momentilta 31.20.21 sekä vähennyksenä 100 000 euroa siirtona momentille 31.10.31.

Momentin määrärahassa ei ole huomioitu lisäyksenä 15 milj. euron määrärahatarvetta, joka aiheutuu momentilta 31.10.77 toteutettavasta E18 kt 40 Turun kehätie Raision keskustassa -hankkeesta. Fintraffic Oy rahoittaa kyseisen hankkeen investointivaiheessa omistukseensa tulevat hankeosat kuten tunnelin tekniset järjestelmät ja laskuttaa hankkeen valmistuttua tekemänsä investoinnin poistot, järjestelmän käyttökustannukset ja katteen Väylävirastolta osana Väyläviraston ja Fintrafficin välistä liikenteenohjauksen palvelusopimusta, joka rahoitetaan perusväylänpidon momentilta.

Selvitysosa:Lisäyksestä 4 800 000 euroa aiheutuu hallituksen investointiohjelmasta rahoitettavista maantien 357 (Hurukselantie, Kotka) kiireellisistä parantamistoimenpiteistä liittyen Easpring Finland New Materials Oy:n akkumateriaalitehdasinvestointiin. Liikenneinfrastruktuuritarpeet kohdistuvat pääosin erikoiskuljetusreitteihin ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Lisäyksestä 576 000 euroa aiheutuu VR-Yhtymä Oyj:ltä Väyläviraston omistukseen vuonna 2024 siirtyneistä raiteista, joista Väylävirasto on maksanut raiteiden kauppahinnan 2 450 000 euroa perusväylänpidosta vuoden 2024 lopulla ja tulouttanut raiteiden kuntopuutteista johtuvan myyntihinnan hyvityksen 576 000 euroa hallinnonalan sekalaisiin tuloihin momentille 12.31.10. Määrärahan lisäyksellä siirretään valtiolle tuloutettu kauppahinnan hyvitys ratojen kunnossapidon käyttöön.

Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun käytettävää enimmäiserää nostetaan 190 000 eurolla johtuen siitä, että liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy toteuttaa hankkeen Vt 8 Älyväylä erikoiskuljetusten seurantapilotoinnin käynnistäminen, jolle eduskunta myönsi määrärahan vuoden 2024 talousarviossa.

Väylävirastolle myönnettävällä 220 milj. euron jäänmurtopalveluiden sopimusvaltuudella turvataan talvimerenkulun edellytykset myös tulevaisuudessa. Jäänmurtopalveluiden uusi sopimuskausi on 1.10.2025—15.6.2028. Sopimukset sisältävät jäänmurtopalvelun hankkimisen A-, B- ja C-jäänmurtajien osalta. Varsinais-Suomen ELY-keskukselle myönnetään uudelleen vuoden 2024 toisessa lisätalousarviossa myönnetty maantielauttaliikenteen palvelusopimuksia koskeva 1 450 000 000 euron valtuus. Maantielauttaliikenteen vuosikustannusten arvioidaan pysyvän nykytasolla tai alittavan nykytason. Hankintaan liittyy palvelutuottajan merkittävät kaluston investointikustannukset, joita kompensoidaan pitkillä palvelusopimusajoilla. Käyttökustannusten ennakoidaan laskevan johtuen mm. nykyistä tiukemmista energiatehokkuusvaatimuksista.

Selvitysosa:Länsi-Helsingin pikaraitioteiden suunnittelu ja rakentaminen mukaan lukien Vihdintien pikaraitiotie on osa Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin suunnittelua ja toteuttamista. Hankkeen valtuus on korotettu aiemmasta 4 260 000 eurosta 105 000 000 euroon. Hanke sisältää läntisen kantakaupungin raitioteiden kehittämisen sekä Vihdintien pikaraitiotien toteuttamisen, jatkosuunnittelu on aloitettu 2022 ja rakentamisen on suunniteltu tapahtuvan vuosien 2023—2031 aikana. Hankkeen yleissuunnitelma ja hankkeen toteuttaminen hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.1.2021. Hankesuunnitelma hyväksyttiin Kaupunkiympäristölautakunnassa 9.1.2024. Hankkeen hyödyt saadaan keskeisellä alueella tapahtuvan tiivistyvän maankäytön ja parantuvan joukkoliikenteen palvelutason myötä. Keskeisiä hyötyjä ovat kestävien kulkutapojen matkamäärän muutos ja liikenteen CO₂-päästöjen vähenemä sekä työvoiman saavutettavuuden paraneminen.

Viikki—Malmi hankesuunnittelu käynnistyy vuoden 2025 alussa. Hankepäätös on tarkoitus tehdä vuoden 2025 loppupuolella ja toteutussuunnitelma vuosina 2026—2027. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rakentamisen on suunniteltu alkavan 2020-luvun loppupuolella, mutta tämä tulee vielä tarkentumaan jatkosuunnittelussa.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen ja toinen kappale korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen ja toisen kappaleen, päätösosan käyttösuunnitelma korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan käyttösuunnitelman ja päätösosan valtuuskohdan kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan ensimmäiseksi kappaleeksi, jolloin valtuuskohdan nykyinen kappale siirtyy toiseksi kappaleeksi.

Lisäys talousarvioesityksen 14 250 000 euroon nähden on 29 400 000 euroa, mistä 14 000 000 euroa aiheutuu Vantaan ratikasta, 8 000 000 euroa Tampereen seudun raitioteistä ja 7 400 000 euroa Helsingin juna- ja metroasemien peruskorjauksesta.

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:

Vantaan raitiotie eli Vantaan ratikka on 19,3 km pitkä pikaraitiotieyhteys lentoasemalta Aviapoliksen ja Tikkurilan kautta Hakunilaan, ja siitä Länsimäkeen ja Helsingin Mellunmäkeen. Ratikalla pyritään varmistamaan, että koko ratikkakäytävä kehittyy Vantaan kaupungin yleiskaavan ja kaavarungon tavoitteiden mukaisesti. Ratikan kaavarungon alueen asukasmäärän on ennustettu kaksinkertaistuvan nykytilanteesta noin 124 000 asukkaaseen vuonna 2050. Työpaikkojen määrän on arvioitu kasvavan noin 83 000 työpaikkaan. Hankesuunnitelman mukaan raitiotie edistää kestävien kulkumuotojen saavutettavuutta ja kestävää liikennejärjestelmää, vähentää autoliikenteen suoritetta sekä parantaa yhdyskuntarakenteen kestävyyttä. Vantaan ratikan on arvioitu rakentuvan vuosien 2025—2031 aikana. Ratikan kustannusarvio on hankesuunnitelman mukaan yhteensä 606 milj. euroa, joista Vantaan kaupungin osuus on 591 milj. euroa ja Helsingin kaupungin osuus 15 milj. euroa. Valtio sitoutuu Vantaan ratikan rakentamisen avustamiseen enintään 144 100 000 eurolla, mutta valtionavustusten yhteismäärä on kuitenkin enintään 30 % kiinteästi raitiotien rakentamiseen liittyvistä kustannuksista.

Tampere ja Pirkkala jatkavat Pirkkala—Linnainmaa -raitiotien suunnittelua ja käynnistävät vaiheen 1 Partola—Niihama -yhteysvälin toteutuksen. Valtio sitoutuu Pirkkala—Linnainmaa -raitiotien suunnittelun ja Partola—Niihama -yhteysvälin toteutuksen avustamiseen enintään 55 milj. eurolla. Valtionrahoitusta kohdennetaan koko Pirkkala—Linnainmaa -raitiotien hankesuunnitelmaan 0,5 milj. euroa, toteutussuunnitteluun 4 milj. euroa ja osuuden Partola—Niihama rakentamiseen ja siihen liittyvään varikon laajentamiseen 50,5 milj. euroa. Raitiotien toteutuksen valtionavustus voi olla enintään 30 % Partola—Niihama -yhteysvälin kiinteästi raitiotien rakentamiseen ja varikkoon liittyvistä kustannuksista ja Pirkkala—Linnainmaa -yhteysvälin suunnittelukustannuksista. Varikon osalta avustus kohdennetaan vain uuden yhteysvälin tuomiin varikon laajennustarpeisiin. Lisäksi valtio sitoutuu Lielahti—Ylöjärvi raitiotien suunnittelun avustamiseen enintään 0,5 milj. eurolla. Valtionavustus voi olla enintään 30 % suunnittelukustannuksista.

Helsingin kaupunki käynnistää metroasemien peruskorjausten toteutuksen. Metroasemien peruskorjausten kokonaiskustannusarvio vuosina 2024—2031 on 209 milj. euroa. Peruskorjauksiin käytetään vuosina 2024—2027 noin 123,5 milj. euroa. Tämän lisäksi Helsingin seudun rautatieasemia parannetaan sopimuskaudella ja valtio avustaa Helsingin kaupungin omistuksessa olevien asemakohteiden perusparantamisessa. Hankkeilla edistetään erityisesti matkustajien kannalta toiminnallisuutta, turvallisuutta, esteettömyyttä ja viihtyisyyttä asemilla. Valtio sitoutuu Helsingin juna- ja metroasemien peruskorjaukseen liittyvään suunnitteluun ja rakentamisen avustamiseen enintään 15 000 000 eurolla suunnittelu- ja rakentamiskustannusten yhteismäärästä, mutta avustusten yhteismäärä on kuitenkin enintään 30 % asemakohtaisten suunnittelu- ja rakentamiskustannusten yhteismäärästä.

Edellä mainittujen muutosten johdosta Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot -taulukko muuttuu seuraavaksi:

Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia, mistä 1 945 000 euroa on hankkeelle Lähijunaliikennealueen varikot, 1 500 000 euroa hankkeelle Viikki—Malmi pikaraitiotie ja 1 157 000 euroa hankkeelle Turun raitiotie.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Selvitysosa:Osana valtioneuvoston hyväksymää kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa toteutetaan valtion ja kuntien yhteinen investointiohjelma, jonka hankkeilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Edistämisohjelma on osa kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamista.

Valtio voi myöntää avustusta kunnille, jotka toteuttavat ohjelman mukaisia toimenpiteitä. Kunnan tulee osallistua hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella panostuksella. Valtio voi myöntää kunnille myös avustuksia sellaisiin infrahankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistetään sen kulkutapaosuuden lisäämistä. Tällainen hanke voi olla esim. liityntäpysäköintialueen rakentaminen. Kuntien lisäksi avustuksia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen voidaan myöntää myös muille toimijoille.

Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisille lentoasemille ja lentopaikoille myönnettäviin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Määrärahaa yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden ja siltojen parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Suomen tieverkosta lähes 60 % (noin 385 000 km) on yksityisteitä, josta vajaa puolet on järjestäytynyt tiekunniksi. Siltoja yksityisteillä on noin 12 000 kpl sekä avustettavia erityiskohteita noin 20 kappaletta.

Avustettavia kohteita ovat erityisesti tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen parantamiset ja tien vaurioitumisen korjaamiset sekä liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet. Yksityisteitä koskevan valtioneuvoston asetuksen (1069/2018) mukaisesti avustuksen enimmäismäärä tavanomaisissa tien parantamiskohteissa on 70 % ja merkittävimmissä siltakohteissa ja muissa merkittävissä luonnonolosuhteiden aiheuttamissa yllättävissä korjauskohteissa enintään 85 %.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 9 390 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi 250 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosan kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan käyttösuunnitelma korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan käyttösuunnitelman.

Lisäys 100 000 euroa talousarvioesityksen 9 640 000 euroon nähden aiheutuu yksityistieavustuksiin tarkoitetun määrärahan siirrosta momentilta 31.10.20.

Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia, joka kohdennetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä kuntien joukkoliikennehankkeisiin.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 24 900 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 10 000 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 97 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu arvioitua pienemmästä määrärahan käytöstä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin.

Selvitysosa:Määrärahasta 28 000 000 euroa aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista.

Digirata-hankkeen määrärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistettavasta tuottavuudesta ja palveluiden tuomisesta kaikkien saataville. Hankkeessa modernisoidaan ja digitalisoidaan Suomen rautatiejärjestelmät sekä uudistetaan rautateiden kulunvalvonta eurooppalaisen järjestelmän mukaiseksi. Hanke edistää myös EU:n lippulaivahanketta Lataus ja tankkaus (Recharge and refuel). Digiradan kehitys- ja verifiointihanketta rahoitetaan tämän lisäksi kansallisesti 5 000 000 eurolla.

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään:

Maantie 642 on Laukaan Kuusaasta Suolahden kautta Äänekoskelle johtava seututie. Hankkeessa maantiellä 642 sijaitseva Äänekosken silta uusitaan nykyisen siltapaikan eteläpuolelle, jolloin tielinjaus muuttuu. Äänekosken silta on kapasiteetiltaan rajoitettu ja tehostetussa tarkkailussa. Liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan tässä yhteydessä suunnittelemalla alueen katujen liittymäjärjestelyt uusiksi. Hankkeen avulla luodaan edellytyksiä teollisuuden kehittymiselle. Lisäksi liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat. Hankkeen kustannusarvio on 15,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 145: 2020=100).

Hanke on valtatien 15 parantaminen välillä Rantahaka—Kouvola -tiesuunnitelman vaiheittain toteuttamista. Hankekokonaisuuden 1. vaiheen kustannusarvio on 122 milj. euroa. Tiesuunnitelman toteutuksen ensimmäisenä vaiheena toteutetaan keskikaiteellisia ohituskaistajaksoja tarvittavine muine järjestelyineen. Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta sekä kuljetusten ja henkilö- ja työmatkaliikenteen sujuvuutta. Liikenteen palvelutaso paranee, ohitusmahdollisuudet lisääntyvät ja matka-aika on ennakoitavampi. Kuljetusten ongelmakohtia saadaan poistettua. Suurin osa liikenteellisen saavutettavuuden hyödyistä kohdistuu elinkeinoelämälle. Kyseessä on myös huoltovarmuuden kannalta keskeinen yhteysväli.

Hanke on valtatien 21 parantaminen välillä Palojoensuu—Maunu -tiesuunnitelman vaiheittain toteuttamista. Hankkeessa edistetään toimenpiteitä Palojoensuu—Jatuni -välillä 30 milj. eurolla. Hanke sisältää nykyisen tien parantamisosuuksia ja uuden tien rakentamista. Kylissä tehdään tielle liikenneturvallisuutta parantavia pieniä toimenpiteitä. Hankkeen 1. vaiheen toteuttamisella saadaan parannettua valtatietä tavoiteleveyteen ja -nopeuteen sekä korjattua geometriapuutteita Palojoensuu—Jatuni välillä. Lisäksi uusitaan siltoja. Hanke parantaa saavutettavuutta, pitkämatkaisen liikenteen turvallisuutta sekä sujuvuutta. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset turvataan.

Hankkeessa valtatielle 23 rakennetaan uusi silta Karvion kanavan yli, jolloin tielinjaus muuttuu. Valtatien poikkileikkausta levennetään. Lisäksi hankkeessa rakennetaan uusi raskaan liikenteen levähdyspaikka, jalankulku- ja pyöräilyväylä sekä kaksi alikulkukäytävää. Hankkeessa toteutetaan myös meluntorjuntatoimia sekä tarvittavat katu- ja yksityistieyhteydet ja joukkoliikenteen järjestelyt. Hanke parantaa elinkeinoelämän logistisia yhteyksiä. Kuljetusten sujuvuus, toimintavarmuus ja matka-aikojen ennustettavuus paranevat. Lisäksi parannetaan kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä sekä liikenneturvallisuutta. Hankkeen kustannusarvio on noin 14,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 145; 2020=100). Hankkeen hyötykustannussuhde on 0,06.

Hankkeessa edistetään Lappeenrannan liikennepaikan kehittämistoimenpiteiden toteuttamista sekä kaksoisraiteen Luumäki—Joutseno toimenpiteitä. Esitettävillä toimenpiteillä ei saavuteta kaikkia rataosuuden kaksoisraiteen tarpeita, vaan kyseessä on vaiheittain toteuttaminen. Kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on parantaa Karjalan radan toimintavarmuutta ja kapasiteettia, jotka parantavat toimintaedellytyksiä, täsmällisyyttä ja palvelutasoa. Lisäksi hankkeessa tehdään peruskorjaustoimenpiteitä välille Kouvola—Luumäki. Toimenpiteiden toteuttaminen edistää rataosuuden toimintavarmuutta. Hankkeen toimenpiteitä edistetään 90 milj. eurolla.

Hankkeessa valtatie parannetaan keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi tarvittavine tie- ja liittymäjärjestelyineen sekä rakennetaan eritasoliittymiä. Tiejaksolle muodostuu hankkeen myötä jatkuva rinnakkaistie, jolle järjestetään yksityisteiden liittymät. Jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä parannetaan, tehdään meluntorjuntaa sekä pohjavesialueet suojataan. Iitin kirkonkylään tehdään uusi tieyhteys ja Kausalan taajamassa tehdään tarvittavat parantamistoimenpiteet nykyiselle tieverkolle. Hankkeen tavoitteena on pitkämatkaisten kuljetusten ja henkilöliikenteen turvallisuuden, sujuvuuden, toimintavarmuuden ja matka-aikojen ennustettavuuden parantaminen. Hankkeen kustannusarvio on 93,6 milj. euroa (MAKU-indeksi 145; 2020=100). Valtion osuus on korkeintaan 92 milj. euroa ja Iitin kunnan osuus on 1,6 milj. euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde on 0,98.

Valtatie 8 yhdistää länsirannikon kaupunkeja ja satamia muodostaen tärkeän kuljetusreitin kotimaan sisäisille ja ulkomaille suuntautuville kuljetuksille. Raskaan liikenteen määrä valtatiellä on suuri ja Kokkolan keskustan kohdalla valtatiellä on myös merkittävä määrä paikallisliikennettä. Hankkeen 1. vaihe (keskustajakso) koostuu toimenpiteistä Kirkkolehdon kiertoliittymän ja valtateiden 8 ja 13 eritasoliittymän välillä. Hankkeessa mm. parannetaan liittymiä ja nykyistä kaksikaistaista vt 8:n osuutta nelikaistaiseksi sekä rakennetaan uusi yhteys kaupungin katuverkkoon. Hanke lisää liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta.

Hankkeen 1. vaiheen kustannusarvio on 18 milj. euroa, josta valtion osuus on 13 milj. euroa. Hankearvioinnin kannattavuuslaskelman perusteella hanke (keskustajakso) on erillisenä kokonaisuutena selvästi yhteiskuntataloudellisesti kannattava (hyöty-kustannussuhde 1,81).

Hankkeen 1. vaihe sisältää vt 3—Sepänkyläntien välisen osuuden. Hankkeessa tie parannetaan 2+2-kaistaiseksi keskikaiteelliseksi tieksi ja nykyiset tasoliittymät muutetaan eritasoliittymiksi. Hanke parantaa Vaasan yhdystien turvallisuutta, sujuvuutta ja elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuutta osana Turku—Oulu yhteysväliä sekä samalla vastaa kehittyvän maankäytön tarpeisiin. Valtion osuus on enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

Suupohjan rata (Seinäjoki—Kaskinen) on erittäin huonokuntoinen 113 kilometriä pitkä rataosuus. Liikenne radalla joudutaan turvallisuussyistä keskeyttämään vuoden 2024 loppuun mennessä. Hankkeessa tehdään erityisesti yksittäisten kriittisimpien siltojen rata- ja rakentamissuunnittelua sekä aloitetaan osittainen toteutus.

Aiemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistus:

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 50 000 000 eurolla 30 000 000 eurosta 80 000 000 euroon johtuen aiemmin päätetyn hankkeen laajentamisesta. Hankkeessa rakennetaan Siuntion laituri ja seisontaraide, Kirkkonummen itäiset vaihteet sekä tehdään tunnelikorjauksia ja ratarakenteen korjauksia. Tavoitteena on pistemäisten nopeusrajoitusten poistaminen sekä matkaketjujen, matkustusmukavuuden ja lähiliikenteen toimintamahdollisuuksien parantaminen.

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 695 milj. euroa.

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen. Päätösosan valtuuskohdan ensimmäisen kappaleen kohdat 10)—17) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan ensimmäisen kappaleen kohdiksi 10)—17) ja päätösosan valtuuskohdan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan toisen kappaleen. Päätösosan valtuuskohdan taulukko korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan vastaavan taulukon.

Muutos talousarvioesityksen 373 693 000 euroon nähden on 31 448 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 15 000 000 euroa Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe -hankkeen RRF-osuudesta, 1 000 000 euroa Rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmän modernisointi ja peruskorjausinvestointi (Digiradan toteutusvaihe) -hankkeesta, 5 000 000 euroa mt 180 Kurkela—Kuusisto, Kaarinan läntinen ohitustie -hankkeesta, 3 000 000 euroa E18 kt 40 Turun kehätie Raision keskustassa -hankkeesta, 2 000 000 euroa vt 4 Palokan kohta, Jyväskylä -hankkeesta, 1 000 000 euroa vt 4 Lahden väylä välillä Kehä I—Kehä III ja Ilmasillan eritasoliittymä -hankkeesta, 1 000 000 euroa mt 101 Kehä I Maarinsolmun eritasoliittymä, Espoo -hankkeesta, 1 000 000 euroa Turun satamaradan siirto -hankkeesta, 1 000 000 euroa Oulun henkilöratapiha -hankkeesta, 37 000 euroa Vt 4 Hirvas—Rovaniemi—Vikajärvi -hankkeen suunnittelusta, 2 000 000 euroa muun kehittämisen hankesuunnittelusta liittyen Helsingin seudun MAL-sopimuksen mukaisten suunnitelmien laadintaan ja 6 000 000 euroa muun kehittämisen hankesuunnittelusta liittyen Oulun seudun MAL-sopimusten mukaisten suunnitelmien laadintaan sekä vähennyksenä 1 500 000 euroa Vt 6 Korian kohta -hankkeesta ja 5 089 000 euroa Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen -hankkeesta.

Rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmän modernisointi ja peruskorjausinvestointi -hankkeen yhteensä 1,2 mrd. euron investointikustannukset ajoittuvat vuosille 2025—2040 sisältäen Väyläviraston osuuden ja Fintraffic Raide Oy:n liikenteenhallintajärjestelmien päivittämiseen liittyvät investoinnit ilman rahoituskustannuksia. Hankkeen toteuttamiseksi tarpeelliset valtuudet ja määrärahat huomioidaan seuraavissa talousarvioissa hankkeen etenemisen mukaisesti.

Hanketta on valmisteltu vuodesta 2019 lähtien ja meneillään on EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) sekä Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) osarahoituksella kehitys- ja verifiointivaihe. Toteutusvaiheessa vuodesta 2025 alkaen rakennetaan yleiseurooppalaisesti yhteentoimiva raideliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS) sekä uusitaan ja nykyaikaistetaan koko turvalaitekanta ja liikenteenhallintajärjestelmät koko rataverkolle maantieteellisesti alueittain edeten.

Talousarvioesitykseen nähden Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet -taulukon hankkeen Vt 21 Ailakkalahti—Kilpisjärvi, Enontekiö valtuutta on tarkistettu 800 000 eurolla 5 000 000 euroon, hankkeen Mt 8155 Poikkimaantie valtuutta on tarkistettu 3 500 000 eurolla 33 500 000 euroon, hankkeen Vt 4 Oravasaaren eritasoliittymä, Jyväskylä valtuutta on tarkistettu 1 000 000 eurolla 8 000 000 euroon ja hankkeen Tornion meriväylän geometrian parantaminen ja Vaasan meriväylän sisäosan leventäminen valtuutta on tarkistettu 5 000 000 eurolla 11 500 000 euroon.

Edellä mainittujen muutosten johdosta Hanke-erittely ja Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot -taulukko muuttuvat seuraaviksi:

Selvitysosa:Lisäyksestä 5 000 000 euroa aiheutuu momentille 12.31.10 tuloutettavista CEF-tukihankkeiden maksatuksista, joka kohdennetaan hankkeelle Inkoon meriväylän parantaminen.

Hallituksen investointiohjelmasta tehtävinä lisäyksinä on otettu huomioon 1 000 000 euroa hankkeelle Vt 27 Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta, 1 000 000 euroa hankkeelle Eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyksien suunnittelu Tornio—Haaparanta—Kemi, 1 000 000 euroa hankkeelle Kt 67 ja Vt 19 Kivisaari—Atria, 500 000 euroa hankkeelle Vt 25 osuus Meltola—Mustio ja 300 000 euroa hankkeelle Savonrata välillä Kouvola—Kuopio nopeuden ja kapasiteetin noston suunnittelu.

Lisäksi hallituksen investointiohjelman hankkeiden määrärahoja aikaistetaan vuosilta 2026 ja 2027 vuodelle 2025 siten, että 60 000 000 euroa hankkeelle Mt 180 Kurkela-—Kuusisto, 20 000 000 euroa hankkeelle E18 kt 40 Turun kehätie Raision keskustassa, 5 000 000 euroa hankkeelle Vt 4 Palokan kohta Jyväskylä ja 5 000 000 euroa hankkeelle Turun satamaradan siirto.

Lisäksi muiden hankkeiden määrärahoja aikaistetaan siten, että 70 000 000 euroa hankkeelle Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen 2. vaihe, 21 000 000 euroa hankkeelle Espoon kaupunkirata ja 9 000 000 euroa hankkeelle Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe.

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään:

Hankkeessa rakennetaan uusi silta valtatielle 27, sillä nykyisen sillan kantavuus estää erikoiskuljetusten kulkua ja aiheuttaa pitkän kiertomatkan raskaimmille kuljetuksille. Valtatie 27 on merkittävä yhteys raskaimmille kuljetuksille matkalla rannikon satamiin. Hanke toteuttaa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan keskeistä lainsäädäntöä, koska hanke ylläpitää nykyistä palvelutasoa varmistamalla kriittisten siltojen kunto elinkeinoelämän kannalta tärkeillä reiteillä. Siltoja kunnostamalla vältytään elinkeinoelämän kuljetuksia haittaavilta painorajoituksilta. Hankkeilla ylläpidetään elinkeinoelämän näkökulmasta alueiden välistä saavutettavuutta. Hanke kuuluu Väyläviraston laatimaan, vuosia 2025—2032 koskevaan, valtion väyläverkon investointiohjelmaan. Hankkeen kustannusarvio on 14 milj. euroa (MAKU 145, 2020=100). Määrärahatarpeet kohdistuvat vuosille 2025—2027.

Meriväylän parantamishankkeella tähdätään Inkoon LNG-täyttökuljetusten toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseen. Kuljetuksilla varmistetaan elinkeinoelämän toiminnan vaatiman maakaasun saatavuus Suomessa. Hankkeessa muun muassa levennetään Inkoon meriväylää väyläruoppausten avulla. Hankkeen toteutus tukee Liikenne12-suunnitelman turvallisuustavoitetta. Hankkeen kustannusarvio on 5 milj. euroa. Hanke sisältyy Väyläviraston laatimaan valtion väyläverkon investointiohjelmaan 2025—2032. Väylävirasto toteuttaa osan hankkeesta poikkeuksellisesti myös Inkoo Shipping Oy Ab:n hallinnoimalle alueelle.

Hankkeessa suunnitellaan yhteys Eurooppalaisella raideleveydellä Haaparannasta Kemin satamaan ja Tornio—Röyttä yhteysväli sekä yksi kuormauspaikka ja Tornionjoen ratasilta. Suunnittelu sisältää tarvittavat erillisselvitykset, mittaukset, pohjatutkimukset sekä yleissuunnitelmat ja YVA:t Kemiin asti. Lisäksi hankkeessa laaditaan Tornion alueella suunnittelua ratasuunnitelmatasoon sisältäen Tornionjoen ratasillan suunnitelmat toteutusvalmiuteen saakka myös vesiluvan osalta. Hankkeen kustannusarvio on 20 milj. euroa.

Hankkeen 1. vaiheessa toteutetaan Tepon eritasoratkaisu ja Penttilän silta, joka on liikenneturvallisuuden ja saavutettavuuden kannalta paras osaratkaisu. Hankkeen 1. vaiheen kustannusarvion valtion osuus on 11,0 milj. euroa (MAKU 145, 2020=100). Lisäksi Seinäjoen kaupunki osallistuu kustannuksiin noin 450 000 eurolla. Tepon eritasoratkaisun toteuttaminen on Kt 67 ja Vt 19 Kivisaari—Atria tieosuuden keskeisin yksittäinen liikenneturvallisuutta parantava toimenpide. Penttilän sillan kohdalla voidaan palauttaa valtatien nopeusrajoitus 80 km/h. Kahden erityisen vaarallisen yksittäisen kohteen liikenneturvallisuus paranee merkittävästi.

Hanke on osa Vt 25 Hanko—Mäntsälä 1.vaiheen kehittämistoimenpiteitä, jotka sijoittuvat Hangon ja Nummelan välille. Vt 25 hankkeen 1. vaihe sisältää mm. uusia eritasoliittymiä ja nykyisten eritasoliittymien parantamisia Raaseporin, Lohjan ja Nummelan alueilla sekä ohituskaistaparin välille Meltola—Mustio. Vt 25 rakentaminen keskikaidetieksi Meltola—Mustio välillä edistää liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain sekä Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita. Hanke edistää valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävän pääväylän liikenteen toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä. Hanke parantaa myös yhteysvälin pahimpia ongelmakohteita kuljetusten ja työmatkaliikenteen kannalta, mikä palvelee etenkin kuljetusten kustannustehokkuutta. Hangon sataman saavutettavuus ja Suomen huoltovarmuus paranevat.

Aiemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 2 000 000 eurolla 7 500 000 eurosta 9 500 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu hankkeen päivittyneestä kustannusarviosta tarkentuneiden lähtötietojen myötä. Muun muassa pohjaolosuhteet ovat tarkentuneet uusien pohjatutkimustulosten myötä epäedulliseen suuntaan lisäten toteutuskustannuksia varsinkin siltakohteissa. Valtuuden tarkistuksessa on huomioitu myös lähtötietojen tarkentumisen myötä tilaajan riskivarausten kasvu. Valtuuden tarkistamista vastaava lisämäärärahatarve ajoittuu vuodelle 2026.

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 20 000 000 eurolla 163 000 000 eurosta 183 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu tarkentuneiden lähtötietojen ja suunnittelun myötä päivittyneestä kustannusarviosta. Tarkistettu valtuus mahdollistaa tarkoituksenmukaisen hankelaajuuden toteuttamisen, joka varmistaa täsmällisen ja turvallisen junaliikenteen sekä matkustajille turvallisemman, toimivamman ja helppokulkuisemman ratapihan ja sen myötä paranevan palvelutason. Valtuuden tarkistamista vastaavat lisämäärärahatarpeet ajoittuvat vuosille 2027—2030.

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 1 200 000 eurolla 3 000 000 eurosta 4 200 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu suunnitelmalaajuuden muuttumisesta. Valtuuden tarkistamisella varmistetaan suunnitelmavalmiuden nosto koko hallituksen investointiohjelman Kouvola—Kuopio-rataosan hankekokonaisuuden osalta, joka sisältää nopeuden noston lisäksi myös kapasiteetin parantamisen toimenpiteitä. Valtuuden tarkistamista vastaavat lisämäärärahatarpeet ajoittuvat vuosille 2025—2027.

Selvitysosa:Lisäyksestä 100 000 euroa osoitetaan uuden jäänmurtajan hankintaan, johon tarvittavat määrärahat katetaan momentille 12.31.10 tuloutettavista CEF-tukihankkeiden maksatuksista. Lisäksi hankkeelle Vt 9 parantaminen ja st 562 Lentokentäntien liikennejärjestelyt aikaistetaan 3 000 000 euroa vuodelta 2026 vuodelle 2025.

Uuden hankkeen perusteluna esitetään:

Jäänmurrolla on keskeinen rooli Suomen ulkomaankaupalle, taloudelle ja huoltovarmuudelle. Suomen jäänmurtajakaluston uusiminen aloitetaan uuden jäänmurtajan hankinnalla. Uuden jäänmurtajan rakentamiseen on myönnetty 42,22 milj. euroa CEF-tukea kesällä 2025. Hankkeen etenemisen ehtona on, että tukisopimus komission kanssa allekirjoitetaan. Jäänmurtaja on tarkoitus myydä valmistumisensa jälkeen vuonna 2029 jäänmurtopalvelun tuottajalle, joka maksaa aluksesta käyvän hinnan. Uuden murtajan rakennuttamisesta syntyvät määrärahatarpeet katettaisiin vuodesta 2025 alkaen väyläverkon kehittämismomentin väliaikaisilla rahoitusjärjestelyillä, jotka katettaisiin saadulla CEF-tuella sekä murtajan myynnistä saatavilla tuloilla.

Aiemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 5 000 000 eurolla 128 000 000 eurosta 133 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu ennakoitua suuremmista rakentamiskustannuksista Kirjalansalmen sillan osalta ja sen vuoksi allianssin tavoitekustannus tulee ylittymään. Lisävaltuus tarvitaan hankkeen loppuun saattamiseen koko hankelaajuudessa ja tavoitteiden mukaisessa laatutasossa. Valtuuden tarkistamista vastaava lisämäärärahatarve ajoittuu vuodelle 2026 ja katetaan muilta hankkeilta säästyvistä määrärahoista.

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 6 000 000 eurolla 43 500 000 eurosta 49 500 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu hankkeessa toteutetun Maaherrankadun sillan kannen epäonnistuneesta valutyöstä, jonka johdosta Väyläviraston tulee varautua työn teettämiseen toisella urakoitsijalla. Lisävaltuuden myötä Väylävirastolla on mahdollisuus tarvittaessa kilpailuttaa epäonnistuneen sillan purku ja uuden sillan rakennustyö ja hakea urakoitsijalta kustannukset jälkikäteen. Valtuuden tarkistamista vastaava lisämäärärahatarve ajoittuu vuosille 2025—2027 ja katetaan muilta hankkeilta säästyvistä määrärahoista.

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2025 momentilta rahoitetaan neljää elinkaarihanketta.

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 176 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.