Hoppa till innehåll
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              88. Osakehankinnat
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2025

01. Hallinto ja toimialan yhteiset menotPDF-versio

01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 638 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) alueellisesta yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:Määrärahasta 1 000 000 euroa aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista.

Määrärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistettavasta tuottavuudesta ja palveluiden tuomisesta kaikkien saataville.

Luotettavat tuotteet ja palvelut ovat keskeinen edellytys digitalisaatiolle. Korkea kyber- ja tietoturvan taso sekä osaaminen pitävät yllä talouden ja yhteiskunnan kilpailukykyä kaikilla sektoreilla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on valmisteltu kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaa hallitusohjelman ja Suomen kyberturvallisuusstrategian mukaisesti. Kehittämisohjelma on myös osa EU:n kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoa. Investoinnit kyber- ja tietoturvallisuuden harjoitustoimintaan ja tutkimukseen tukevat kehittämisohjelmaa ja digitalisaatiota laaja-alaisesti.

Kyberturvallisuuden harjoitustoiminta kehittää yhteiskunnan resilienssiä ja varautumista kyberturvallisuuden häiriötilanteisiin. Aktiivisella harjoitustoiminnalla on keskeinen merkitys kyberhyökkäyksien torjunnan, hallinnan ja niiden ratkaisemisen kehittämisessä.

Kyberturvallisuuden riittävällä osaamisella on merkittävä yhteys ihmisten turvallisuudentunteeseen ja kykyyn hyödyntää digitaalisen toimintaympäristön palveluja ja ratkaisuja. Kyberturvallisuuden siviilitaito tutkimuksen tavoitteena on luoda yhteinen eurooppalainen malli ja digitaalinen alusta kyberturvallisuustaitojen opetusta ja kehittämistä varten, jota voidaan käyttää tasapuolisesti kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

Kyber- ja tietoturvallisuuden toimenpiteet tukevat EU-maiden edistymistä digitalisaation hyödyntämisessä mittaavan DESI-indeksin osaamista ja inhimillistä pääomaa koskevaa osa-aluetta.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut toiminnalleen seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet 2024—2027:

  • — Digitalisaatiota ja datataloutta koskevan EU-sääntelyn toimeenpanolla on varmistettu tehokkuus, kilpailukyky ja ihmislähtöisyys
  • — Uusien teknologioiden käyttöönotossa ja turvallisuusympäristön muutoksessa on varmistettu, että digitaaliset palvelut, tuotteet ja verkot ovat käyttäjille luotettavia ja kokonaisturvallisia ja huomioivat sähköisen viestinnän tietosuojan
  • — Liikennejärjestelmän digitaalisen kaksosen kehitykselle, yhteentoimivuudelle ja hyödyntämiselle on luotu edellytykset
  • — Vaikutusten arviointi on systemaattista, tasalaatuista ja tukee asioiden valmistelua hallinnonalalla
  • — Rautatieliikenne on houkutteleva kulkumuoto ja sen yhteiskunnalle tuottamat hyödyt kasvavat
  • — Julkisesti tuetut liikkumispalvelut ovat tehokkaita, taloudellisia ja asiakkaiden liikkumistarpeita vastaavia
  • — Suomessa on käytössä kattavat, turvalliset ja kestävät tietoliikenneyhteydet
  • — Väyläverkko on toimintavarma ja kansainväliset yhteydet toimivat.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Bruttomenot 20 116 23 112 21 888
Bruttotulot 294 250 250
Nettomenot 19 822 22 862 21 638
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 782    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 614    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -282
Kyberturvallisuuden tutkimusinvestointi (RRF pilari2) -500
Ministereiden, heidän valtiosihteereidensä ja erityisavustajiensa sihteereiden palkkamenot (siirto momentille 23.01.02) (HO 2023) -1
Ministeriön toiminnan ja talouden tasapainottaminen (siirto momentille 31.01.02) -500
Yksi pysyvä virka ja yksi määräaikainen (1.5.2024-30.4.2027) virka (siirto momentilta 31.01.02) 250
Palkkausten tarkistukset 59
Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) -200
Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) -50
Yhteensä -1 224

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2025 talousarvio 21 638 000
2024 II lisätalousarvio 166 000
2024 talousarvio 22 862 000
2023 tilinpäätös 23 654 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 896 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 258 000 euroa talousarvioesityksen 21 638 000 euroon nähden aiheutuu kansainvälisestä toiminnasta.


2025 talousarvio 21 896 000
2024 III lisätalousarvio 80 000
2024 II lisätalousarvio 166 000
2024 talousarvio 22 862 000
2023 tilinpäätös 23 654 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 896 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) alueellisesta yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 169 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2025 II lisätalousarvio 169 000
2025 talousarvio 21 896 000
2024 tilinpäätös 23 108 000
2023 tilinpäätös 23 654 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 169 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)

Momentilta vähennetään 60 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennyksestä 55 000 euroa aiheutuu siirrosta momentille 31.01.02 virkasiirron päätyttyä ja 5 000 euroa siirrosta momentille 23.01.01 matkahallinnon neuvonta- ja tukipalveluihin.


2025 III lisätalousarvio -60 000
2025 II lisätalousarvio 169 000
2025 talousarvio 21 896 000
2024 tilinpäätös 23 108 000
2023 tilinpäätös 23 654 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)

Momentilta vähennetään 60 000 euroa.

02. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 88 805 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen sekä EU:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen

4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintävirasto vastaa kaikkien liikennemuotojen viranomaispalveluista sekä viestintätoimialan viranomaissääntely-, valvonta-, ohjaus-, hallinto- ja palvelutehtävistä. Liikenteen viranomaispalvelut liittyvät liikennejärjestelmän turvallisuuteen, tietovarantoihin, toimintavarmuuteen ja markkinoihin.

Lentoliikenteen valvontamaksu ja katsastustoiminnan valvontamaksu tuloutetaan momentille 11.19.05. Tietoyhteiskuntamaksu, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu, postitoiminnan valvontamaksu sekä varmennemaksu tuloutetaan momentille 11.19.04.

Määrärahasta käytetään arviolta 1,4 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Liikenne- ja viestintävirastolle seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet 2024—2027:

  • — EU:n digi- ja datataloussääntely ja niiden viranomaistehtävät on toimeenpantu tehokkaasti (DGA, DSA, TCO, DA)
  • — Kyberhäiriöiden sietokyky liikenteen ja viestinnän sektoreilla on vahvistunut
  • — Liikenteen yhtenäistä dataekosysteemiä on vahvistettu
  • — Liikennejärjestelmän tietopohjaa on parannettu kehittämällä vaikutustenarviointia
  • — Hallinnonalan yhteistyönä on laadittu tavoitetila sekä toimeenpano- ja rahoitussuunnitelma liikennejärjestelmän digitaaliselle kaksoselle ja käynnistetty suunnitelman mukainen toimeenpano
  • — Henkilöjunaliikenteen kilpailutus on toteutettu hallinnonalalla
  • — Julkisesti tuetut kuljetukset ovat tehokkaita
  • — Suomi on 6G teknologian kärkimaa
  • —  Liikennejärjestelmäanalyysia, erityisesti liikenneverkon strategista tilannekuvaa on kehitetty tavoitteellisesti.

Tunnusluvut

  2023
toteutuma
2024
tavoite
2025
tavoite
       
Asiakastyytyväisyys, asiakkaat (asteikko 1—5, vähintään) 4,2 3,6 3,6
Sertifioinnit toteutuvat hyväksytysti Toteutui Sertifioinnit toteutuvat suunnitellusti ja ne läpäistään Sertifioinnit toteutuvat suunnitellusti ja ne läpäistään
Lupien myöntäminen määräajassa (%) Alle 90 90 90
Asiakasyhteydenottoihin vastataan viraston asiakaspalvelusta viraston palvelulupauksen mukaisissa määräajoissa (%; kirjalliset yhteydenotot 5 arkipäivää, puhelut 45 s) Yli 90 90 90
Kyberturvallisuuskeskuksen tilannekuvatuotteiden laatu ja vaikuttavuus (asiakastyytyväisyys asteikolla 1—5, vähintään) 4,3 >= 2023 >= 2024
Viraston sähköiset palvelut ovat valtionhallinnon digitaalisten asiointipalveluiden laatukriteereiden mukaisia 20/22 >= 20/22 >= 20/22
Ajoneuvojen sähköisen rekisteröinnin käyttöaste (%) 75,5 >=2023 >=2024
Viraston palvelujen digitaalisuuden aste (%-osuus viraston palveluista) 73,02 >=2023 >=2024
Viraston sähköisten palvelujen kehittämisestä aiheutuneet käyttökatkot suhteessa tehtyihin muutoksiin (%-osuus) 0 <2023 <=2024
Sähköisen asioinnin tuen yhteydenottojen määrä/asiointitapahtumien määrä (%) 1,1 <=2023 <=2024

Toiminnallinen tehokkuus

  2023
toteutuma
2024
tavoite
2025
tavoite
       
Ajoneuvoverotuksen kustannukset/verokertymä (€/€) 0,0104 <= vuoteen 2023 verrattuna <= vuoteen 2024 verrattuna
Ajoneuvon rekisteröinti, yksikkökustannus (€) 4,33 <= vuoteen 2023 verrattuna <= vuoteen 2024 verrattuna
Tietoyksikkö, yksikkökustannus (€) 0,0046 <= vuoteen 2023 verrattuna <= vuoteen 2024 verrattuna
Ajokorttihakemus, yksikkökustannus (€) 34,3 <= vuoteen 2023 verrattuna <= vuoteen 2024 verrattuna
Kuljettajantutkinto, yksikkökustannus (€) 64,08 <= vuoteen 2023 verrattuna <= vuoteen 2024 verrattuna
Verkkotunnus, yksikkökustannus (€) 3,02 <= vuoteen 2023 verrattuna <= vuoteen 2024 verrattuna
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%, kolmen vuoden keskiarvo) 106 97—103 97—103
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%, kolmen vuoden keskiarvo) 201 116—122 116—122

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Liikenne- ja viestintäviraston toiminta 68 005
Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta 20 800
Yhteensä 88 805

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Bruttomenot 233 359 230 062 220 005
Bruttotulot 133 306 134 300 131 200
Nettomenot 100 053 95 762 88 805
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 67 654    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 70 789    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 110 751 105 500 108 300
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 111 611 104 700 110 500
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -860 800 -2 200
Kustannusvastaavuus, % 99 101 98

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 9 937 9 400 9 900
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 5 703 7 800 8 100
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 4 234 1 600 1 800
Kustannusvastaavuus, % 174 121 122

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, muu maksullinen toiminta (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 10 432 12 400 11 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 10 489 12 400 11 000
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -57 - -
Kustannusvastaavuus, % 99 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Esteettömyysdirektiivin toimeenpanoon liittyvät tehtävät 400
EU:n kyberkompetenssikeskuksen kansallinen koordinaatiopiste -250
Eurooppalainen merenkulun järjestelmä 120
Eurooppalaisen sähköisten kuljetustietojen tietojenvaihdon ja infrastruktuurin (eFTI) kansallinen osuus 500
Galileon PRS-palvelun toteuttaminen ja palvelutuotannon kustannuksien kattaminen 1 580
Galileon PRS-palvelun toteuttaminen Suomessa -2 200
Hyökkäyspinnan kartoituspalvelun (HYÖKY) ja kevennetyn HAVARO-palvelun tuottaminen 2 000
Kansallinen omarahoitusosuus pk-yritysten kyberkompetenssihankkeisiin (siirto momentilta 31.20.51) 750
Komission 55-valmiuspaketista aiheutuvat viranomaistehtävät -40
Liikenne- ja viestintäsektorin erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa Natossa (siirto momentille 24.01.01) -239
Ministeriön toiminnan ja talouden tasapainottaminen (siirto momentilta 31.01.01) 2 500
Ministeriön toiminnan turvaaminen (siirto momentille 31.01.01) -2 000
NIS2-direktiiviin liittyvät uudet tehtävät ja järjestelmäinvestoinnit 660
Yksi pysyvä virka ja yksi määräaikainen (1.5.2024-30.4.2027) virka (siirto momentille 31.01.01) -250
Palkkausten tarkistukset 132
Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) -5 410
Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) -5 210
Yhteensä -6 957

2025 talousarvio 88 805 000
2024 II lisätalousarvio -419 000
2024 talousarvio 95 762 000
2023 tilinpäätös 103 188 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 89 938 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 1 133 000 euroa talousarvioesityksen 88 805 000 euroon nähden aiheutuu saavutettavuusvalvonnan siirrosta momentilta 28.40.01.


2025 talousarvio 89 938 000
2024 III lisätalousarvio -80 000
2024 II lisätalousarvio -419 000
2024 talousarvio 95 762 000
2023 tilinpäätös 103 188 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle kohdentuu vuonna 2025 yhteensä 20,4 milj. euron toimintameno- ja tuottavuussäästöt osana hallituksen sopeutustoimien kokonaisuutta. Suurimmat säästöt niin euromääräisesti kuin prosentuaalisesti kohdistuvat Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenoihin.

Liikenne- ja viestintävaliokunta (LiVL 13/2024 vp) kantaa lausunnossaan huolta Suomen kyberturvallisuudesta ja sen resursoinnista ottaen huomioon myös edellä todetut toimintamenosäästöt. Myös valtiovarainvaliokunta pitää kyberturvallisuuden huomioimista keskeisenä. Kyberturvallisuus on tärkeä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, ja sen laiminlyönnistä aiheutuvat kustannukset voivat olla moninkertaisia suhteessa panostuksiin. Valiokunta pitää hyvänä sitä, että kyberturvallisuuden parantamiseen ehdotetaan yhteensä 2 milj. euron lisäystä teknisiin havainnointijärjestelmiin (HYÖKY, HAVARO). Myös EU:n kyberturvallisuusdirektiivin (NIS2) kansalliseen toimeenpanoon ja tietojärjestelmäkehitykseen osoitetaan lisärahoitusta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 89 938 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen sekä EU:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen

4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 353 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 458 000 euroa palkkausten tarkistuksista ja vähennyksenä 105 000 euroa siirtona momentille 31.20.21 julkisesti tuettuja kuljetuksia koskevan tiedon keräämiseen liittyvien rajapintojen toteutusta koskevaan valtionavustukseen.

Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 33/2025 vp).


2025 II lisätalousarvio 353 000
2025 talousarvio 89 938 000
2024 tilinpäätös 95 263 000
2023 tilinpäätös 103 188 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 353 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)

Momentilta vähennetään 697 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 752 000 euroa siirtona momentille 31.20.51 kyberkompetenssihankkeiden kansalliseen omarahoitukseen ja lisäyksenä 55 000 euroa siirtona momentilta 31.01.01 virkasiirron päättymisestä johtuen.


2025 III lisätalousarvio -697 000
2025 II lisätalousarvio 353 000
2025 talousarvio 89 938 000
2024 tilinpäätös 95 263 000
2023 tilinpäätös 103 188 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)

Momentilta vähennetään 697 000 euroa.

03. Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 57 580 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Väyläviraston tehtävänä on väylänpitäjänä vastata tie-, rata- ja vesiväylien palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan väyläverkon toimivuutta, automatisaatiota, liikenteen turvallisuutta ja kestävää kehitystä osana liikennejärjestelmän kokonaisuutta sekä alueiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja tasapainoista kehitystä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Väylävirastolle seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet vuosille 2024—2027:

  • — Kyberhäiriöiden sietokyky on vahvistunut
  • — Vaikutusten arviointia on kehitetty systemaattiseksi ja tasalaatuiseksi, ja viraston tuottama tieto tukee asioiden valmistelua hallinnonalalla
  • — Ympäristövastuullisuus on otettu osaksi väylänpitoa ja pitkäjänteistä liikennejärjestelmäsuunnittelua
  • — Hallinnonalan yhteistyönä on laadittu tavoitetila sekä toimeenpano- ja rahoitussuunnitelma liikennejärjestelmän digitaaliselle kaksoselle ja käynnistetty suunnitelman mukainen toimeenpano
  • — Rautatieliikenne on houkutteleva kulkumuoto ja sen yhteiskunnalle tuottamat hyödyt ovat kasvaneet
  • — Väyläverkon toimintavarmuutta ja resilienssiä on parannettu.

Tunnusluvut

  2023
toteutuma
2024
tavoite
2025
tavoite
       
Palvelukyky ja laatu      
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon kesäkaudella (vähintään) - 2,7 2,9
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon talvikaudella (vähintään) - 2,7 2,9
Matka- ja kuljetusketjujen toimivuus      
Radanpidosta johtuvien myöhästymisten laskennallinen osuus kaukojunaliikenteessä, % junista väh. 6 min. myöhässä (enintään) 6,2 6,0 6,0
Radanpidosta johtuvien myöhästymisten laskennallinen osuus lähijunaliikenteessä, % junista väh. 3 min. myöhässä (enintään) 2,2 3,0 2,8
Radanpidosta johtuvien myöhästymisten laskennallinen osuus tavarajunaliikenteessä, % junista väh. 16 min myöhässä (enintään) - 2,0 1,9
Talvimerenkulun palveluiden odotusaika, h (enintään) 3,5 4,0 4,0
Väylien kunto      
Tilapäiset nopeusrajoitukset rataverkolla keskimäärin (pääväylät/muu verkko), km (enintään) - 75/245 75/245
Huonokuntoiset päällystetyt tiet (vilkasliikenteinen/muu verkko), km (enintään)1) 950/7 350 1 200/11 000 1 040/9 190
Huonokuntoiset sillat, maantiet/rautatiet, kpl (enintään) 877/123 940/185 955/190
Vesiväylien huonokuntoiset kiinteät turvalaitteet, % (enintään) 2,5 4,2 4,2
Liikenneturvallisuus      
Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet maanteillä (enintään) 1 488 1 557 1 518
Valtion rataverkolla olevien tasoristeysten onnettomuusriski (10 v. riskisumma) (enintään) 161 170 140
Toiminnallinen tehokkuus      
Korjausvelka/tieverkko (milj. euroa) (enintään) 2 570 2 600 2 700
Korjausvelka/rataverkko (milj. euroa) (enintään) 1 660 1 700 1 730
Korjausvelka/vesiväyläverkko (milj. euroa) (enintään) 30 30 30

1) Vuonna 2024 käyttöön otetut uudet kuntoluokittelut nostavat huonokuntoisten teiden kilometrimäärää n. 20 % verrattuna aiempaan laskentatapaan.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Bruttomenot 59 931 62 719 57 768
Bruttotulot 1 005 140 188
Nettomenot 58 926 62 579 57 580
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 12 688    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 13 596    

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot 38 508 25 258 27 326
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannukset 17 727 50 250 69 865
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) 20 781 -24 992 -42 539
Omarahoitusosuus, % 117 50 61

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 8 221 6 465 7 546
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 5 874 6 407 7 327
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 2 347 58 219
Kustannusvastaavuus, % 140 101 103

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Palkkausten tarkistukset 161
Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) -3 860
Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) -1 300
Yhteensä -4 999

2025 talousarvio 57 580 000
2024 talousarvio 62 579 000
2023 tilinpäätös 59 834 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 57 580 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 505 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2025 II lisätalousarvio 505 000
2025 talousarvio 57 580 000
2024 tilinpäätös 62 579 000
2023 tilinpäätös 59 834 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 505 000 euroa.

04. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 46 812 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

4) kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen

5) Suomen Akatemian ja muiden organisaatioiden rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen

6) yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.

Valtuus

Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.

Selvitysosa:Ilmatieteen laitos tuottaa havainto- ja tutkimustietoa ilmastosta, ilmakehästä ja meristä sekä tarjoaa sää-, meri- ja ilmastopalveluja.

Määrärahasta käytetään arviolta 14 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Ilmatieteen laitokselle seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet 2024—2027:

  • — Kyberhäiriöiden sietokyky yhteiskunnassa on vahvistunut
  • — EU:n digitalisaation ja datataloussääntelyn täytäntöönpano on toteutettu
  • — Vaikutustenarviointi on systemaattista, tasalaatuista ja tukee hallinnonalan asioiden valmistelua ja päätöksentekoa
  • — Ymmärrämme merituulipuistojen vaikutukset Itämeren meriliikenteeseen ja olosuhteisiin
  • — Liikennejärjestelmätoimijat saavat tarvitsemansa tiedon ilmastonmuutoksen vaikutuksista
  • — Hallinnonalan yhteistyönä on laadittu tavoitetila sekä toimeenpano- ja rahoitussuunnitelma liikennejärjestelmän digitaaliselle kaksoselle ja käynnistetty suunnitelman mukainen toimeenpano
  • — Lentoasemien sääennustepalveluiden kustannustehokkuus ja palvelutaso on parantunut
  • — Tietopohjaiset liikenteen palvelut ovat tehokkaita
  • — Liikenne- ja viestintäsektorin huoltovarmuus on vahvistunut
  • — Avaruustilannekeskus lisää turvallisuutta Suomen avaruustoiminnoissa.

Tunnusluvut

  2023
toteutuma
2024
tavoite
2025
tavoite
       
Sidosryhmien tyytyväisyys (asteikko 1—5) 4,4 4,0 4,0
Sääennusteiden osuvuus (yhdistelmä) (%) 82,6 - -
Sijoitus lämpötilaennusteiden osuvuudessa Ruotsin ja Norjan ilmatieteen laitoksiin verrattuna - 1 1
1 vrk lämpötilaennusteiden osuvuus,% - 90,0 90,0
Maa-alueiden tuulivaroitusten osuvuus 1—2 vrk (%) 83,0 80,0 80,0
Lentopaikkaennusteiden osuvuus (%) 92,6 91,0 91,0
Viittausten lkm web of science tietokannassa 24 025 27 000 28 000
Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit (lkm) 346 370 370

Toiminnallinen tehokkuus

  2023
toteutuma
2024
tavoite
2025
tavoite
       
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%) 101 100 100
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%) 114 102 102
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) 64 60 60
Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä/vuosi (1 000 euroa) 23 748 19 000 20 000
Tutkimuksen aktiivisuus (julkaisuja/htv) 1,29 1,35 1,35
Sääpalvelun tuotantoprosessin tehokkuus (ei sisällä kv. jäsenmaksuja) (€/asukas) 3,00 3,40 3,40
Sääpalvelun tuotantoprosessin tehokkuus (sisältää kv. jäsenmaksut) (€/asukas) 4,36 4,90 4,90

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Bruttomenot 94 987 83 169 81 612
Bruttotulot 42 142 33 200 34 800
Nettomenot 52 845 49 969 46 812
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 16 714    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 033    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 7 117 6 700 6 800
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 7 078 6 700 6 800
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 39 - -
Kustannusvastaavuus, % 101 100 100

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 9 659 7 500 8 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 8 444 7 350 7 850
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 215 150 150
Kustannusvastaavuus, % 114 102 102

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot 23 748 19 000 20 000
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 36 838 31 500 33 500
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -13 090 -12 500 -13 500
Omarahoitusosuus, % 36 40 40

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2025 2026 2027 2028 Yhteensä vuodesta 2025 lähtien
           
Vuonna 2025 tai sen jälkeen tehtävät sitoumukset 10 000 2 000 1 000 1 000 14 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 38 312 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi noin 8 500 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentille 32.20.50) -664
EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (v. 2025 rahoitus) 1 349
METNET/MOI -määrärahan tasomuutos -30
Tutkimuslaitosten post doc -ohjelma 450
Palkkausten tarkistukset 108
Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) -3 230
Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) -1 140
Yhteensä -3 157

2025 talousarvio 46 812 000
2024 talousarvio 49 969 000
2023 tilinpäätös 46 164 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 46 812 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

4) kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen

5) Suomen Akatemian ja muiden organisaatioiden rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen

6) yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.

Valtuus

Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 330 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi siirtomenojen maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2025 II lisätalousarvio 330 000
2025 talousarvio 46 812 000
2024 tilinpäätös 50 380 000
2023 tilinpäätös 46 164 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 330 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi siirtomenojen maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille.

29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 494 204 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 22 736
Yhteensä 22 736

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2025 talousarvio 494 204 000
2024 talousarvio 471 468 000
2023 tilinpäätös 494 122 257

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)

Momentille myönnetään 570 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 75 796 000 euroa talousarvioesityksen 494 204 000 euroon nähden aiheutuu arvonlisäveromenoarvion tarkentumisesta.


2025 talousarvio 570 000 000
2024 III lisätalousarvio 98 532 000
2024 talousarvio 471 468 000
2023 tilinpäätös 494 122 257

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 570 000 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu tarvearvion muutoksesta.


2025 III lisätalousarvio 5 000 000
2025 talousarvio 570 000 000
2024 tilinpäätös 571 014 505
2023 tilinpäätös 494 122 257

 

Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.

88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2025 talousarvio
2024 II lisätalousarvio 11 236 000
2024 talousarvio 9 000 000
2023 tilinpäätös 4 810 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)

Momentille myönnetään 10 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sijoituksiin liikenne- ja viestintäministeriön enemmistöomistuksessa olevan Länsirata Oy:n osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Maksettavaa pääomaa saa käyttää Länsirata Oy:ssä rakentamishankkeen kustannuksiin, joka kattaa osakassopimuksessa kirjattujen yhteysvälien rakentamissuunnittelun ja rakentamisen.

Pääomituksen ja rakentamisvaihetta koskevan osakassopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että osakkaina olevat kunnat ja kaupungit ja muut mahdolliset hyötyvät julkisyhteisöt sitoutuvat maksamaan syntyviä rakentamisen kokonaiskustannuksia vähintään 400 000 000 eurolla.

Valtion omistusosuus Länsirata Oy:ssä on vähintään 50,1 %. Valtio ei luovuta miltään osin päätösvaltaansa Länsirata Oy:lle taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa.

Valtuus

Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan allekirjoittamaan Länsirata Oy:n rakentamisvaihetta koskeva osakassopimus siten, että valtion rahoitusosuus hankkeen kustannuksista on enintään 400 000 000 euroa edellyttäen, että muut omistajat rahoittavat hanketta vähintään 400 000 000 eurolla.

Selvitysosa:Momentti palautetaan talousarvioesitykseen.

Länsirata Oy:n tehtävänä on Helsinki—Turku nopeaan junayhteyteen liittyvien rataosien suunnittelu ja rakentaminen. Yhtiö voi tehdä tai teettää selvityksiä hankkeen rakentamisen mahdollistamiseksi ja hankkeen vaikutusten tunnistamiseksi. Yhtiö voi harjoittaa myös muuta raideliikenneinfrastruktuurin suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää toimintaa.

Hankkeen kokonaisrahoitus katettaisiin valtion ja osakkaina olevien kuntien ja kaupunkien ja muiden mahdollisten hankkeesta hyötyvien julkisyhteisöjen samansuuruisilla rahoitusosuuksilla, jolloin omistajien oman pääoman ehtoisen rahoituksen osuus olisi 800 milj. euroa. Tämän lisäksi yhtiö voisi ottaa vierasta pääomaa enintään 500 milj. euroa ja enintään hankkeista syntyviä kustannuksia vastaavasta määrästä sen jälkeen, kun yhtiön oma pääoma ei riitä osahankkeiden edistämiseen ja niistä syntyvien kustannusten kattamiseen. Valtio voisi myöntää valtion takauksen enintään 500 milj. euron vieraan pääoman ehtoiselle rahoitukselle.

Länsiradan rakentamisvaiheen valtion kokonaisrahoitussitoumus tässä vaiheessa olisi enintään 400 000 000 euroa, johon valtio sitoutuisi osakassopimuksen allekirjoituksella sopimuksen ehtojen mukaisesti. Valtion osuus Länsirata Oy:n pääomituksesta vuonna 2025 on 10 550 000 euroa.


2025 talousarvio 10 550 000
2024 II lisätalousarvio 11 236 000
2024 talousarvio 9 000 000
2023 tilinpäätös 4 810 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)

Väyläverkon investoinneilla tuetaan sekä kaupunkien kasvua että laajemmin Suomen saavutettavuutta ja elinvoimaa. Suuret ratahankkeet Länsirata, Lentorata sekä Itärata ovat koko Suomen kannalta strategisia hankkeita. Näitä varten perustettujen suunnitteluhankeyhtiöiden toimialana on hankkeeseen liittyvän raideliikenneinfrastruktuurin suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti. Yhtiöistä pisimmälle on edennyt Länsirata Oy, jonka ratasuunnitelmat valmistuvat teknisiltä osin vuoden 2024 aikana. Valtio ja Länsirata Oy:n osakkaana olevat kunnat ovat neuvotelleet esisopimuksen ehdoista, joilla voidaan siirtyä Länsiradan rakentamisvaiheeseen. Neuvottelut ovat edelleen kesken.

Vuoden 2025 talousarvioon esitetään valtuutta allekirjoittaa Länsirata Oy:n rakentamisvaihetta koskeva osakassopimus siten, että valtion rahoitusosuus on enintään 400 milj. euroa edellyttäen, että muut omistajat rahoittavat hanketta vähintään 400 milj. eurolla. Valtion osuus rahoitettaisiin hallituksen investointiohjelmasta.

Valiokunta toteaa, että varattu valtion rahoitus ei kattaisi koko ratayhteyden rakentamista, ja kokonaisuus onkin jaettu osahankkeisiin. Siirtyminen rakentamisvaiheeseen koskisi Espoon ja Lohjan välisiä osahankkeita sekä yhteyksiä Salo—Hajala ja Nunna—Kupittaa. Rakentaminen olisi mahdollista aloittaa vuonna 2027.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 10 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sijoituksiin liikenne- ja viestintäministeriön enemmistöomistuksessa olevan Länsirata Oy:n osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Maksettavaa pääomaa saa käyttää Länsirata Oy:ssä rakentamishankkeen kustannuksiin, joka kattaa osakassopimuksessa kirjattujen yhteysvälien rakentamissuunnittelun ja rakentamisen.

Pääomituksen ja rakentamisvaihetta koskevan osakassopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että osakkaina olevat kunnat ja kaupungit ja muut mahdolliset hyötyvät julkisyhteisöt sitoutuvat maksamaan syntyviä rakentamisen kokonaiskustannuksia vähintään 400 000 000 eurolla.

Valtion omistusosuus Länsirata Oy:ssä on vähintään 50,1 %. Valtio ei luovuta miltään osin päätösvaltaansa Länsirata Oy:lle taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa.

Valtuus

Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan allekirjoittamaan Länsirata Oy:n rakentamisvaihetta koskeva osakassopimus siten, että valtion rahoitusosuus hankkeen kustannuksista on enintään 400 000 000 euroa edellyttäen, että muut omistajat rahoittavat hanketta vähintään 400 000 000 eurolla.