Talousarvioesitys 2025
21. (31.20.55) Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 107 424 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään
2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen liikennepalvelujen käyttäjille
3) junaliikenteen palvelujen ostoihin
4) lentoliikenteen palvelujen ostoihin
5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin
6) suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
7) keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
8) liikennepalveluiden kehittämishankkeisiin ja muihin liikenteen palvelujen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.
Määrärahasta saa myöntää avustusta liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2018) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) mukaisiin menoihin sekä eräisiin muihin joukkoliikenteen palvelujen tuottamiseen ja joukkoliikenteen edistämiseen ja kehittämiseen sekä liikkumisen ohjaukseen osoitettaviin menoihin.
Valtio korvaa alueellisia ostoja pääsääntöisesti suoraan liikenteenharjoittajille. Kunnat maksavat osuutensa kustannuksista. Bruttomallilla järjestettävän liikenteen osalta valtio saa lipputulot, jotka budjetoidaan valtion talousarvion tuloihin. Näiden tulojen lisäksi budjetoidaan myös valtakunnalliseen lippu- ja maksujärjestelmään liittyviä muita tuloja. Vuoden 2025 osalta momentin mitoituksessa on otettu huomioon 1 500 000 euroa lipputuloina, jotka on budjetoitu tuloarviona momentille 12.31.10.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Junaliikenteen ostot | 34 870 |
| Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot ja kehittäminen | 32 329 |
| Suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki | 9 750 |
| Keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki | 8 125 |
| Lentoliikenteen ostot | 21 000 |
| Kehittämishankkeet | 750 |
| Liikkumisen ohjaus | 600 |
| Yhteensä | 107 424 |
Valtakunnallisen henkilöjunaliikenteen palvelutason turvaamiseksi, laadun ja määrän kehittämiseksi sekä sopimuskonstruktion uudistamiseksi liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt VR-Yhtymä Oy:n kanssa sopimuksen junaliikenteen hankinnasta vuosille 2022—2030. Sopimuksen arvo yhdeksänvuotisella sopimuskaudella on 313 830 000 euroa. Valtuuden käytöstä aiheutuva määrärahatarve/vuosi on 34,87 milj. euroa.
Henkilöjunaliikenteen hankinnan tavoitteena on ylläpitää junaliikenteen palvelutasoa ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti ja siinä laajuudessa kuin vuosittain tarkoitukseen myönnettävä määräraha riittää. Ostoilla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin pelkät suorat lipputulot antaisivat mahdollisuuden.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista julkista henkilöliikennettä. Lisäksi ne hankkivat alueensa liikennettä kilpailutetuilla sopimuksilla, joiden rahoitukseen kunnat voivat osallistua. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten myöntämän tuen perusteista säädetään liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Lisäksi rahoitusta käytetään lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin.
Alueellisen ja paikallisen liikenteen kehittämistoimien painopisteenä ovat liikenteen suunnittelu ja henkilökuljetusten koordinoinnin edistäminen ja kehittäminen.
Valtio avustaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää sekä Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen liikennepalveluja MAL-sopimuksissa sovittujen liikenteen palvelujen kehittämistoimien osalta. Lisäksi valtio rahoituksellaan myötävaikuttaa siihen, ettei liittyminen julkisen henkilöliikenteen järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen aiheuttaisi kunnalle kohtuutonta kustannustaakkaa.
Valtio avustaa suuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.
Valtio avustaa keskisuurten kaupunkiseutujen liikennepalveluja Jyväskylän, Kuopion ja Lahden MAL-sopimuksissa sovittujen liikenteen palvelujen kehittämistoimien osalta ja muita keskisuuria kaupunkiseutuja edellyttäen, että ne ovat laatineet aiesopimuksen liikenteen palvelujen kehittämisestä. Valtio avustaa keskisuuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.
Lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joille matka-aika Helsingistä junalla on yli 3 tuntia. Suomen sisäistä lentoliikennettä kehitetään ensisijaisesti markkinaehtoisesti, mutta säännöllisen lentoliikenteen ostoilla turvataan huoltovarmuuden, vientiteollisuuden ja matkailun kannalta tärkeitä yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten yhteysvälien rahoittamiseen. Vuonna 2023 Helsingin ja Savonlinnan välisessä ostoliikenteessä matkusti noin 2 100 matkustajaa. Helsinki—Savonlinna -reitin säännöllisen lentoliikenteen sopimus on voimassa 13.11.2023—19.12.2025.
Vuonna 2021 käynnistynyt määräaikainen ostopalveluliikenne Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä jatkuu määräaikaisesti maakuntien lentoyhteyksien turvaamiseksi. Sopimukset lentoliikenteen järjestämisestä viidelle maakuntakentälle ovat voimassa 29.4.2024—28.3.2026. Lentoliikenne Helsinki—Pori-välille kilpailutetaan Traficomin ja Porin kaupungin toimesta ajalle 1.1.2025—27.3.2027.
Valtakunnallisella strategisella kehittämistoiminnalla pyritään edistämään julkisen henkilöliikenteen toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeiden valtion avustuksen edellytyksenä on, että valtionavustuksen saajat osallistuvat vähintään yhtä suurella panostuksella kustannuksiin ja että kehittämishankkeiden tulokset palvelevat myös valtakunnallisia kehittämistavoitteita.
Liikkumisen ohjauksella myötävaikutetaan julkisen henkilöliikenteen ohella myös kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseen erityisesti kaupunkiseuduilla. Keinoina ovat mm. informaatio-ohjaus, markkinointi ja palvelujen kehittämisen tukeminen.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 80 900 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi noin 26 500 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Lentoliikennepalvelujen osto | 5 000 |
| Yhteensä | 5 000 |
| 2025 talousarvio | 107 424 000 |
| 2024 talousarvio | 102 424 000 |
| 2023 tilinpäätös | 118 724 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 106 924 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 500 000 euroa talousarvioesityksen 107 424 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 31.10.20 Helsingin seudun MAL-sopimuksen mukaisesti suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuesta käytettäväksi Helsingin seudun MAL-sopimuksessa todettuihin kohteisiin.
| 2025 talousarvio | 106 924 000 |
| 2024 talousarvio | 102 424 000 |
| 2023 tilinpäätös | 118 724 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Julkisen henkilöliikenteen tuki.ELY-keskuksille osoitetaan noin 32,3 milj. euroa alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja kehittämiseen. Suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen kohdennetaan noin 9,3 milj. euroa ja keskisuurten kaupunkiseutujen tukeen noin 8,1 milj. euroa. Määrärahat vastaavat vuoden 2024 tasoa.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu ilmi, että voimakas kustannuskehitys, markkinaehtoisen joukkoliikenteen heikentynyt kysyntä sekä tuleva arvonlisäveron korotus vaikeuttavat julkisen henkilöliikenteen järjestämistä nykyisellä valtion rahoitustasolla. Haastava tilanne tulee näkymään lippuhintojen korotuksina sekä vaikutuksina palvelutasossa (reitit, vuoromäärät, palveluajat). Haasteita on niin kaupunkiseuduilla kuin ELY-keskusten liikenteessä eli maakuntien sisäisessä ja välisessä bussiliikenteessä.
Valiokunta toteaa, että toimiva ja riittävän kattava joukkoliikenne on tärkeä perustason liikkumistarpeille, alueelliselle elinvoimaisuudelle ja työvoiman saatavuudelle sekä ilmastotavoitteille. Nouseva hintataso voi vähentää joukkoliikenteen kysyntää, vaikeuttaa joukkoliikenteen kehittämistä sekä lisätä niin sanottua liikenneköyhyyttä. Valiokunta nostaa esiin, että myös kunnilla on keskeinen rooli joukkoliikenteen rahoittamisessa. Joukkoliikennettä kehitetään ensisijaisesti paikallisista tarpeista lähtien, ja se tuo paikallisia hyötyjä.
Henkilöjunaliikenteen ostot.Henkilöjunaliikenteen palveluiden tarjonta on tärkeä osa valtakunnallista liikennejärjestelmää ja alueiden välistä saavutettavuutta. Valtio hankkii tarpeellisiksi katsottuja palveluja niillä reiteillä, jotka eivät ole kaupallisesti kannattavia. Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n välinen ostoliikennesopimus kattaa vuodet 2022—2030, ja siihen liittyvät menot ovat vuosittain noin 35 milj. euroa. Ostoliikenteeseen sisältyy tällä hetkellä Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen lisäksi kaukoliikenteessä yöjunia, kiskobussiliikennettä ja yksittäisiä IC/Pendolino-reittejä.
Useilla alueilla on ollut kiinnostusta käynnistää uutta junaliikennettä tai lisävuoroja. Lisäliikenne ei kuitenkaan sisälly edellä todettuun sopimukseen, joten lisärahoitus tarvittaisiin valtiolta tai kunnilta. Valiokunnan saaman tiedon mukaan Tampereen alueen kunnat ovat päättäneet rahoittaa taajamajunaliikenteen lisävuoroja, minkä lisäksi Kemijärven alueen kunnat pilotoivat lisävuorojen hankintaa vilkkaille matkustusviikoille.
Valiokunta pitää hyvänä sitä, että alueet ja kunnat ovat olleet aktiivisia omien tarpeidensa osalta. Hallitus valmistelee myös esitystä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta. Tavoitteena on selkiyttää sääntelyä, jolla kunnat ja alueet voivat hakea toimivaltaa henkilöjunaliikenteen järjestämiseen alueellaan. Tämä myös edesauttaa raideliikenteen kilpailua. Nykyisen ostosopimuskauden jälkeen julkista tukea saavat henkilöjunaliikenteen palveluhankinnat tulee kilpailuttaa EU-sääntelyn mukaisesti. Tämä tulee olemaan suuri muutos, joka vaatii laajasti valmistelua ja kattavaa tietopohjaa henkilöjunaliikenteen järjestämisen kokonaisuudesta. Valmistelut ja selvitykset ovatkin käynnissä muun muassa kalustoyhtiön perustamisen osalta. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että valmistelua tehdään laajasti hyvissä ajoin ennen 2030-lukua.
Lentoliikenne.Lentoliikenteen ostoihin osoitetaan 21 milj. euroa, mikä on 5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Ennen koronavuosia lentoliikennettä hankittiin vain Savonlinnaan yhteistyössä kaupungin kanssa. Vuodesta 2021 lukien valtio on ostanut lentoliikennettä myös Jyväskylään, Joensuuhun, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan. Tavoitteena on ollut, että nämä yhteydet toimisivat markkinaehtoisesti vuodesta 2026 eteenpäin. Sopimuksissa on kuitenkin maininnat jatko-optioista, joissa Kokkola—Pietarsaaren aluetta lukuun ottamatta myös kunnat ovat mahdollisina hankintaosapuolina. Vuodesta 2025 eteenpäin lentoliikennettä ostetaan myös Poriin.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan on hyvin mahdollista, etteivät viisi vuoteen 2026 asti ostoliikenteen piirissä olevaa yhteyttä tule saavuttamaan markkinaehtoisen kannattavuuden rajaa. Lyhyet ostoliikennekaudet vaikeuttavat kilpailutusta ja luovat alueille epävarmuutta jatkuvuuteen. Valiokunnan saamien tietojen mukaan hallitus aikoo puoliväliriihessä tarkastella sisäisen lentoliikenteen osalta kaupunkien saavutettavuutta yhdenvertaisuus huomioiden. Valiokunta toteaa, että valtion osallistuminen nykyisellä tavalla ei ole eri alueiden suhteen tasapuolista, joten kokonaiskuva on hyvä arvioida ennen jatkolinjauksia. Kokonaisuuteen tarvittaisiin pitkäjänteisiä ratkaisuja yhteistyössä maakuntien kanssa neuvotellen.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 106 924 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään
2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen liikennepalvelujen käyttäjille
3) junaliikenteen palvelujen ostoihin
4) lentoliikenteen palvelujen ostoihin
5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin
6) suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
7) keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
8) liikennepalveluiden kehittämishankkeisiin ja muihin liikenteen palvelujen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.
Määrärahasta saa myöntää avustusta liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2018) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 105 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää liikenteen palvelujen käyttöä edistävien valtionavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 31.01.02 julkisesti tuettuja kuljetuksia koskevan tiedon keräämiseen liittyvien rajapintojen toteutusta koskevaan valtionavustukseen.
Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 33/2025 vp).
| 2025 II lisätalousarvio | 105 000 |
| 2025 talousarvio | 106 924 000 |
| 2024 tilinpäätös | 102 424 000 |
| 2023 tilinpäätös | 118 724 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 105 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää liikenteen palvelujen käyttöä edistävien valtionavustusten maksamiseen.