Hoppa till innehåll

Talousarvioesitys 2025

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala vastaa toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista kestävästi mahdollistaen hyvinvointia, kilpailukykyä ja kokonaisturvallisuutta.

Toimintaympäristö

Suurimman murroksen liikenteen ja viestinnän toimialalle aiheuttavat puhtaaseen energiaan ja vähäpäästöiseen liikenteeseen siirtyminen oikea-aikaisesti ja teknistaloudellisesti kestävästi sekä digitalisoituminen. Suomi on jo vähentänyt liikenteen päästöjä verrokkimaitaan enemmän ja on sitoutunut vähentämään päästöjään edelleen. Vähentämisen tulee jatkossa olla kansantalouden kannalta kestävää, eikä se saa kasvattaa arjen kustannuksia tai heikentää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Digitaalisten ratkaisujen tarjoamat mahdollisuudet Suomen voimassa olevien kansainvälisten sitoumusten ja päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa ovat merkittävät. Digitalisaation vauhti on kiihtynyt, mikä on korostanut tietoturvallisuuden merkitystä yhteiskunnan palvelujen tarjonnassa. Tiedonhallinta sekä kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten palveleminen entistä paremmin ovat digitalisaation kehittämisen keskiössä.

Huoltovarmuuden ja varautumisen merkitys digitaalisten yhteyksien, liikenteen ja viestinnän kehittämisessä on korostunut. Kyberturvallisuuden uhkataso on korkealla ja sen ennustetaan olevan pysyvä asiantila. Liikenne- ja viestintäjärjestelmän toimivuus ja resilienssi edellyttävät kaikissa olosuhteissa markkinoiden toimivuutta ja kriittisen infran turvaamista. Yhteistyöhön ja eri sektoreiden keskinäisriippuvuuksien tunnistamiseen on yhä enemmän kiinnitetty huomiota.

Väylien kunto ja viestintäverkkojen kapasiteetti korostuvat digitaalisten palvelujen ja automaation kehityksen myötä. Erityisenä haasteena ovat taloudellinen epävarmuus, tuottavuuden heikko kehitys sekä rahoituksen rajallisuus. Julkisen talouden tervehdyttäminen on välttämätöntä ja se edellyttää koko hallinnonalan tuottavuuden kohentamista, tehtävien priorisointia sekä entistä parempaa riskien ja kustannusten hallintaa. Käytettävissä olevat määrärahat on kohdistettava entistä vaikuttavammin kansalaisten ja elinkeinoelämän sujuvan ja turvallisen arjen rakentamiseen.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2023
toteutuma/arvio
2024
arvio
2025
arvio
       
Digitalisaatio ja datatalous luovat kestävää kasvua sekä vahvistavat luottamusyhteiskuntaa.      
— Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) kehitys 1. 1. 1.
— Kansallisen kyberturvallisuusindeksin (National Cyber Security Index, NCSI) kehitys 10. 10 parhaan joukossa 10 parhaan joukossa
— Suomalaisten luottamus uutisia kohtaan (Digital News Report), kehitys 69 % vastaajista Vähintään 70 % vastaajista Vähintään 70 % vastaajista
Tulevaisuuden liikennejärjestelmä on turvallinen, tietopohjainen ja kestävä.      
— Liikenteen dataekosysteemin kehitys 200 toimijaa Aiempaa enemmän Aiempaa enemmän
— Liikenteen päästöjen kehitys, tCO2-ekv. (WEM 09/22) 9 938 339 8 197 354 7 973 607
— Liikenneturvallisuuden kehitys Tieliikenteessä kuolleet: 173
Tieliikenteessä loukkaantuneet: 2 753
Mahdollisimman vähän Mahdollisimman vähän
Dataan perustuvat liikenteen palvelut ovat tehokkaita ja vastaavat asiakkaiden tarpeisiin.      
— Liikenteen dataekosysteemin kehitys Välitys- ja yhdistämispalveluita tarjoavien yritysten määrä: 60 kpl Aiempaa enemmän Aiempaa enemmän
Digitaaliset yhteydet ja liikennejärjestelmä parantavat Suomen kilpailukykyä sekä kansainvälistä saavutettavuutta.      
— Viestintäverkkojen kattavuus ja peitto Kiinteän verkon laajakaistasaatavuus, osuus kotitalouksista: 71 % Aiempaa suurempi Aiempaa suurempi
— Korjausvelka/tieverkko (milj. euroa) 2 570 2 600 2 700
— Korjausvelka/rataverkko (milj. euroa) 1 660 1 700 1 740
— Korjausvelka/vesiväyläverkko (milj. euroa) 30 30 30
Sukupuolten tasa-arvo

Liikenne- ja viestintäministeriön toimeenpanee suunnitelmaa toiminnallisesta yhdenvertaisuudesta ja sukupuolten tasa-arvosta vuosille 2023—2025 sekä henkilöstöpoliittista tasa-arvosuunnitelmaa ministeriön henkilöstöpoliittisen strategian linjausten mukaisesti. Suunnitelmilla toteutetaan valtioneuvoston tiedonantoa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Ministeriön ja hallinnonalan toiminnan tavoitteena on yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon jatkuva parantaminen ja toiminnallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön jatkuvuuden varmistaminen hallinnonalalla. Näiltä osin on arvioitu ensimmäistä kertaa yhdenvertaisuuden lähtötilanne ministeriössä ja sen hallinnonalalla hyödyntämällä yhdenvertaisuusvaltuutetun digitaalista raportointityökalua yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelun parantamiseksi, ja ministeriön työjärjestyksessä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö on ensimmäistä kertaa vastuutettu konserniohjausosaston tehtäväksi. Ministeriö myös toteuttaa ministeriön johdolle koulutusta sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta.

Kestävä kehitys

YK:n kestävän kehityksen Agenda2030:n tavoitteiden edistäminen on mukana liikenne- ja viestintäministeriön toiminnassa.

Suomi tekee oman osansa päästöjen vähentämiseksi ja ekologisen kestävyyden parantamiseksi. Toimenpiteet liittyvät erityisesti vähäpäästöisen ja päästöttömän liikenteen hallittuun lisäämiseen teknologianeutraalisti ja teknistaloudellisesti kestävästi sekä logistiikkaa tehostamalla tiedon avulla. Päästövähennyksiä tavoitellaan myös väylien turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta parantamalla.

Sosiaalisen kestävyyden kannalta ministeriön työ varmistaa ihmisten perustarpeiden toteutumista. Toimet liittyvät esimerkiksi liikenneturvallisuuteen ja liikenne- ja digitaalisten palveluiden esteettömyyteen ja saavutettavuuteen.

Hallinnonala edistää taloudellista kestävyyttä sitoutumalla julkisen talouden tasapainottamiseen, tuottavuutta parantamalla, kilpailutuksia ja hankintoja tehostamalla sekä investointimäärärahoja laskemalla. Väylähankkeiden määrärahaan kohdistuu 200 milj. euron säästö vuoteen 2024 verrattuna. Taloudellisen kestävyyden näkökulmasta digitaalisilla yhteyksillä, liikenteellä ja viestinnällä on keskeinen merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja uudistumiselle sekä koko Suomen elinvoimalle ja hyvinvoinnille.

Budjettilakiesitykset

Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset

esityksen nimi taloudellinen vaikutus (momentti)
   
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 6 ja 8 §:n kumoamisesta 11.19.06
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmatieteen laitoksesta annetun lain muuttamiseksi 31.01.04

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
31.01.04 Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — sopimusvaltuus 1,5 1,5
31.10.20 Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)    
  — maa- ja vesirakentamisvaltuus 124,0 -
31.10.77 Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakentamisvaltuus 259,0 422,0

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 796 776 0 1 357 4 243 802 376
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
21 896 169 -60 22 005
02. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
89 938 353 -697 89 594
03. Väyläviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
57 580 505 58 085
04. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
46 812 330 47 142
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
570 000 5 000 575 000
88. Osakehankinnat
(siirtomääräraha 3 v)
10 550 10 550
10. Liikenne- ja viestintäverkot 2 200 799 0 212 278 -6 900 2 406 177
20. Perusväylänpito
(siirtomääräraha 3 v)
1 605 411 5 376 1 610 787
30. Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin
(siirtomääräraha 3 v)
43 650 4 602 48 252
31. Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
10 100 3 500 13 600
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
(arviomääräraha)
34 997 -10 000 24 997
77. Väyläverkon kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
405 141 198 800 3 100 607 041
79. Elinkaarirahoitushankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
101 500 101 500
20. Liikenteen ja viestinnän palvelut 841 797 0 105 8 252 850 154
20. Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
19 886 19 886
21. Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
106 924 105 107 029
22. Yöjunarungon vaunukaluston hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
3 794 3 794
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen
(arviomääräraha)
89 000 7 500 96 500
51. Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin
(siirtomääräraha 3 v)
28 541 752 29 293
60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon
(kiinteä määräraha)
593 652 593 652
  Yhteensä 3 839 372 0 213 740 5 595 4 058 707

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 2 406 2 406 2 406    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja noin 3,8 mrd. euroa, mikä on 193 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Vuoden 2025 talousarvio noudattaa hallitusohjelman linjauksia. Merkittävä osa hallinnonalan panostuksista osoitetaan hallituksen investointiohjelmasta väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan kasvun torjumiseen.

Pitkäjänteinen liikennesuunnittelu

Liikenne 12 -suunnitelman päivitystä tehdään parhaillaan vuosille 2025—2036. Suunnitelma sisältää toimenpideohjelman sekä valtion rahoitusohjelman ja vaikutusarvion. Parlamentaarisen työryhmän on tarkoitus lähiaikoina käynnistää lausuntokierros suunnitelmaluonnoksesta.

Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että Liikenne 12 -suunnitelma päivitetään ja päivitystyössä huomioidaan edellisen suunnitelman hyväksymisen jälkeen toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset sekä julkisen talouden vaikea tilanne. Liikenne 12 -suunnittelun parlamentaarinen ja pitkäjänteinen työ on tärkeää muun muassa rahoitustason ennakoitavuuden kannalta. Väylänpidossa ja väyläverkon kehittämisessä pitkäjänteinen suunnittelu, ennakoitava ja mahdollisimman tasainen rahoitustaso sekä kohteiden priorisointi ovat tärkeitä kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta. Riittävä ja tasainen rahoitustaso voisi kannustaa alan toimijoita investoimaan moderniin kalustoon ja osaamiseen, minkä lisäksi se voisi houkutella alalle uusia yrityksiä, mikä johtaisi kilpailun lisääntymiseen. Riittävä kilpailu on keskeinen elementti alan kustannustason hillinnässä.

Valiokunta toteaa, että myös hankintaosaamista ja kilpailutusta tulee kehittää koko maassa kustannusten hillitsemiseksi ja laadun parantamiseksi. Valiokunnan saaman tiedon mukaan Väyläviraston tavoitteena onkin tällä hallituskaudella tuottavuuden parantaminen muun muassa hankintoja kehittämällä.

Huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus

Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä otetaan huomioon huoltovarmuus. Väyläverkko on osa Suomen huoltovarmuuskriittistä infrastruktuuria, ja sen käytettävyyden varmistaminen mahdollistaa väestön, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät kuljetukset normaali- ja poikkeusoloissa. Myös ympärivuotisten merikuljetusten sujuvuus ja häiriöttömyys sekä vaihtoehtoisten yhteyksien saatavuus on tärkeää, sillä tällä hetkellä ulkomaankaupasta 96 prosenttia kulkee meriteitse.

Valiokunta korostaa laajemminkin kokonaisturvallisuuden ja toimintavarmuuden merkitystä. Epävarmassa ja geopoliittisesti jännitteisessä tilanteessa on tärkeää varautua ja suojata yhteiskunnan keskeisiä palveluita erilaisilta uhkilta, häiriöiltä ja kyberhyökkäyksiltä. Valiokunta nostaa esiin kuluneena vuonna merkittävästi lisääntyneet GPS-häiriöt, jotka ovat aiheuttaneet tarvetta kiinnittää huomiota muun muassa lentoliikenteen ja merenkulun turvallisuuden takaamiseen.

Valiokunta pitää hyvänä kyberturvallisuutta ja huoltovarmuutta tukevan avaruustilannekeskuksen perustamista Ilmatieteen laitoksen ja Puolustusvoimien yhteyteen. Kyberturvallisuutta käsitellään myös momentin 31.01.02 yhteydessä.

Tietoliikenneyhteydet

Valiokunta painottaa toimivien tietoliikenneyhteyksien merkitystä. Viestintäverkot ovat rakentuneet Suomessa pääasiassa markkinaehtoisesti harvaan asuttuja alueita lukuun ottamatta. Näiden alueiden laajakaistayhteyksien rakentamista on jo vuosien ajan toteutettu tukiohjelmin, ja tälläkin hetkellä on käynnissä EU:n maaseuturahastoon pohjaava ohjelma.

Suomessa viestintäverkkoyhteydet ja -palvelut ovat kansainvälisessä vertailussa laadukkaat ja kattavat. Aiempaa nopeammat ja tehokkaammat 4G- ja 5G-verkot ovat varsin laajasti kotitalouksien saatavilla. Valiokunta kantaa kuitenkin huolta siitä, onko kaikkialla Suomessa verkon kattavuus ja kuuluvuus riittävä. Valiokunnan saaman tiedon mukaan matkaviestinverkon laatu ja saatavuus ovat riippuvaisia muun muassa samanaikaisten käyttäjien määrästä, maastonmuotojen aiheuttamista katvealueista sekä rakennusten ominaisuuksista. Myös 3G-verkon alasajo vaikuttaa asiakkaisiin pakottaen laitepäivityksiin. Valiokunta toteaa, että operaattoreiden tulisi kiinnittää huomiota korvaavien verkkojen rakentumiseen ennen vanhojen verkkojen alasajoa. Viimesijaisena viestintäyhteyksien turvaverkkona niin sanotun yleispalveluvelvoitteen perusteella kaikilla on oikeus saada tietyt kohtuuhintaiset ja toimivat viestinnän peruspalvelut.