Hoppa till innehåll

Talousarvioesitys 2025

70. Maanmittaus ja asunto-osakkeiden kirjaaminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Selvitysosa:Tässä luvussa on budjetoitu Maanmittauslaitoksen toiminnasta aiheutuvat menot sekä kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot.

Toimintaympäristö

Yleiset talouden suhdanteet vaikuttavat erityisesti maanmittaustoimituksiin ja kirjaamisasioihin sekä niihin liittyvien tietopalveluiden kysyntään. Näillä kysyntämuutoksilla on merkittäviä vaikutuksia Maanmittauslaitoksen tulokertymään. Myös muuttunut turvallisuusympäristö vaikuttaa Maanmittauslaitoksen toimintaan.

Kiinteistöjärjestelmän ja huoneistotietojärjestelmän ylläpidolla ja palveluilla luodaan edellytyksiä mm. toimivalle markkinataloudelle, luototukselle, kiinteistö- ja asuntomarkkinoille ja luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle. Valtakunnallisilla peruspaikkatiedoilla on tärkeä rooli yhtenäisenä koko maan kattavana paikkatiedon hyödyntämisen yleisenä pohja-aineistona. Perustietovarantojen rooli hallinnon ja siihen liittyvien palveluiden järjestämisessä vahvistuu osana digitaalista kansallista palveluarkkitehtuuria ja perustietovarannoilla on tärkeä rooli yksityisen sektorin palveluiden mahdollistajana.

Huoneistotietojärjestelmällä luodaan edellytykset osakkeilla hallittavien asuinhuoneistojen omistaja- ja huoneistotietojen rekisteröinnille sekä asuinhuoneistojen vaihdantaan ja vakuushallintaan. Järjestelmässä uudet asuntoyhtiöt perustetaan vain digitaalisesti eikä osakekirjoja paineta. Ennen 1.1.2019 perustettujen asunto-osakeyhtiöiden osakeluetteloista on siirretty huoneistotietojärjestelmään vuoden 2023 lopussa 92 %. Hankkeen seuraavassa vaiheessa toteutetaan huoneistotietojärjestelmän laajentaminen käsittämään taloyhtiöiden ja osakehuoneistojen hallinnollisia tietoja. Jatkon toteutukseen on myönnetty Suomen RRF-ohjelman mukaista elpymis- ja palautumistukivälineen mukaista rahoitusta.

Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ohjaavat palvelutuotantoa ja strategiset kehittämishankkeet painottuvat edelleen digitaalisiin palveluihin sekä IT-kehittämistarpeiden täyttämiseen. Kehittämishankkeet ja tehtävät hoidetaan usein yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Asiakkaan näkökulmasta eri toimijoiden väliset rajat pyritään poistamaan näkyvistä ja pyritään kohti kansalaisen keskitettyjen palvelujen käyttöä. Palveluiden ja toiminnan jatkuvuuden turvaamisen, tietosuojan ja tieto- ja kyberturvan merkitys kasvaa edelleen, mikä edellyttää, että vastuut ovat selkeitä palveluketjuissa ja yhteistyössä.

Metsähovin geodeettisen tutkimusaseman teknisen infrastruktuurin ajanmukaistaminen saatetaan loppuun ja aseman toimintaa kehitetään vastaamaan modernin geodeettisen perusaseman tarpeita. Metsähovi ja Maanmittauslaitoksen FinnRef-verkko ovat ne kansalliset infrastruktuurit, joiden avulla ylläpidetään jatkuvasti koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien perustana olevia geodeettisia seurantajärjestelmiä ja tuetaan paikantamisen luotettavuutta Suomessa. Paikkatietoalaa tukevan tutkimuksen merkitys korostuu digitalisoituvassa yhteiskunnassamme tuottaen laajasti hyötyä esimerkiksi liikenteessä, metsätaloudessa ja maataloudessa.

Tilusjärjestelyillä voidaan pysyvästi vaikuttaa heikon tilusrakenteen aiheuttamiin lisäkustannuksiin ja haittoihin, alentaa ilmastopäästöjä ja parantaa liikenneturvallisuutta.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2025 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maanmittaus ja asunto-osakkeiden kirjaaminen -politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet ja tunnusluvut:

Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta:

— maaomaisuuden ja osakehuoneistojen rekisteröinti- ja tietopalvelutoiminnot turvaavat kansallista omistus- ja vakuusjärjestelmää

— peruspaikkatietojen ja referenssijärjestelmien kehittäminen ja palvelut turvaavat paikantamisen perustan

— tukipalvelut ja tutkimus tukevat paikkatietojen yhteen toimivuutta ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä.

Tunnusluvut

  2023
toteutuma
2024
tavoite
2025
tavoite
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus      
KMTK-yhteistyössä mukana olevien kuntien kokonaismäärä vuoden lopussa 94 95 110
KTJ perusparannusohjelman kattavuusindeksi 66 201) 25
Tietovarastojen hyödyntäminen, kasvu edellisestä vuodesta, % 8 3 3
Sähköisten palveluiden häiriöttömyys, % 99,9 99,9 99,9
Osakehuoneistorekisterin kattavuus, % 92 92 94
Tie- ja rakennustietojen täydellisyys, % 96 96 96
Metatietopalvelun saatavuus, % 99 99 99

1) KTJ-perusparannuksen sisällölliset tavoitteet ja lopputulos muuttuvat 2024 alkaen, joten indeksiarvo esitetään 2024 alkaen kokonaan uudistettuna.

01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 51 085 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) viraston toimintaan liittyvien kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 5 000 000 euroa huoneistotietojärjestelmään (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Selvitysosa:Maanmittauslaitoksen tehtävänä on toimialallaan:

  • — huolehtia kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminnasta
  • — harjoittaa tieteellistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa
  • — huolehtia paikantamisen perustasta ja peruspaikkatietojen tuottamisesta sekä tuottaa asiantuntijapalveluita yhteiskunnan käyttöön
  • — huolehtia tarvittavien rekisterien ylläpitämisestä
  • — huolehtia alan yleisestä kehittämisestä ja osallistua kansainväliseen yhteistyöhön
  • — hoitaa ne muut tehtävät, jotka erikseen säädetään tai maa- ja metsätalousministeriö määrää sen suoritettaviksi.

Maanmittauslaitos tukee pääluokkaperusteluissa sekä luvun 30.70 selvitysosassa esitettyjen toimialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamista.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Maanmittauslaitokselle vuoden 2025 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todetut toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteet.

EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitetaan huoneistotietojärjestelmän jatkovaihetta.

Maanmittauslaitoksen päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

  2023 tilinpäätös 2024 arvio 2025 arvio
  Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv
                   
Kiinteistötoimitukset 44 982 38 641 527 41 535 41 535 510 42 995 42 995 511
Tilusjärjestelytehtävät 3 892 25 45 4 400 - 50 4 000 - 44
Kirjaamistehtävät 36 776 29 437 457 38 700 37 200 522 39 656 38 656 518
Perustietovarantojen ylläpito 35 460 1 951 388 37 430 3 144 405 34 000 2 895 366
Tietopalvelu 14 614 16 900 97 17 904 17 904 113 15 249 16 011 93
Maanmittaus ja paikkatietosektorin tutkimus, kehittäminen ja asiantuntijapalvelut 17 603 6 701 247 17 250 5 913 230 17 670 6 034 225
Yhteensä 153 327 93 655 1 762 157 219 105 696 1 830 153 570 106 591 1 757

Viraston tunnusluvut

  2023
toteutuma
2024
tavoite
2025
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Kokonaistuottavuus 96,9 101,5 101,5
Asiakkaiden kokonaistyytyväisyys, % 91 88 88
Tilusjärjestelytuotanto, muunnetut ha 9 310 9 300 7 200
Tieteelliset referoidut julkaisut, kpl 127 110 110
Yrityspalveluiden digitalisaatioaste, % 96,9 101,5 101,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Bruttomenot 152 206 156 859 157 676
Bruttotulot 93 655 105 696 106 591
Nettomenot 58 551 51 163 51 085
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 20 111    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 9 758    

Bruttotulot ovat yhteensä 106 591 000 euroa, tästä on yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja 5 904 000 euroa, maksullisen toiminnan tuloja 97 792 000 euroa ja muita tuloja 2 895 000 euroa.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 82 157 93 586 95 102
— muut tuotot 2 - -
Tuotot yhteensä 82 159 93 586 95 102
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 62 983 66 339 66 397
— osuus yhteiskustannuksista 31 595 29 247 28 705
Kustannukset yhteensä 94 578 95 586 95 102
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -12 419 -2 000 -
Kustannusvastaavuus, % 87 98 100
       
Muut suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 2 293 3 653 2 690
— muut tuotot 526 - -
Tuotot yhteensä 2 819 3 653 2 690
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 664 2 686 1 978
— osuus yhteiskustannuksista 942 784 578
Kustannukset yhteensä 2 606 3 470 2 556
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 213 183 134
Kustannusvastaavuus, % 108 105 105

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2023
toteutuma
2024
varsinainen
talousarvio
2025
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 4 636 4 126 4 569
— EU:lta saatava rahoitus 1 078 579 1 063
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 276 609 272
Tuotot yhteensä 5 990 5 314 5 904
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 5 835 5 821 5 608
— osuus yhteiskustannuksista 4 996 4 805 6 200
Kustannukset yhteensä 10 831 10 626 11 808
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -4 841 -5 312 -5 904
Omarahoitusosuus, % 45 50 50

Kansainvälisien jäsenmaksujen osuudeksi määrärahasta arvioidaan noin 40 000 euroa.

Määrärahasta käytetään arviolta 5 900 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentille 32.20.50) -146
EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (v. 2025 rahoitus) 71
Tutkimuslaitosten post doc -ohjelma 470
Palkkausten tarkistukset 127
Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) -130
Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) -470
Yhteensä -78

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2025 talousarvio 51 085 000
2024 II lisätalousarvio 1 000 000
2024 talousarvio 51 163 000
2023 tilinpäätös 48 198 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 51 085 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) viraston toimintaan liittyvien kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 5 000 000 euroa huoneistotietojärjestelmään (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 382 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2025 II lisätalousarvio 382 000
2025 talousarvio 51 085 000
2024 tilinpäätös 52 608 000
2023 tilinpäätös 48 198 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)

Momentille myönnetään lisäystä 382 000 euroa.

40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014) mukaisten toimenpiteiden sekä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen

3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen osalta.

Selvitysosa:Määräraha käytetään peltotilusjärjestelyjen tukemiseen. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta takaisinperittävä lainaosuus määrärahasta on noin 50 % ja valtion lopulliseksi menoksi jää noin 50 %.


2025 talousarvio 2 000 000
2024 talousarvio 2 000 000
2023 tilinpäätös 2 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusjakojen tukemisesta annetun lain (1423/2014) mukaisten toimenpiteiden sekä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen

3) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamiseen uusjakojen osalta.

 

III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan kohdentamisperuste on muutettu.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2025 III lisätalousarvio
2025 talousarvio 2 000 000
2024 tilinpäätös 2 000 000
2023 tilinpäätös 2 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.