Talousarvioesitys 2025
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 9 920 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Kalastuslain 86 §:n mukaisesti talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa sitä määrää, minkä viimeisimmän vahvistetun valtion tilinpäätöksen perusteella arvioidaan samana vuonna kertyvän kalastonhoitomaksuina. Vuonna 2025 kalastonhoitomaksujen kertymän ja määrärahan mitoitus perustuu näin ollen vuoden 2023 valtion tilinpäätöksen mukaisiin kalastonhoitomaksujen myyntimääriin. Vuonna 2025 kalastonhoitomaksujen kertymäksi arvioidaan 9 920 000 euroa.
Kertyvät tulot on merkitty momentille 12.30.44.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelu, toimeenpano, ohjaaminen ja kehittäminen sekä kalastuksenvalvonta | 2 600 000 |
| Kalatalousalueiden toiminta | 1 440 000 |
| Kalatalousalan neuvontapalvelujen järjestäminen | 2 040 000 |
| Kalastonhoitomaksukannosta aiheutuvat menot | 780 000 |
| Kalavesien yleiskalastusoikeuksista sekä kalastusopastoiminnasta maksettavat korvaukset vesialueiden omistajille | 2 910 000 |
| Kalavarojen käytön ja hoidon tietovarannon rekisterit | 150 000 |
| Yhteensä | 9 920 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 8 432 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 1 488 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kalastonhoitomaksukertymän kasvu | 181 |
| Kalatalouden Keskusliitto, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Pyhäjärvi-instituutin hoitokalastus, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Suomen Kalankasvattajaliito ry, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Yhteensä | -219 |
| 2025 talousarvio | 9 920 000 |
| 2024 talousarvio | 10 139 000 |
| 2023 tilinpäätös | 10 975 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 9,9 milj. euroa, joka on noin 0,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Muutos perustuu kalastonhoitomaksukertymän kasvuun (noin 0,2 milj. euroa) ja eduskunnan tekemien kertaluonteisten lisäysten poistoon (0,4 milj. euroa). Määrärahaa käytetään lähinnä kalastuslain (379/2015) 82 §:n määräämällä tavalla, ja konkreettinen päätös varojen jakamisesta eri käyttötarkoituksiin tehdään vuosittain valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa. Varoja käytetään mm. korvauksiin vesialueiden omistajille, kalavesien kestävään käyttöön ja hoitoon, kalatalousalan neuvontapalveluihin, kalatalousalueiden toimintaan ja maksun keräämisestä aiheutuneiden kulujen kattamiseen.
Valiokunta korostaa, että päätettäessä kalastuksenhoitomaksuista kertyneiden varojen jakamisesta tulee ottaa huomioon etenkin kalakantojen hoidon ja istutusten turvaaminen. Tätä edellytettiin myös hallitusohjelman mukaan toteutetussa kalastuksenhoitomaksun ikäperusteisen vapautuksen muutoksessa (MmVM 4/2023 vp — HE 49/2023 vp).
Valiokunta pitää tärkeänä, että ammattikalastuksen edellytykset ja elinvoimaisuus turvataan siten, että se on houkutteleva vaihtoehto myös nuorille. Keskeistä on muun muassa korvata vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistosta muodostuvat kustannukset (0,5 milj. euroa momentilla 30.40.62) sekä vähentää hyljevahinkojen lisäksi merimetsojen aiheuttamia vahinkoja.
Merkittävää on niin ikään ammattikalastajien itsensä tekemä työ ammatinharjoittamisen toimintaedellytysten turvaamiseksi sekä alan järjestöjen kalataloutta edistävä toiminta. Valiokunnan mielestä on lisäksi tärkeä jatkaa hoitokalastusta, jolla on mahdollista poistaa tehokkaasti fosforia rehevöityneistä vesistöistä, sekä edistää edelleen poistokalan elintarvike- ja rehukäyttöä. Lisäksi valiokunta palauttaa momentin päätösosaan maininnan, että määrärahaa saa käyttää Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n avustukseen.
Valiokunta lisää momentille 440 000 euroa, josta kohdennetaan
- — 100 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle
- — 100 000 euroa Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö ry:lle
- — 100 000 euroa Pyhäjärvi-instituutille hoitokalastustyöhön
- — 70 000 euroa Kalatalouden keskusliitolle ja
- — 70 000 euroa Suomen Kalankasvattajaliitto ry:lle.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 10 360 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahasta käytetään 100 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.