Hoppa till innehåll
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
              51. Kalatalouden edistäminen
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2025

50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)

Momentille myönnetään 13 779 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:n nojalla valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella (305 125) arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Riistanhoitomaksun suuruus on 43 euroa ja alle 18-vuotiaalta 10 euroa. Alle 18-vuotiaita metsästäjiä arvioidaan olevan 10 356. Riistanhoitomaksuina kertyväksi arvioidut tulot on merkitty momentille 12.30.45.

Suomen riistakeskuksen toiminnallinen tuloksellisuus

Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

Suomen riistakeskus tukee pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita seuraavasti:

  • — vastaa riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien ja niiden päivitysten osallistavasta valmistelusta ja ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian toimenpiteet
  • — huolehtii kattavasta sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta alueellisissa riistaneuvostoissa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa, kehittää ja tukee suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaa yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa sekä edistää vapaaehtoisuuteen perustuvien muiden riistakantaseurantojen toteuttamista ja havaintojen ja terveysnäytteiden toimittamista tutkimuslaitoksille
  • — ylläpitää ja kehittää yhteistyössä julkisen riistakonsernin toimijoiden kanssa sähköistä Oma riista -palvelua ja sen tietovarantoja lupahallinnon, saalistilastoinnin sekä riistahallinnon suunnittelutoiminnan perustana joukkoistetun tiedonkeruun periaatteella
  • — huolehtii, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä pysyy kohtuullisena mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin
  • — pyrkii aktiivisin toimenpitein vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista
  • — huolehtii valtionavustusten ohjaamisesta riistanhoitoyhdistysten toimintaan.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Suomen riistakeskus 8 405 000
Riistanhoitoyhdistykset 2 800 000
Metsästysmuseotoiminnan tukeminen 450 000
Riistakonsernin strategian mukaiset kehittämishankkeet  
— riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittäminen, kansainvälinen vaikuttaminen, suurpetokantojen hallinta ja riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen sekä riistan elinympäristöä parantavat hankkeet 2 124 000
Yhteensä 13 779 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 13 629 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 150 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ampumaratojen ympäristölupahanke, kertaluonteisen lisäyksen poisto -960
Riistanhoitomaksukertymän muutos -129
Yhteensä -1 089

2025 talousarvio 13 779 000
2024 talousarvio 14 868 000
2023 tilinpäätös 13 059 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)

Momentille myönnetään 14 779 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 1 000 000 euroa talousarvioesityksen 13 779 000 euroon nähden aiheutuu HELMI-elinympäristöohjelmaan sisältyvien kosteikkohankkeiden lisäämisestä.


2025 talousarvio 14 779 000
2024 talousarvio 14 868 000
2023 tilinpäätös 13 059 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)

Valiokunta pitää hyvänä, että vuonna 2024 myönnetty määräraha (0,96 milj. euroa) mahdollistaa ampumaratojen ympäristölupahankkeen jatkamisen vuosina 2024—2026. Hankkeessa laaditaan asiantuntijoiden tuella ampumaratojen ympäristölupahakemukset noin 150—180 radalle ja lisäksi avustetaan olemassa olevien lupamääräysten tarkistamisissa. Valiokunta katsoo, että hankkeen asiantuntijatyö on erittäin tarpeellista myös ampumaratoja koskevien ympäristölupaprosessien ja lainsäädännön sujuvoittamiseksi hallitusohjelman mukaisesti.

Valiokunta viittaa mietintönsä momentteihin 26.01.51 ja 27.10.50 ja pitää hallitusohjelman kirjauksen toteuttamista ampumaratojen turvaamisesta ja uusien ampumaratojen perustamisesta tarpeellisena myös metsästysharrastuksen kannalta. Valiokunta kiirehtii tästäkin näkökulmasta sisäministeriön johtaman työryhmän ja hankkeen työtä sekä tarvittavien lainsäädäntömuutosten toteuttamista.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)

Momentille myönnetään 14 779 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.