Talousarvioesitys 2025
40. Luonnonvaratalous
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:
Luonnonvarataloudella tarkoitetaan metsiin, kaloihin, riistaan ja veteen pohjautuvien luonnonvarojen kestävää ja vastuullista hyödyntämistä. Yhteiskunnan toiminta ja huoltovarmuus edellyttävät toimivaa vesihuoltoa ja kotimaisiin luonnonvaroihin perustuvaa energian ja ravinnon tuotantoa.
Maailmanlaajuiset muutostekijät — ilmastonmuutos, teknologian nopea kehitys, kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, arvojen ja asenteiden muutos sekä turvallisuuspoliittisen tilanteen järkkyminen — muuttavat luonnonvarasektorin toimintaympäristöä. Niiden seurauksiin on varauduttava, mutta ne tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia. Luonnonvaratehtäviin kuuluvat huoltovarmuuden ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeiset vesihuollon ja patoturvallisuuden varmistamisen tehtävät, joista huolehtiminen on muuttuvassa turvallisuustilanteessa entistäkin tärkeämpää.
Ilmaston lämpeneminen ja muutokset sää- ja vesioloissa vaikuttavat suoraan luonnonvaratalouden toimintaedellytyksiin riskejä muuttaen, mutta tarjoavat onnistuneella sopeutumisella myös uusia mahdollisuuksia. Nopea teknologinen kehitys avaa luonnonvaratalouteen uusia ulottuvuuksia arvoverkon eri osissa, erityisesti siirryttäessä tuottaja- ja biomassalähtöisestä toiminnasta kohti kuluttaja- ja palvelulähtöistä luonnonvarataloutta. Luonnonvaratiedon määrä ja tarkkuus tulevat kasvamaan merkittävästi ja tiedon hyödyntämisessä on suuria mahdollisuuksia luonnonvarasektorin laajenemiselle ja kansainvälistymiselle. Globaali kilpailu niukkenevista luonnonvaroista ja kestävästi tuotettujen raaka-aineiden kysynnän kasvu ovat iso mahdollisuus luonnonvarataloudelle. Suomella on runsaiden ja kestävästi hoidettujen luonnonvarojen sekä korkeatasoisen osaamisen ansiosta hyvät edellytykset vastata kasvavaan kysyntään.
Ristiriitaiset tavoitteet voivat heikentää luonnonvarojen hyödynnettävyyttä ja liiketoimintamahdollisuuksien toteutumista. Suomen luonnonvarojen tila sekä luonnonvaratalouden toimintatavat tunnetaan huonosti rajojemme ulkopuolella, mikä voi johtaa Suomen luonnonvaratalouden kehittämisen kannalta haitallisiin ja ristiriitaisiin päätöksiin kansainvälisiä sopimuksia tai EU-lainsäädäntöä valmisteltaessa.
Luonnonvaratalouden toimialaan kuuluvat metsätalous, kalatalous ja riistatalous sekä vesitalous ja yleiset luonnonvara-asiat. Pääosa näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavista määrärahoista on budjetoitu tähän lukuun. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa luonnonvaratalouden tehtävissä ja Suomen ympäristökeskuksessa vesitaloustehtävissä työskentelee vakinaista henkilöstöä n. 200 henkilötyövuoden verran. Näistä aiheutuvat palkkaus- ja yleishallintomenot on otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momentilla 32.01.02 sekä ympäristöministeriön momentilla 35.01.04. Luonnonvaratalouden tehtäviin kuuluu myös sisäministeriön hallinnonalalla Rajavartiolaitoksen suorittama riista- ja kalatalouden valvonta.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2025 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti luonnonvaratalouden politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet ja tunnusluvut.
Kestävä luonnonvaratalous turvaa huoltovarmuutta, korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä edistää hyvinvointia luonnosta ja luonnolle:
- — vahvistetaan vesihuollon, biomassojen tuotannon ja kalatalouden omavaraisuutta ja huoltovarmuutta
- — luonnonvaratalouden kilpailukykyinen toimintaympäristö luo uutta yritystoimintaa sekä kasvattaa jalostusastetta ja vientiä
- — luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut lisäävät ihmisten hyvinvointia ja luovat pohjaa uusille ansaintamahdollisuuksille
- — uusiutuvien luonnonvarojen elinvoimaisuus, luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöjen tila paranevat, mikä luo pohjan niiden kestävälle hyödyntämiselle
- — turvataan ja edistetään luonnon kantokykyä ja vahvistetaan riskien hallintaa
- — hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaalitehokkuutta ja kiertotaloutta
- — ehkäistään luontokatoa, sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja varaudutaan niistä aiheutuviin riskeihin.
Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta:
- — ruokaan ja uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvät paikkatiedot mahdollistavat tehokkaita prosesseja ja palveluita sekä uutta liiketoimintaa.
Tunnusluvut
| 2022 toteutuma |
2023 arvio |
2024 arvio |
2025 tavoite |
|
| Metsätalouden arvonlisäys, milj. euroa | 4 118 | nousee | nousee | nousee |
| Yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) | 4,2 | 4,2 | ennallaan | ennallaan |
| Runkopuun hakkuukertymä, milj. m3 | 75,1 | 72,7 | ennallaan | ennallaan |
| Metso-toimenpiteet yksityismetsissä, ha | 59 785 | 65 055 | 68 155 | 71 755 |
| Kaupallisen kalastuksen tuotannon arvo, milj. euroa | 44 | 54 | laskee | nousee |
| Vesiviljelyn tuotannon arvo, milj. euroa | 125 | 116 | nousee | nousee |
| Kalanjalostuksen ja kalakaupan liikevaihto, milj. euroa | 782 | laskee | nousee | nousee |
| Vapaa-ajankalastuksen saaliin arvo, milj. euroa | 106,1 | nousee | nousee | ennallaan |
| Vapaa-ajankalastajien kalastuspäivien lukumäärä, milj. kpl | 20,8 | ennallaan | ennallaan | ennallaan |
| Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla | 5 841 | 5 947 | 5 700 | laskee |
| Vesihuoltopalvelujen järjestämisen rakennemuutos, vesihuoltolaitosten määrä, kpl | 1 155 | 1 139 | 1 123 | laskee |
| Riistasaaliin arvo, milj. euroa | 70,1 | 55 | ennallaan | ennallaan |
| Pienriistan metsästyspäivien lukumäärä, milj. kpl | 3,7 | 2,8 | ennallaan | ennallaan |
| Suurpetojen aiheuttamat vahingot, milj. euroa | 10,5 | 10,6 | 10,7 | laskee |
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 3 582 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. luvanvaraisen toiminnan kalakannoille aiheuttamien vahinkojen kompensoimisen ja estämisen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin.
Momentin menoihin liittyvät vesioikeudelliset kalatalousmaksut on merkitty tuloina momentille 12.30.40.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kalatalousmaksukertymän kasvu | 582 |
| Yhteensä | 582 |
| 2025 talousarvio | 3 582 000 |
| 2024 talousarvio | 3 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 2 800 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 3 582 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 225 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon, maa- ja metsätalouden vesienhallinnan ja muun vesitalouden kehittämiseen, havaintotiedon hankintaan ja vesitietopalveluun, vaikutusten arviointiin, varautumiseen ja riskienhallintaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella, valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön sekä Suomen vesialan kansainvälisen strategian toteuttamiseen maa- ja metsätalousministeriön toimialalla
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena
3) enintään 95 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
4) vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen
5) vesistörakenteiden siirtomenoihin tapauksissa, joissa vesistörakenteita luovutetaan paikallisille hyödynsaajille.
Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.
Selvitysosa:Palkkauksiin käytettävää määrärahaa on tarkoitus käyttää 87 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla ja kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Momentilta rahoitetaan myös sellaisia valtion vesistörakenteiden ylläpito- ja perusparannusmenoja, jotka on tarkoitus luovuttaa paikallisille hyödynsaajille.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tulvariskien hallinta, patoturvallisuus ja vesistöjen säännöstely | 3 372 000 |
| Vesitalouden kehittäminen, suunnittelu ja seuranta | 3 353 000 |
| Valtion vesistörakenteiden peruskorjaukset ja muut vesistötoimenpiteet | 5 000 000 |
| Valtion vesitalousluvista aiheutuvat velvoitteet | 2 200 000 |
| Valtiosopimuksiin perustuva rajavesistöyhteistyö, rahoitusosuudet ja jäsenmaksut | 300 000 |
| Yhteensä | 14 225 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 9 225 000 euroa, siirtomenojen osuudeksi noin 200 000 euroa ja sijoitusmenojen osuudeksi noin 4 800 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 3 000 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansainvälisten vesiasioiden koordinaattori (siirto momentille 24.01.01) | -16 |
| Kansainvälisten vesiasioiden koordinaattori (siirto momentilta 24.01.01) | 36 |
| Palkkausten tarkistukset | 16 |
| Yhteensä | 36 |
| 2025 talousarvio | 14 225 000 |
| 2024 talousarvio | 14 189 000 |
| 2023 tilinpäätös | 15 996 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 225 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon, maa- ja metsätalouden vesienhallinnan ja muun vesitalouden kehittämiseen, havaintotiedon hankintaan ja vesitietopalveluun, vaikutusten arviointiin, varautumiseen ja riskienhallintaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella, valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön sekä Suomen vesialan kansainvälisen strategian toteuttamiseen maa- ja metsätalousministeriön toimialalla
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena
3) enintään 95 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
4) vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen
5) vesistörakenteiden siirtomenoihin tapauksissa, joissa vesistörakenteita luovutetaan paikallisille hyödynsaajille.
Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 4 064 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien valtionavustusten maksamiseen
2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen
3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja biotaloutta edistäviin kokeilu-, kehittämis-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin. Tavoitteena on parantaa luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan kilpailukykyisen liiketoiminnan edellytyksiä. Määrärahalla toteutetaan kansallista metsästrategiaa, Suomen biotalousstrategiaa sekä ilmastolakia maa- ja metsätalousministeriön vastuulla olevien maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman sekä kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman osalta.
Lisäksi määrärahaa kohdennetaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja suojeluun liittyvien tietojärjestelmien ja -varantojen yhteiskäyttöisyyden parantamiseen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, haitallisista vieraslajeista aiheutuvien riskien torjumiseen, geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön sekä luonnon virkistys- ja matkailukäytön edistämiseen. Määrärahalla voidaan myös toteuttaa selvityksiä, joiden avulla pyritään parantamaan luonnonvarojen tilaa ja käyttöä sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Tenojoen kalastusluvista kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41. Kalastuslupatuloista vesialueiden omistajille palautettava osuus on huomioitu momentilla 30.40.40.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Elinvoimainen Suomi: Luonnon monimuotoisuutta vahvistavat toimet | 44 000 |
| Ilmastolain toimeenpano | 800 000 |
| Metsäbiotalouden tiedepaneeli | 400 000 |
| Kansallisen metsästrategian toimeenpano ja muut kehittämishankkeet | 1 491 000 |
| Suomen biotalousstrategian toimeenpano | 354 000 |
| Tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito | 760 000 |
| Kalastusta koskevien sopimusten valvonta | 215 000 |
| Yhteensä | 4 064 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 2 450 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi noin 1 614 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 1 500 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kehyspäätöksen 2022-2025 säästö | 90 |
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka, metsitystukijärjestelmän rahoitus (siirto momentille 30.40.47) (HO 2019) | -400 |
| Metsitystukijärjestelmän lisärahoitus (siirto momentilta 30.40.47) (HO 2019) | 310 |
| Vanajaveden isosorsimon torjunta, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -140 |
| Yhteensä | -240 |
| 2025 talousarvio | 4 064 000 |
| 2024 talousarvio | 4 304 000 |
| 2023 tilinpäätös | 14 966 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 5 964 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 1 900 000 euroa talousarvioesityksen 4 064 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 30.01.40 metsäbiotalouden arvonlisän kasvattamiseen.
| 2025 talousarvio | 5 964 000 |
| 2024 III lisätalousarvio | 2 000 000 |
| 2024 talousarvio | 4 304 000 |
| 2023 tilinpäätös | 14 966 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 6,0 milj. euron määrärahaa, joka on noin 1,7 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Momentilla on suuri merkitys useita toimialoja koskevien biotalouden kehittämishankkeiden toteuttamiseen, kuten ruoka-alan kasvuohjelman toimeenpanoon.
Määrärahaa käytetään myös ilmastolain toimeenpanoon (0,8 milj. euroa), ja sillä parannetaan luonnonvarojen tilaa ja käyttöä sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen. Määräraha mahdollistaa maa- ja metsätalousministeriön vastuulla olevien maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) ja kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) väliarviointien toteutuksen.
Talousarvioesityksen mukaan hallitus jatkaa päästöjen vähentämisen ja nielujen vahvistamisen valmistelua ja linjaa tarvittavat toimenpiteet energia- ja ilmastostrategiassaan ja valmistautuu tekemään ilmastotavoitteen täyttämiseen liittyviä päätöksiä myös kevään 2025 kehysriihessään.
Valiokunta painottaa, että hallitusohjelman linjausten mukaisesti toimien tulee olla taloudellisesti järkeviä siten, etteivät ne heikennä kotimaisen maatalouden ja metsäalan toimintaedellytyksiä. Hallituskaudella ei myöskään tule tehdä kansallisesti sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät maatalouteen kohdistuvia kustannuksia. Lisäksi valiokunta korostaa, että muutosten tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja tarvittaessa tulee huolehtia riittävistä kompensaatioista. Ne eivät kuitenkaan saa heikentää talousmetsien käyttöä ja puun saantia. Huomioon tulee ottaa myös, ettei päästöjä lisätä globaalisti siirtämällä niitä Suomen rajojen ulkopuolelle.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 5 964 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien valtionavustusten maksamiseen
2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen
3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 11 500 000 euroa.
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 8 500 000 euroa aiheutuu informaatio-ohjauksen parantamisesta ja lisäämisestä metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamiseksi. Toimenpiteillä kehitetään metsänhoidon suosituksia ja niiden käytettävyyttä, lisätään metsänomistajalle ja metsäammattilaisille suunnattua tiedotusta ja neuvontaa sekä toteutetaan muita kehittämishankkeita.
Lisäyksestä 3 000 000 euroa on vuoden 2023 talousarvioon sisältyneen ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan osoitetun peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2025 II lisätalousarvio | 11 500 000 |
| 2025 talousarvio | 5 964 000 |
| 2024 tilinpäätös | 6 304 000 |
| 2023 tilinpäätös | 14 966 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 11 500 000 euroa.
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 000 000 euroa.
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 6 486 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa, vesienhallintaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena
5) kansallisten ja kansainvälisten vesitaloushankkeiden vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena sekä kulutus- ja sijoitusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea myönnetään vesistötoimenpiteille tulvariskien hallintaan ja muiden erilaisten vesitaloudellisten riskien ja haittojen vähentämiseen sekä vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen ja vesienhallintaan. Erityisesti tukea suunnataan vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseen. Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävinä hankkeina tukea myönnetään vesitaloussektorin kokeilu-, investointi- ja vientitoimintaa sekä innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä toimintamalleja edistäville hankkeille. Kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi määrärahaa käytetään kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Avustusten perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015).
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vesitaloudelliset riskinhallinta-, kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet | 3 729 000 |
| Kalataloudelliset kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet | 2 757 000 |
| Yhteensä | 6 486 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 4 927 000 euroa, kulutusmenojen osuudeksi noin 661 000 euroa ja sijoitusmenojen osuudeksi noin 898 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 500 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Närpiön kalojen vaelluksen helpottaminen, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -110 |
| Palokin koskien patojen purun suunnittelu (Investointiohjelma), kertaluonteisen lisäyksen poisto | -450 |
| Ähtävän kalat/helmet -hanke: kalatien ja lisääntymisalueiden parantaminen, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -150 |
| Yhteensä | -810 |
| 2025 talousarvio | 6 486 000 |
| 2024 talousarvio | 7 296 000 |
| 2023 tilinpäätös | 8 736 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 6 406 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
3) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 3) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 3).
Vähennys 80 000 euroa talousarvioesityksen 6 486 000 euroon nähden on siirtoa momentille 30.01.01 uhanalaisten vaelluskalakantojen elinympäristöasioiden erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin. Momentin henkilötyövuosikiintiötä pienennetään vastaavasti yhdellä henkilötyövuodella.
| 2025 talousarvio | 6 406 000 |
| 2024 talousarvio | 7 296 000 |
| 2023 tilinpäätös | 8 736 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 6,4 milj. euroa, joka on noin 0,9 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Vesitaloudellisiin riskienhallinta-, kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin käytetään noin 3,7 milj. euroa. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä momentille kohdistuu kasvavia rahoitustarpeita esimerkiksi asutuksen tulvasuojeluhankkeisiin. Vesivarojen käytön ja hoidon menoja rahoitetaan lisäksi momentilta 30.40.21 (14,2 milj. euroa).
Vesihuollon toimintavarmuus.Valiokunta nostaa esiin vuonna 2023 momentille sisältyneen 2,5 milj. euron määrärahan vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseen. Hankkeet ovat käynnissä, ja niillä saadaan vastattua moniin kyberturvallisuuden tarpeisiin. Vesihuoltolaitosten varautumisen parantamiseksi toteutetaan myös rakennemuutos, jossa pienet vesihuoltolaitokset ja vesiosuuskunnat liittyvät suuremmiksi yksiköiksi ja laitosten välistä yhteistyötä tiivistetään.
Vaelluskalakantojen elvytys.Tarpeellista on, että momentin määrärahalla (1 milj. euroa) toimeenpannaan edelleen myös kansallista vaelluskalaohjelmaa (NOUSU), jolla parannetaan vaelluskalakantojen elinolosuhteita ja pyritään palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtaavissa vesissä.
Valiokunta lisää momentille 610 000 euroa, josta kohdennetaan
- — 200 000 euroa Haarajoen kalaportaille
- — 110 000 euroa Siikajoen ennallistamishankkeeseen Siikajoki, Siikalahti ja Pyhäntä
- — 100 000 euroa Tornio-Muonionjokiseuralle lohikantojen elvytystyöhön
- — 100 000 euroa Vanajaveden vesistön yläjuoksun vesistöjen kunnostustoimiin ja vaelluskalahankkeisiin sekä
- — 100 000 euroa Virtavedet hoitoyhdistys Virhon toimintaan Suomenlahteen laskevien jokien vaelluskalahankkeisiin.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 7 016 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa, vesienhallintaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena
5) kansallisten ja kansainvälisten vesitaloushankkeiden vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena sekä kulutus- ja sijoitusmenojen osalta suoriteperusteisena.
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 1 541 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen
2) kalastuslain (379/2015) 60 §:n mukaisista saimaannorpan suojeluun liittyvistä kalastuksen rajoittamissopimuksista vesialueiden omistajille maksettaviin korvauksiin siten, että korvauksen suuruus on 2,5 euroa hehtaarilta
3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesi- ja kalastusasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten, kustannusten ja päätösmaksujen sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen
4) metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen
5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista
7) Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen sekä poroaitasopimukseen perustuvan poroesteaidan rakentamiseen liittyvien lunastustoimitusmenojen ja käyttöoikeuskorvausten maksamiseen erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) mukaisesti
8) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaisten avustusten maksamiseen
9) Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta annetussa laissa (501/1991) määrättävien korvausten ja kustannusten sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen
10) vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) 17 §:n perusteella aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista
11) kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Tenojoen kalastuslupatuloista palautetaan vesialueiden omistajille vuonna 2024 kertyneiden kalastuslupatulojen palautettava osuus. Tenojoen lohikantojen heikon tilan vuoksi kalastusta on jouduttu rajoittamaan kesästä 2021 lähtien ja kohdentamaan kalastusta muihin lajeihin kuin loheen. Lohikantojen heikon tilanteen on arvoitu jatkuvan, mikä pienentää lupakertymää. Yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettava osuus on noin 73 %, mikä on huomioitu momentin määrärahatasossa. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista valtiolle kuuluva osuus on otettu huomioon momentin 30.40.22 määrärahassa. Tenojoen kalastusluvista kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.
Saimaannorpan suojeluun liittyvillä sopimuskorvauksilla korvataan vapaaehtoisista kalastuksen rajoittamissopimuksista aiheutuvia haittoja vesialueiden omistajille. Vuonna 2025 kalastuksen rajoitussopimuksia on voimassa noin 2 720 km2 alueella. Momentille 30.40.62 on varattu varoja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen kaupallisille kalastajille.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 1 291 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 250 000 euroa.
| 2025 talousarvio | 1 541 000 |
| 2024 talousarvio | 1 541 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 801 235 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 1 541 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen
2) kalastuslain (379/2015) 60 §:n mukaisista saimaannorpan suojeluun liittyvistä kalastuksen rajoittamissopimuksista vesialueiden omistajille maksettaviin korvauksiin siten, että korvauksen suuruus on 2,5 euroa hehtaarilta
3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesi- ja kalastusasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten, kustannusten ja päätösmaksujen sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen
4) metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen
5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista
7) Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen sekä poroaitasopimukseen perustuvan poroesteaidan rakentamiseen liittyvien lunastustoimitusmenojen ja käyttöoikeuskorvausten maksamiseen erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) mukaisesti
8) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaisten avustusten maksamiseen
9) Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta annetussa laissa (501/1991) määrättävien korvausten ja kustannusten sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen
10) vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) 17 §:n perusteella aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista
11) kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 166 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu momentilta maksettavien korvausten ja kustannusten arvioitua suuremmasta tarpeesta.
Momentin tiedossa oleva käyttötarve on yhteensä 1 707 000 euroa, josta 29 000 euroa käytetään Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueiden omistajille maksettaviin korvauksiin, 680 000 euroa saimaannorpan suojeluun liittyvistä kalastuksen rajoittamissopimuksista vesialueiden omistajille maksettaviin korvauksiin, 55 000 euroa lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten perusteella valtion toteutettaviksi määrättyjen toimenpiteiden toteuttamiskustannuksiin, 21 000 euroa metsälain nojalla valtion varoista etukäteen maksettavien korjaavien toimenpiteiden toteuttamiskustannuksiin, 21 000 euroa Suomen ja Norjan välisen poroesteaitasopimuksen mukaisiin korvauksiin, 601 000 euroa kaupallisen kalastuksen vakuutuskorvauksiin sekä 300 000 euroa Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön aiheuttamien menetysten korvauksiin ja kustannuksiin.
| 2025 III lisätalousarvio | 166 000 |
| 2025 talousarvio | 1 541 000 |
| 2024 tilinpäätös | 1 596 680 |
| 2023 tilinpäätös | 1 801 235 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 166 000 euroa.
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 3 590 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin
2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n mukaisia menoja ovat riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuvat menot sekä riistavahinkorekisteristä ja muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä aiheutuvat menot. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin.
Hirvieläinten pyyntilupamaksuista kertyväksi arvioidut tulot on merkitty momentille 12.30.42.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vahinkojen korvaukset | 1 500 000 |
| Vahinkojen estämistoimenpiteet | 500 000 |
| Hirvieläinkantojen seuranta ja tutkimus | 700 000 |
| Riistavahinkorekisteri ja riistavahingot -palvelu | 400 000 |
| Hirvieläinkantojen hoito | 490 000 |
| Yhteensä | 3 590 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 3 190 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 400 000 euroa.
| 2025 talousarvio | 3 590 000 |
| 2024 talousarvio | 3 590 000 |
| 2023 tilinpäätös | 4 760 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 3 590 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin
2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 8 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, ehkäisemisestä, valvonnasta ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha käytetään vuonna 2024 tapahtuneiden petovahinkojen korvaamiseen. Porovahinkokorvaukset maksetaan riistavahinkolain 9 §:n 2 momentin mukaan talousarvion rajoissa ja muut vahingot täysimääräisesti.
Vuonna 2023 petoeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä oli yhteensä 10,6 milj. euroa, josta porovahinkojen osuus oli 9,8 milj. euroa ja kotieläin- ja viljelysvahinkojen osuus 0,7 milj. euroa. Vuonna 2024 porovahinkojen määrän arvioidaan edelleen nousevan. Myös kotieläinvahinkojen arvioidaan nousevan kannanhoidollisen metsästyksen loppumisen johdosta. Kun porovahinkojen korvaamiseen on käytettävissä 7,5 milj. euroa, ei momentin määrärahataso mahdollista vahinkojen täysimääräistä korvaamista. EU:n asettama korvauskatto (C(2016) 1752 final) mahdollistaa porovahinkojen korvaamisen 10 milj. euroon saakka.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korvaaminen | 7 500 000 |
| Suurpetojen aiheuttamien kotieläin-, viljelys- ja mehiläisvahinkojen korvaaminen | 600 000 |
| Vahinkojen ehkäiseminen ja valvonta | 750 000 |
| Yhteensä | 8 850 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 8 600 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 250 000 euroa.
| 2025 talousarvio | 8 850 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 2 500 000 |
| 2024 talousarvio | 8 850 000 |
| 2023 tilinpäätös | 11 336 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään vajaat 8,9 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2024 varsinaisen talousarvion tasoa. Porovahinkokorvaukset maksetaan talousarvion ja EU:n asettaman maksukaton rajoissa. Sen sijaan kotieläin-, irtaimisto- ja mehiläisvahingot korvataan täysimääräisesti sitä mukaa kun niitä syntyy (noin 0,6—0,7 milj. euroa vuodessa).
Saadun selvityksen mukaan vuonna 2024 porovahinkojen kertymän arvioidaan nousevan noin 11 milj. euroon (10 milj. euroa vuonna 2023), joka ylittää EU:n asettaman 10 milj. euron maksukaton. Esitetyllä määrärahalla vahingoista jää korvaamatta yli 30 prosenttia. Porovahingot ovat yli 90-prosenttisesti suurpetojen aiheuttamia (ahma 45 prosenttia, susi 20 prosenttia, ilves 18 prosenttia ja karhu 16 prosenttia).
Valiokunta pitää välttämättömänä valtion varojen vaikuttavaa käyttöä ja painottaa, että petovahingot ja niistä maksettavat korvaukset on saatava kääntymään nopeasti alenevalle uralle. Suurpetojen aiheuttamat ongelmat ovat kärjistyneet koko maassa. Hallituksen tulee kiinnittää vakavaa huomiota vallitsevaan kansalaisten mielipiteitä vahvasti jakavaan tilanteeseen. Kansalaisten turvallisuuden tunteen parantamisesta, omaisuuden suojan toteutumisesta ja elinkeinon harjoittamisen edellytyksestä tulee huolehtia. Petopolitiikan seurauksena aiheutuneet vahingot on lähtökohtaisesti korvattava täysimääräisesti ja uskottavuuden säilyttämiseksi ne on pystyttävä yksiselitteisesti todentamaan. Ensimmäistä kertaa Suomi on kuitenkin tilanteessa, jossa EU:n asettama katto rajaa täysimääräistä korvausta määrärahojen mahdollisesta lisäämisestä huolimatta.
Valiokunta kiirehtii lisäksi valkoposkihanhien ja merimetsojen siirtämistä metsästyslakiin hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti sekä EU:n tason toimia lajien siirtämiseksi lintudirektiivin liitteeseen II. Taloudellisia vahinkoja tulee näidenkin lajien osalta pystyä vähentämään kantojen kasvaessa.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 8 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, ehkäisemisestä, valvonnasta ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 2 800 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 2 500 000 euroa aiheutuu suurpetojen vuonna 2024 aiheuttamien porovahinkojen täysimääräisestä korvaamisesta ja 300 000 euroa kotieläin-, viljelys- ja irtaimistovahinkojen korvauksista, jotka ovat nousseet suurpetokantojen kasvun seurauksena. Valtiovarainvaliokunta on pitänyt mietinnössään (VaVM 25/2024 vp) valtiontalouden kannalta tärkeänä, että hallitus ryhtyy ripeästi toimenpiteisiin, jotta petokorvaukset saadaan alenevalle uralle.
| 2025 II lisätalousarvio | 2 800 000 |
| 2025 talousarvio | 8 850 000 |
| 2024 tilinpäätös | 11 350 000 |
| 2023 tilinpäätös | 11 336 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 2 800 000 euroa.
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 35 777 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain (71/2023) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2025 on käytössä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain (71/2023) mukaisten tukipäätösten tekemiseen avustusten myöntövaltuutta enintään 15 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vuoden 2024 alusta tuli voimaan metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain mukainen Metka-tukijärjestelmä. Se korvasi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain mukaisen Kemera-tukijärjestelmän. Kemera-tukipäätöksiin liittyviä maksatuksia voidaan tehdä vuoden 2026 loppuun asti. Tukijärjestelmällä kannustetaan yksityisiä maanomistajia aktiivisiin ja oikea-aikaisiin toimiin, joilla lisätään metsien kasvua, edistetään metsätalouden vesiensuojelua, hillitään ilmastonmuutosta, edistetään metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä pidetään yllä metsätalouden tieverkkoa.
Metsätalouden määräaikaisessa kannustejärjestelmälaissa taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea haetaan työn toteuttamisen jälkeen, jolloin sitä varten ei tarvita myöntämisvaltuutta. Myöntövaltuuden käyttöä edellyttäviä työlajeja ovat terveyslannoitus, suometsän hoitosuunnitelma, suometsän vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekeminen sekä metsätien tekeminen.
Määrärahalla toteutettavien töiden suora työllisyysvaikutus on n. 1 600 henkilötyövuotta.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien | |
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset | 13,0 | 2,0 | 0,5 | 0,3 | 0,2 | 16,0 |
| Vuoden 2025 sitoumukset | 6,0 | 4,5 | 3,0 | 0,8 | 0,7 | 15,0 |
| Menot yhteensä | 19,0 | 6,5 | 3,5 | 1,1 | 0,9 | 31,0 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kehyspäätöksen 2022-2025 säästö | -90 |
| Rahoituksen tason alentaminen (HO 2023) | -2 300 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -210 |
| Yhteensä | -2 600 |
| 2025 talousarvio | 35 777 000 |
| 2024 talousarvio | 38 377 000 |
| 2023 tilinpäätös | 42 169 016 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 37 277 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 1 500 000 euroa talousarvioesityksen 35 777 000 euroon nähden kohdentuu terveyslannoitukseen metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamiseksi.
| 2025 talousarvio | 37 277 000 |
| 2024 talousarvio | 38 377 000 |
| 2023 tilinpäätös | 42 169 016 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään vajaat 37,3 milj. euroa, joka on 1,1 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Myöntämisvaltuudeksi esitetään vuoden 2024 tasoa eli 15 milj. euroa. Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015, Kemera, joka koskee vanhoja hakemuksia) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain (71/2023) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.
Saadun selvityksen mukaan vuoden 2024 määrärahat eivät todennäköisesti riitä kaikkiin maksatuksiin. Maksuja arvioidaan siirtyvän noin 10 milj. euroa vuodelle 2025, mikä heikentää rahoituksen riittävyyttä. Tukijärjestelmää sopeutetaan kuitenkin väheneviin määrärahoihin, joten vuonna 2025 ei voi enää hakea tukea uuden metsätien tekemiseen eikä yksityistien perusparannushankkeen yhteydessä tehtävään uuteen tiehen. Vuoden 2026 alusta muutokset kohdistuvat lisäksi taimikon ja nuoren metsän hoidon tukiehtoihin, pienpuun keruuseen ja yksityistien perusparannuksen tukitasoon.
Valiokunta painottaa, että momentin määräraha on keskeinen keino turvata kestävää metsätaloutta ja aktivoida metsäalan toimijoita. Oikea-aikaisella metsänhoidolla edistetään metsien terveyttä ja kasvua, esimerkiksi taimikoiden ja nuoren metsän hoidon laiminlyönti heikentää metsien kasvukuntoa ja sitä kautta metsien hiilensidontaa ja nostaa tuholaisriskiä. Jatkossa on varmistettava, että tuettavat toimet ovat edelleen riittävän kiinnostavia ja kannustavia töiden vauhdittamiseen. Tarpeen on myös ottaa käyttöön metsänhoitorästien hoito- ja lannoituskampanjat.
Hallitusohjelman mukaisesti on tärkeää, että metsäalan kilpailukykyisestä ja metsänomistajille kannustavasta toimintaympäristöstä pidetään huolta, eikä metsien käyttöä rajoiteta. Kansallista metsästrategiaa 2035 tulee toimeenpanna valtioneuvoston joulukuussa 2023 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti.
Valiokunta korostaa, että terveet, uudistuvat ja kasvavat metsät luovat työtä, hyvinvointia ja vahvistavat hiilinieluja pitkäjänteisesti. Myös teollisuuden jalostusarvon nostamisella voidaan vahvistaa sekä kansantaloutta että hiilivarastoja puun käyttöä lisäämättä. Metsätalouden kannalta on lisäksi oleellista huolehtia alemman tieverkoston toimintakyvystä ja metsäkonekuljettajien riittävästä määrästä.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 37 277 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain (71/2023) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2025 on käytössä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain (71/2023) mukaisten tukipäätösten tekemiseen avustusten myöntövaltuutta enintään 15 000 000 euroa.
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 11 027 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain (71/2023) nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) ja Helmi-elinympäristöohjelmaa.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2025 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Suomen metsäkeskukselle metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella, metsäluonnon elinympäristöjen hoitohankkeilla, maanomistajalähtöisillä hankkeilla ja kulotuksella noin 3 600 hehtaarin alueella
- — vesienhoitoa turvataan suunnittelemalla monitavoitteisia vesiensuojeluhankkeita
- — ennallistetaan soita suojelualueiden ulkopuolella 1 200 hehtaarin alueella
- — palautetaan vesiä 13 suojelusuolle ympäröiviltä alueilta
- — perustetaan ja kunnostetaan suojelualueverkoston ulkopuolisia lintukosteikkoja 13 kpl.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ympäristötuki | 7 327 000 |
| Metsäluonnon hoitohankkeet ja kulotus | 2 000 000 |
| Helmi-elinympäristöohjelman toimenpiteet | 1 700 000 |
| Yhteensä | 11 027 000 |
| 2025 talousarvio | 11 027 000 |
| 2024 talousarvio | 11 027 000 |
| 2023 tilinpäätös | 17 500 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 11,0 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2024 tasoa. Määrärahalla rahoitetaan ympäristötukisopimuksia, metsäluonnon hoitoa ja kulotusta sekä toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden ohjelmaa (METSO) ja Helmi-elinympäristöohjelmaa yhdessä ympäristöministeriön kanssa (käsitelty mietinnön momentilla 35.10.21).
METSO-ohjelman kokonaistavoitteena on suojella metsänomistajien vapaaehtoisilla päätöksillä yhteensä 82 000 hehtaaria metsää vuosina 2014—2025. Saadun selvityksen perusteella maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla ohjelman toteutustason arvioidaan jäävän 85—90 prosenttiin tavoitellusta. Valiokunta pitää tarpeellisena, että METSO-ohjelman jatkokauden valmistelu on aloitettu ja uusi ohjelmakausi on tarkoitus saada voimaan vuoden 2026 alussa.
Helmi-elinympäristöohjelman toimenpiteitä esitetään rahoitettavaksi yhteensä 4,2 milj. eurolla maa- ja metsätalousministerin hallinnonalalta. Käsiteltävältä momentilta muun muassa kunnostetaan lintukosteikkoja, tehdään vesien palautusta suojelusoille ja soiden ennallistamista yksityisten maanomistajien mailla (1,7 milj. eurolla). Lisäksi rahoitetaan SOTKA (sorsalintujen tilan kohentaminen) -hanketta (1,0 milj. euroa momentilta 30.40.50) ja luonnonhoitotoimenpiteitä Metsähallituksen Metsätalous Oy:n tulorahoituksella (noin 1,5 milj. eurolla momentilla 30.64.50).
Valiokunta korostaa, että METSO- ja Helmi-ohjelmat ovat keskeisiä keinoja lisätä luonnon monimuotoisuutta ja edistää luontokadon pysäyttämistä asetettujen tavoitteiden ja sitoumusten mukaisesti.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 11 027 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain (71/2023) nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
46. Valtionavustus Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 41 157 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionavustustoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa
3) Suomen metsäkeskukselle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomen metsäkeskus on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo Suomen metsäkeskusta.
Suomen metsäkeskus tukee yhteiskunnan, yritysten ja metsänomistajien päätöksentekoa. Suomen metsäkeskus valvoo metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitaa muut sille säädetyt viranomaistehtävät, kuten vuosittain n. 130 000 metsänkäyttöilmoituksen ja n. 45 000 rahoitushakemuksen ja toteutusilmoituksen käsittelyn. Metsäkeskus kerää ja julkaisee alueellista metsä- ja luontotietoa n. 2,5 milj. hehtaaria sekä ohjaa ja kouluttaa n. 25 000—30 000 metsänomistajaa ja metsäalan toimijaa vuosittain.
Metsäkeskus parantaa toimintansa tuottavuutta tehostamalla metsä- ja luontotiedon käyttöä, lisäämällä automaatiota ja kehittämällä sähköisiä palveluitaan sekä tarjoamalla ratkaisuja metsäalan toimijoille ja metsänomistajille.
Pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2025 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Suomen metsäkeskuksen toiminnalle seuraavat tavoitteet:
Suomen metsäkeskuksen tulostavoitteet
| 2023 toteutuma |
2024 tulostavoite |
2025 tulostavoite |
|
| Vaikuttavuus | |||
| Luottamus- ja maine -indeksi (1—5) | 3,5 | 3,5 | 3,5 |
| Avoimen metsätiedon hyödyntäminen laajenee | |||
| — ladattujen aineistopakettien määrä, GiB | 33 750 | 68 000 | 60 000 |
| — rajapintakutsujen määrä rajapinnassa, kpl | 68 474 645 | 154 000 000 | 60 000 000 |
| — karttapalvelujen katselukerrat, kpl | 186 453 | 170 000 | 150 000 |
| Toiminnallinen tehokkuus | |||
| Metsälain mukaisten metsänkäyttöilmoitusten ja poikkeuslupien käsittelyn ja päätöksenteon kokonaiskustannukset ilmoitusta kohden, € | 8,35 | 7,5 | 7,0 |
| Metsätalouden kannustejärjestelmän mukaisten taimikon ja nuoren metsän hoidon hakemusten käsittelyn kokonaiskustannukset hakemusta kohden, € | 62,4 | 55 | 45 |
| Päätös metsätalouden kannustejärjestelmän taimikon ja nuoren metsän hoidon hankkeista, viikkoa vireille tulosta | 2,6 | 3,0 | 2,6 |
| Tuotokset ja laadunhallinta | |||
| Metsävaratiedon keruutavoite, ha1) | 2 396 000 | 2 000 000 | 2 400 000 |
| Vuoden aikana Metsään.fi -palvelua käyttäneet, % yksityismetsien pinta-alasta | 48 | 49 | 50 |
| Metsään.fi käyttäjämäärä, yritykset | 1 194 | 1 300 | 1 400 |
| Metsävaratiedon keruukustannukset €/ha1) | 2,35 | 3,0 | 3,5 |
| Voimavarat | |||
| Metsäkeskuksen henkilöstötutkimuksen Efekti-indeksi (1—5) | 3,69 | 3,6 | 3,7 |
1) Kansallisen laserkeilaus ja ilmakuvaohjelman toteutuminen vaikuttaa toteutumismääriin ja keruukustannuksiin.
Määrärahalla toteutettavan toiminnan kustannusten (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) arvioitu jakautuminen prosesseille
| 2024 arvio | 2025 arvio | |||
| kustannukset | htv | kustannukset | htv | |
| Metsälait ja tiedontuotanto | 15,6 | 208 | 14,2 | 190 |
| Metsäohjelmat ja -osaaminen | 5,5 | 75 | 4,2 | 60 |
| Asiakkuudet ja viestintä | 3,5 | 58 | 3,2 | 58 |
| Järjestelmät ja tietohallinto | 14,3 | 53 | 13,2 | 41 |
| Hallinto | 6,9 | 28 | 6,4 | 27 |
| Yhteensä1) | 45,8 | 422 | 41,2 | 376 |
1) Vuonna 2023 Suomen metsäkeskuksen toteutuneet valtionaputoiminnan kustannukset olivat yhteensä 47,7 milj. eur ja htv kertymä 462. Suomen metsäkeskuksessa on tehty organisaatiomuutos 2024, joten vertailulukuja aiemmilta vuosilta ei ole saatavilla.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Alennetaan valtionavustusten ja kehittämisrahoituksen tasoa (HO 2023) | -2 000 |
| Palkkausten tarkistukset | 262 |
| Toimintamenosäästö (Lisätoimet 2024) | -130 |
| Yhteensä | -1 868 |
| 2025 talousarvio | 41 157 000 |
| 2024 talousarvio | 43 025 000 |
| 2023 tilinpäätös | 45 999 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 41 379 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 222 000 euroa talousarvioesityksen 41 157 000 euroon nähden aiheutuu yleisen arvonlisäverokannan noususta.
| 2025 talousarvio | 41 379 000 |
| 2024 talousarvio | 43 025 000 |
| 2023 tilinpäätös | 45 999 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 41,4 milj. euroa, joka on noin 1,6 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Metsäkeskus sopeuttaa toimintaansa aleneviin määrärahoihin vähentämällä henkilöstöä yli 100 henkilöllä (noin 23 prosenttia kokonaismäärästä) ja toimipisteiden lukumäärää 60:stä 25:een vuosina 2023—2025.
Momentilta ei ole osoitettu enää erillisrahoitusta METSO- ja Helmi-ohjelmien toimeenpanoon, vaikka ohjelmien tavoitteet ovat edelleen korkealla tasolla. Taloutta rasittaa myös arvonlisäveron korotus. Metsäkeskus on arvonlisäverovelvollinen, mutta sillä ei ole oikeutta kirjata arvonlisäveroja hallinnonalan yhteiselle arvonlisäveromomentille. Haasteita aiheuttavat lisäksi etenkin metsäkato- ja ennallistamisasetuksien toimeenpano sekä tietojärjestelmien ylläpito.
Valiokunta pitää Metsäkeskuksen työtä keskeisenä puuntuotannon kestävyyden edistämisessä ja luonnonhoidossa. Se hallinnoi myös Suomen korkeatasoista metsävaratietoa, joka palvelee laajasti sekä toimialan taloudellisia tarpeita että luonnon monimuotoisuuden vahvistamista.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 41 379 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionavustustoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa
3) Suomen metsäkeskukselle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 3 753 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 3 500 000 euroa aiheutuu Suomen metsäkeskuksen metsälainsäädännön toimeenpanon tietojärjestelmien uudistamisesta tukemaan metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpiteitä ja 253 000 euroa palkkausten tarkistuksista.
| 2025 II lisätalousarvio | 3 753 000 |
| 2025 talousarvio | 41 379 000 |
| 2024 tilinpäätös | 43 025 000 |
| 2023 tilinpäätös | 45 999 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 3 753 000 euroa.
47. Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 2 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää metsityksen tukemisen määräaikaisen lain (1114/2020) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Joutoalueiden metsitystukijärjestelmä on päättynyt vuoden 2023 lopussa. Metsitettäväksi hyväksyttiin joutoalueita yhteensä noin 6 000 hehtaaria. Momentin määräraha käytetään tehtyjen tukipäätösten mukaisten metsityskorvausten ja hoitopalkkioiden maksatuksiin.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029— | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset | 2,5 | 1,3 | 0,6 | 0,4 | 3,1 | 7,9 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Joutoalueiden metsitystukijärjestelmästä luopuminen (HO 2023) | -600 |
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka, metsitystukijärjestelmän rahoitus (siirto momentilta 30.40.22) (HO 2019) | 400 |
| Metsitystukijärjestelmän lisärahoitus (siirto momentille 30.40.22) (HO 2019) | -310 |
| Metsitystukijärjestelmän lisärahoitus (turvepaketin osuus) | -480 |
| Yhteensä | -990 |
| 2025 talousarvio | 2 500 000 |
| 2024 talousarvio | 3 490 000 |
| 2023 tilinpäätös | 5 400 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 2 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää metsityksen tukemisen määräaikaisen lain (1114/2020) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 13 779 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:n nojalla valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella (305 125) arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Riistanhoitomaksun suuruus on 43 euroa ja alle 18-vuotiaalta 10 euroa. Alle 18-vuotiaita metsästäjiä arvioidaan olevan 10 356. Riistanhoitomaksuina kertyväksi arvioidut tulot on merkitty momentille 12.30.45.
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.
Suomen riistakeskus tukee pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita seuraavasti:
- — vastaa riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien ja niiden päivitysten osallistavasta valmistelusta ja ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian toimenpiteet
- — huolehtii kattavasta sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta alueellisissa riistaneuvostoissa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa, kehittää ja tukee suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaa yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa sekä edistää vapaaehtoisuuteen perustuvien muiden riistakantaseurantojen toteuttamista ja havaintojen ja terveysnäytteiden toimittamista tutkimuslaitoksille
- — ylläpitää ja kehittää yhteistyössä julkisen riistakonsernin toimijoiden kanssa sähköistä Oma riista -palvelua ja sen tietovarantoja lupahallinnon, saalistilastoinnin sekä riistahallinnon suunnittelutoiminnan perustana joukkoistetun tiedonkeruun periaatteella
- — huolehtii, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä pysyy kohtuullisena mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin
- — pyrkii aktiivisin toimenpitein vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista
- — huolehtii valtionavustusten ohjaamisesta riistanhoitoyhdistysten toimintaan.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suomen riistakeskus | 8 405 000 |
| Riistanhoitoyhdistykset | 2 800 000 |
| Metsästysmuseotoiminnan tukeminen | 450 000 |
| Riistakonsernin strategian mukaiset kehittämishankkeet | |
| — riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittäminen, kansainvälinen vaikuttaminen, suurpetokantojen hallinta ja riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen sekä riistan elinympäristöä parantavat hankkeet | 2 124 000 |
| Yhteensä | 13 779 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 13 629 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 150 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ampumaratojen ympäristölupahanke, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -960 |
| Riistanhoitomaksukertymän muutos | -129 |
| Yhteensä | -1 089 |
| 2025 talousarvio | 13 779 000 |
| 2024 talousarvio | 14 868 000 |
| 2023 tilinpäätös | 13 059 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 14 779 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 1 000 000 euroa talousarvioesityksen 13 779 000 euroon nähden aiheutuu HELMI-elinympäristöohjelmaan sisältyvien kosteikkohankkeiden lisäämisestä.
| 2025 talousarvio | 14 779 000 |
| 2024 talousarvio | 14 868 000 |
| 2023 tilinpäätös | 13 059 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Valiokunta pitää hyvänä, että vuonna 2024 myönnetty määräraha (0,96 milj. euroa) mahdollistaa ampumaratojen ympäristölupahankkeen jatkamisen vuosina 2024—2026. Hankkeessa laaditaan asiantuntijoiden tuella ampumaratojen ympäristölupahakemukset noin 150—180 radalle ja lisäksi avustetaan olemassa olevien lupamääräysten tarkistamisissa. Valiokunta katsoo, että hankkeen asiantuntijatyö on erittäin tarpeellista myös ampumaratoja koskevien ympäristölupaprosessien ja lainsäädännön sujuvoittamiseksi hallitusohjelman mukaisesti.
Valiokunta viittaa mietintönsä momentteihin 26.01.51 ja 27.10.50 ja pitää hallitusohjelman kirjauksen toteuttamista ampumaratojen turvaamisesta ja uusien ampumaratojen perustamisesta tarpeellisena myös metsästysharrastuksen kannalta. Valiokunta kiirehtii tästäkin näkökulmasta sisäministeriön johtaman työryhmän ja hankkeen työtä sekä tarvittavien lainsäädäntömuutosten toteuttamista.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 14 779 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 9 920 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Kalastuslain 86 §:n mukaisesti talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa sitä määrää, minkä viimeisimmän vahvistetun valtion tilinpäätöksen perusteella arvioidaan samana vuonna kertyvän kalastonhoitomaksuina. Vuonna 2025 kalastonhoitomaksujen kertymän ja määrärahan mitoitus perustuu näin ollen vuoden 2023 valtion tilinpäätöksen mukaisiin kalastonhoitomaksujen myyntimääriin. Vuonna 2025 kalastonhoitomaksujen kertymäksi arvioidaan 9 920 000 euroa.
Kertyvät tulot on merkitty momentille 12.30.44.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelu, toimeenpano, ohjaaminen ja kehittäminen sekä kalastuksenvalvonta | 2 600 000 |
| Kalatalousalueiden toiminta | 1 440 000 |
| Kalatalousalan neuvontapalvelujen järjestäminen | 2 040 000 |
| Kalastonhoitomaksukannosta aiheutuvat menot | 780 000 |
| Kalavesien yleiskalastusoikeuksista sekä kalastusopastoiminnasta maksettavat korvaukset vesialueiden omistajille | 2 910 000 |
| Kalavarojen käytön ja hoidon tietovarannon rekisterit | 150 000 |
| Yhteensä | 9 920 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 8 432 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 1 488 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kalastonhoitomaksukertymän kasvu | 181 |
| Kalatalouden Keskusliitto, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Pyhäjärvi-instituutin hoitokalastus, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Suomen Kalankasvattajaliito ry, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Yhteensä | -219 |
| 2025 talousarvio | 9 920 000 |
| 2024 talousarvio | 10 139 000 |
| 2023 tilinpäätös | 10 975 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 9,9 milj. euroa, joka on noin 0,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Muutos perustuu kalastonhoitomaksukertymän kasvuun (noin 0,2 milj. euroa) ja eduskunnan tekemien kertaluonteisten lisäysten poistoon (0,4 milj. euroa). Määrärahaa käytetään lähinnä kalastuslain (379/2015) 82 §:n määräämällä tavalla, ja konkreettinen päätös varojen jakamisesta eri käyttötarkoituksiin tehdään vuosittain valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa. Varoja käytetään mm. korvauksiin vesialueiden omistajille, kalavesien kestävään käyttöön ja hoitoon, kalatalousalan neuvontapalveluihin, kalatalousalueiden toimintaan ja maksun keräämisestä aiheutuneiden kulujen kattamiseen.
Valiokunta korostaa, että päätettäessä kalastuksenhoitomaksuista kertyneiden varojen jakamisesta tulee ottaa huomioon etenkin kalakantojen hoidon ja istutusten turvaaminen. Tätä edellytettiin myös hallitusohjelman mukaan toteutetussa kalastuksenhoitomaksun ikäperusteisen vapautuksen muutoksessa (MmVM 4/2023 vp — HE 49/2023 vp).
Valiokunta pitää tärkeänä, että ammattikalastuksen edellytykset ja elinvoimaisuus turvataan siten, että se on houkutteleva vaihtoehto myös nuorille. Keskeistä on muun muassa korvata vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistosta muodostuvat kustannukset (0,5 milj. euroa momentilla 30.40.62) sekä vähentää hyljevahinkojen lisäksi merimetsojen aiheuttamia vahinkoja.
Merkittävää on niin ikään ammattikalastajien itsensä tekemä työ ammatinharjoittamisen toimintaedellytysten turvaamiseksi sekä alan järjestöjen kalataloutta edistävä toiminta. Valiokunnan mielestä on lisäksi tärkeä jatkaa hoitokalastusta, jolla on mahdollista poistaa tehokkaasti fosforia rehevöityneistä vesistöistä, sekä edistää edelleen poistokalan elintarvike- ja rehukäyttöä. Lisäksi valiokunta palauttaa momentin päätösosaan maininnan, että määrärahaa saa käyttää Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n avustukseen.
Valiokunta lisää momentille 440 000 euroa, josta kohdennetaan
- — 100 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle
- — 100 000 euroa Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö ry:lle
- — 100 000 euroa Pyhäjärvi-instituutille hoitokalastustyöhön
- — 70 000 euroa Kalatalouden keskusliitolle ja
- — 70 000 euroa Suomen Kalankasvattajaliitto ry:lle.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 10 360 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahasta käytetään 100 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 1 332 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista ja metsäpuiden siementuotannon kehittämistä varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen
2) valtionavustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen myönnettävillä avustuksilla varmistetaan, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa. Määrärahaa saa käyttää myös metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen.
Luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille myönnettävät avustukset kohdennetaan luonnonvaratalouden kasvua ja kilpailukykyä edistävään kehittämistoimintaan ja viestintään.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Avustukset metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen | 640 000 |
| Avustukset luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhdistyksille | 692 000 |
| Yhteensä | 1 332 000 |
|---|
Määrärahasta käytetään arviolta 200 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
| 2025 talousarvio | 1 332 000 |
| 2024 talousarvio | 1 332 000 |
| 2023 tilinpäätös | 1 132 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 1 332 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista ja metsäpuiden siementuotannon kehittämistä varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen
2) valtionavustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 22 945 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti
2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 10 523 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan mukaisina menoina 22 007 000 euroa, joka on vuosille 2021—2027 Euroopan meri-, kalatalous ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) osaksi rahoitettavan toimintaohjelman rahoitusosuutta. EU:n osuus tästä on 11 547 000 euroa.
Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden omassa talousarviossaan.
Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) 2021—2027 ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014—2020 ohjelmien tuloja yhteensä 10 000 000 euroa.
Määrärahassa on otettu huomioon kokonaan kansallisesti rahoitettavina elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteinä kaupallisen kalastuksen valvonnan kustannukset, siltä osin kuin toimenpiteet eivät sisälly Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston ohjelmaan. Määrärahaa voidaan käyttää myös saimaannorpan suojelusta kaupalliselle kalastukselle aiheutuvien taloudellisten vaikutusten johdosta vuosina 2024—2027 myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (212/2024) mukaisiin avustuksiin sekä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymillä perusteilla muuhun elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseen tai kalatalousalan valtiontukena EU:n säädösten mukaisesti. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää ammattikalastuksen edellytysten turvaamiseen ja vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Vuonna 2025 kokonaan kansallisesti rahoitettaviin menoihin arvioidaan tarvittavan 875 000 euroa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kansallinen osuus | EU:n osuus (EMKVR) | Yhteensä | |
| Euroopan meri, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston toimintaohjelma yhteensä, josta | 10 523 000 | 11 547 000 | 22 070 000 |
| — tekninen tuki | - | 467 000 | 467 000 |
| Kansalliset toimenpiteet | 875 000 | - | 875 000 |
| Yhteensä | 11 398 000 | 11 547 000 | 22 945 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 18 945 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 4 000 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 4 000 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EMKVR 2021-2027 ohjelman mukainen vuosimuutos | -2 337 |
| Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys: Savo-Karjalan elintarvikekalastuksen edistäminen, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -75 |
| Yhteensä | -2 412 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 22 945 000 |
| 2024 talousarvio | 25 357 000 |
| 2023 tilinpäätös | 32 542 988 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 22,9 milj. euroa, jota käytetään pääosin Euroopan meri-, kalastus- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) lakisääteisiin menoihin. Suomen ohjelman kokonaisrahoitus on vuosina 2021—2027 noin 140 milj. euroa. Ohjelmasta tuetaan kalatalouden elinkeinojen (kalastuksen, vesiviljelyn, kalakaupan ja kalanjalostuksen) kehittämis- ja investointihankkeita sekä kalatalouden ympäristötoimintaa.
Valiokunta pitää hyvänä, että ohjelmasta voidaan rahoittaa kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on kasvattaa suomalaisten kalankulutusta ravitsemussuositusten mukaiselle tasolle ja nostaa kotimaisen kalankäytön suhteellista osuutta sekä vauhdittaa kalatuotteiden vientiä ja parantaa kalatuotteiden kauppatasetta.
Tavoitteeksi on asetettu myös kotimaisen viljellyn kalan tuotannon kolminkertaistaminen vaarantamatta vesiympäristön hyvän tilan saavuttamista. Tämä vaatii vesiviljelyn edellytysten selvää parantamista ja etenkin ympäristölupamenettelyiden nopeuttamista hallitusohjelman mukaisesti. Samalla tulee huolehtia siitä, ettei tuotanto siirry rajojen ulkopuolelle maihin, joissa ympäristöön liittyvät ongelmat ovat Suomea suuremmat. Valiokunta näkee, että viljellyllä kalalla on suuri potentiaali kalan viennin kasvattamisessa, ja korostaa, että kotimaisen kalaraaka-aineen saannin turvaa riittävä määrä kalastuksen ammattilaisia ja kalankasvattajia.
Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistykselle elintarvikekalastuksen edistämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 22 995 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti
2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 10 523 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.