Talousarvioesitys 2025
01. Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 78 862 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) enintään 500 000 euroa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintamenoihin
2) enintään 800 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen tutkimuksissa, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja
3) sisämarkkinaohjelman perustamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 tuella maksettaviin kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyviin menoihin
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) Ruokaviraston yhteydessä toimivien lautakuntien ja muiden vastaavien toimielimien menojen maksamiseen
6) viraston toimintaan liittyvien kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 30 000 euroa hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta maksettaviin korvauksiin.
Määrärahasta on varattu 50 000 euroa tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (1334/2022) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 perusteella kasvintuhoojien kartoitukseen vuosittain myöntämä rahoitus.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 tuella maksettavat sisämarkkinaohjelman mukaiset kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyvät menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvikkeiden sekä maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Virasto edistää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vientiä. Virasto vastaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, unionin rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanotehtävistä (maksajavirastotehtävät). Ruokavirasto vastaa tehtäväalueensa tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta sekä alue- ja paikallistason viranomaisten ohjauksesta. Ruokaviraston tehtävänä on hoitaa myös muut laissa säädetyt ja maa- ja metsätalousministeriön määräämät viraston toimialaan kuuluvat tehtävät.
Ruokavirasto tukee pääluokkaperusteluissa sekä lukujen 30.10 ja 30.20 yhteisessä selvitysosassa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Ruokavirastolle vuodelle 2025 luvun 30.01 selvitysosassa todetut toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteet.
Viraston tunnusluvut
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 tavoite |
|
| Toiminnallinen tehokkuus | |||
| Taloudellisuusindeksi (2019=100) | 101,9 | 102,0 | 102,5 |
| Tuottavuusindeksi (2019=100) | 106,0 | 102,0 | 102,5 |
Ruokaviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet1)
| 2023 toteutuma | 2024 arvio | 2025 arvio | |||||||
| Kust. 1 000 € |
Tuotot 1 000 € |
Htv | Kust. 1 000 € |
Tuotot 1 000 € |
Htv | Kust. 1 000 € |
Tuotot 1 000 € |
Htv | |
| Maatalous | 21 746 | 1 344 | 159 | 20 340 | 688 | 150 | 20 952 | 690 | 154 |
| Maaseudun kehittäminen | 10 026 | 3 261 | 82 | 10 579 | 5 193 | 76 | 16 929 | 11 543 | 95 |
| Metsätalous | 584 | 51 | 7 | 521 | 9 | 6 | 521 | 9 | 6 |
| Elinkeinokala-, riista- ja porotalous | 748 | 39 | 9 | 782 | 250 | 9 | 782 | 250 | 9 |
| Elintarviketurvallisuus, josta | 38 255 | 16 292 | 366 | 37 287 | 15 292 | 373 | 37 999 | 16 292 | 370 |
| — valvonta | 27 537 | 15 389 | 254 | 27 443 | 14 903 | 254 | 27 155 | 15 903 | 254 |
| — laboratoriopalvelut ja riskinarviointi | 10 718 | 903 | 112 | 9 844 | 389 | 119 | 10 844 | 389 | 116 |
| Eläinten terveys ja hyvinvointi, josta | 28 426 | 7 374 | 237 | 26 890 | 3 845 | 240 | 27 890 | 5 845 | 236 |
| — valvonta | 14 205 | 6 331 | 103 | 13 890 | 2 714 | 100 | 13 890 | 4 714 | 99 |
| — laboratoriopalvelut ja riskinarviointi | 14 221 | 1 043 | 134 | 13 000 | 1 131 | 140 | 14 000 | 1 131 | 137 |
| Kasvintuotanto ja kasvinterveys, josta | 11 640 | 4 020 | 119 | 10 800 | 3 798 | 121 | 11 673 | 4 327 | 119 |
| — valvonta | 7 598 | 2 689 | 74 | 7 275 | 2 584 | 76 | 7 675 | 3 113 | 75 |
| — laboratoriopalvelut ja riskinarviointi | 4 042 | 1 331 | 45 | 3 525 | 1 214 | 45 | 3 998 | 1 214 | 44 |
| Tutkimustoiminta | 1 944 | 830 | 19 | 1 227 | 626 | 9 | 1 623 | 1 376 | 7 |
| FEAD vähävaraisten apu | 13 | 1 | - | - | - | - | - | - | - |
| Ulkoiset IT-palvelut | 3 181 | 3 258 | 31 | 2 666 | 2 352 | 35 | 2 666 | 2 352 | 34 |
| Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto | 552 | 2 | 6 | 591 | 4 | 6 | 513 | 2 | 7 |
| Yhteensä | 117 115 | 36 472 | 1 035 | 111 683 | 32 057 | 1 025 | 121 548 | 42 686 | 1 037 |
1) Kustannukset ja tuotot eivät sisällä ulkoisen IT-asiantuntijapalveluiden osalta läpilaskutusta.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
|
| Bruttomenot | 124 933 | 111 683 | 121 548 |
| Bruttotulot | 36 192 | 32 057 | 42 686 |
| Nettomenot | 88 741 | 79 626 | 78 862 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 13 995 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 9 1441) |
1) Vuodelle 2024 siirtyneestä erästä on sidottu yhteensä 5,8 milj. euroa mm. tuottavuushankkeisiin ja elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintaan.
Bruttotulot ovat yhteensä 42 686 000 euroa, tästä yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja on 1 700 000 euroa, maksullisen toiminnan tuloja 27 125 000 euroa ja muita tuloja 13 861 000 euroa.
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
|
| Julkisoikeudelliset suoritteet | |||
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 23 096 | 19 866 | 23 225 |
| — muut tuotot | 91 | - | - |
| Tuotot yhteensä | 23 187 | 19 866 | 23 225 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 16 246 | 15 075 | 16 000 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 8 647 | 4 791 | 7 005 |
| Kustannukset yhteensä | 24 893 | 19 866 | 23 225 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -1 706 | - | - |
| Kustannusvastaavuus, % | 93 | 100 | 100 |
| Muut suoritteet | |||
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 3 197 | 3 730 | 3 900 |
| — muut tuotot | 30 | - | - |
| Tuotot yhteensä | 3 227 | 3 730 | 3 900 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 3 669 | 3 198 | 3 200 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 2 389 | 1 532 | 1 500 |
| Kustannukset yhteensä | 6 058 | 4 730 | 4 700 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -2 831 | -1 000 | -800 |
| Kustannusvastaavuus, % | 53 | 79 | 83 |
| Hintatuki | 800 | 800 | 800 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % | 67 | 96 | 100 |
Elintarvikemarkkinalaissa (1121/2018) on säädetty elintarvikemarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja hyvien liiketapojen vastaisten käytäntöjen estämiseksi Ruokaviraston yhteydessä toimivasta elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistosta. Valtuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton.
Ruokavirasto toimii Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) vähävaraisimmille suunnatun aineellisen avun välittävänä toimielimenä, työ- ja elinkeinoministeriön toimiessa hallintoviranomaisena. Toimeenpanoon tarvittaviin palkkauksiin (arvio 4 htv) liittyvä määrärahatarve katetaan osin työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä 115 000 euron teknisellä tuella ja osin toimintamenoista (arvio 170 000 euroa). Varsinaiseen aineelliseen apuun ja siihen liittyviin tuensaajien hallintokustannuksiin käytetään Euroopan sosiaalirahaston ohjelmarahoitusta, jonka suuruudeksi arvioidaan 7 900 000 euroa. Tätä ei ole huomioitu Ruokaviraston bruttotuloissa eikä -menoissa.
Vastustettavien sekä uusien uhkaavien eläintautien havaitsemiseksi ja kotoperäisten eläintautien esiintyvyyden seuraamiseksi tarvitaan näytteitä sairaista eläimistä. Eläintautitutkimuksissa seurannan kannalta riittävän näytemäärän saaminen edellyttää eläinten omistajien tai eläinlääkärien oma-aloitteisesti lähettämiä näytteitä. Tutkimuskustannusten periminen täysimääräisinä näytteen lähettäjältä vähentäisi näytteiden määrää merkittävästi, minkä vuoksi hintatuen käyttö on perusteltua. Hintatuen määrä on enintään 800 000 euroa.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 sisämarkkinaohjelman tuella maksettavat kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyvät menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.
Momentilla on otettu huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 perusteella kasvintuhoojien kartoitukseen vuosittain myönnettävän rahoituksen nettobudjetointi.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 (n+2) ja siirtymäkauden 2021—2022 teknisen avun määränä 7 200 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on huomioitu myös menoina ja tuloina Ruokaviraston CAP-suunnitelman 2023—2027 tekninen apu, joka vuonna 2025 on 7 900 000 euroa sisältäen maaseutuverkostoyksikön osuuden, joka on 2 000 000 euroa. Ruokaviraston CAP-suunnitelman 2023—2027 teknistä apua saa käyttää henkilöstökulujen lisäksi ostopalveluihin (tietojärjestelmä-, koulutus-, viestintä- ja verkostokulut).
Määrärahasta on varattu 50 000 euroa Ahvenanmaan maakunnan kunnille suoritettaviin korvauksiin tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (1334/2022) tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. Korvaus määräytyy tukihakemusten lukumäärän perusteella ja sen suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi määrärahasta on varattu 30 000 euroa hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta maksettaviin korvauksiin. Kansainvälisiä jäsenmaksuja arvioidaan maksettavan momentilta noin 7 000 euroa.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 78 802 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi noin 60 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 2 000 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentille 32.20.50) | -143 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (v. 2025 rahoitus) | 597 |
| Julkisen hallinnon automaattinen päätöksenteko (v. 2024 rahoitus) | -1 200 |
| Julkisen hallinnon automaattinen päätöksenteko (v. 2025 rahoitus) | 1 150 |
| SALLI - Sähköisen asioinnin kehittäminen elintarvikeketjussa (v. 2024 rahoitus) (siirto momentille 28.70.01) | -1 009 |
| SALLI - Sähköisen asioinnin kehittäminen elintarvikeketjussa (v. 2025 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.01) | 524 |
| SAMPO - Ruokaviraston maksu-, raportointi- ja saatavien seurantajärjestelmän uudistaminen (v. 2024 rahoitus) (siirto momentille 28.70.01) | -1 000 |
| SAMPO - Ruokaviraston maksu-, raportointi- ja saatavien seurantajärjestelmän uudistaminen (v. 2025 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.01) | 500 |
| Teknologiaympäristöjen uudistaminen -hanke (v. 2024 rahoitus) (siirto momentille 28.70.01) | -243 |
| Toiminnan vahvistaminen (v. 2024 rahoitus) | -5 000 |
| Toiminnan vahvistaminen (v. 2025 rahoitus) | 4 100 |
| Uusien EU- ja muiden tehtävien resursointi (siirto momentilta 30.01.01) | 1 500 |
| Palkkausten tarkistukset | 200 |
| Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) | -740 |
| Yhteensä | -764 |
| 2025 talousarvio | 78 862 000 |
| 2024 talousarvio | 79 626 000 |
| 2023 tilinpäätös | 83 890 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 78,9 milj. euroa, joka on noin 0,8 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahaan sisältyy 4,1 milj. euron kertaluonteinen lisäys viraston toiminnan vahvistamiseen. Ruokavirastolle on kuitenkin linjattu yhteensä 10 milj. euron sopeuttamistarve vuosille 2024—2028. Ruokavirasto on siksi lomauttanut lähes koko henkilöstönsä kahdeksi viikoksi vuonna 2024 ja irtisanoo henkilöstöä. Myös viraston tehtäviä ja toimia joudutaan supistamaan.
Tukien maksatus.Valiokunta pitää vaikeasta tilanteesta huolimatta välttämättömänä, että Ruokavirasto pysyy tavoitteellisessa maataloustukien maksatusaikataulussaan vuonna 2025. Maatalouden heikossa kannattavuustilanteessa korostuu tukien merkitys maksuvalmiuden turvaamisessa. Maksuajankohtien tulee olla tiedossa hyvissä ajoin johdonmukaisesti ja luotettavasti.
Tukijärjestelmän monimutkaistuminen.Saadun selvityksen mukaan kansalliset politiikkatavoitteet monimutkaistivat Suomen tukijärjestelmää vuosille 2023—2027 merkittävästi, mikä vaikeuttaa tukien maksatusta. Kansalliset tavoitteet perustuvat pohjoiseen maatalouteen ja sen erityispiirteisiin, alueiden ja tuotantosuuntien tasapuolisuuteen sekä pyrkimykseen säilyttää mahdollisuuksien mukaan aiempi tukiallokaatio. Lisäksi Etelä- ja Pohjois-Suomen tukijärjestelmät AB- ja C-alueilla ovat erilaiset, ja ne on yhteensovitettava. Suomen CAP-suunnitelmissa on niin sanottuja interventionimikkeitä yhteensä 125, kun esimerkiksi Ruotsissa niitä on vain 50 kappaletta.
Maksatusprosessi vaatii myös useiden toimijoiden (Ruokaviraston CAP-kauden toimeenpanon henkilöstön, tietojärjestelmien kehittämisen ja ylläpidon resurssien, maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden, ELY-keskusten, AVIen sekä Ahvenanmaan toimijoiden) saumatonta yhteistyötä, ja samalla on noudatettava komission tukimaksuille asettamia reunaehtoja.
Valiokunta pitää tilannetta valitettavana, koska Suomen pitkäaikaisena tavoitteena on ollut järjestelmän yksinkertaistaminen. Järjestelmän toimivuuden kannalta yksinkertaistaminen olisi keskeistä, joten kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavan CAP-kauden suunnittelu tulee aloittaa hyvissä ajoin.
Maksatusten turvaaminen.Valiokunta painottaa, että nykytilanteessa maksajavirastokokonaisuuden resurssit ja osaaminen on varmistettava. Näin Suomen rahoitusosuus voidaan täysimääräisesti kotiuttaa kotimaisen maataloustuotannon jatkuvuuden, maaseudun elinvoimaisuuden sekä kokonaisturvallisuuden kannalta kriittisen huoltovarmuuden turvaamiseksi. Luotettava ja toimiva tukihallinto turvaa maatilojen sopeutumista vaihtelevissa taloussuhdanteissa.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 78 862 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) enintään 500 000 euroa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintamenoihin
2) enintään 800 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen tutkimuksissa, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja
3) sisämarkkinaohjelman perustamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 tuella maksettaviin kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyviin menoihin
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) Ruokaviraston yhteydessä toimivien lautakuntien ja muiden vastaavien toimielimien menojen maksamiseen
6) viraston toimintaan liittyvien kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 30 000 euroa hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta maksettaviin korvauksiin.
Määrärahasta on varattu 50 000 euroa tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (1334/2022) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 perusteella kasvintuhoojien kartoitukseen vuosittain myöntämä rahoitus.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 tuella maksettavat sisämarkkinaohjelman mukaiset kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyvät menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 505 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2025 II lisätalousarvio | 505 000 |
| 2025 talousarvio | 78 862 000 |
| 2024 tilinpäätös | 79 626 000 |
| 2023 tilinpäätös | 83 890 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 505 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 1 006 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 300 000 euroa ja vuodelta 2024 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää enintään 500 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen tutkimuksissa, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja.
Selvitysosa:Lisäyksestä 1 000 000 euroa on siirtoa momentilta 30.01.01 hallituksen päättämien uusien tehtävien toimeenpanon varmentamiseksi ja 6 000 euroa siirtoa momentilta 28.01.20 Senaatin Viikin varavoimakontin rakentamis- ja investointipäätökseen liittyviin vuokrakuluihin.
Lisäksi momentin perusteluja on muutettu siten, että vuonna 2025 saa käyttää maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen vuoden 2025 määrärahaa enintään 300 000 euroa ja vuodelta 2024 siirtynyttä määrärahaa enintään 500 000 euroa.
| 2025 III lisätalousarvio | 1 006 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 505 000 |
| 2025 talousarvio | 78 862 000 |
| 2024 tilinpäätös | 79 626 000 |
| 2023 tilinpäätös | 83 890 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 1 006 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 300 000 euroa ja vuodelta 2024 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää enintään 500 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen tutkimuksissa, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja.