Talousarvioesitys 2025
20. Maa- ja elintarviketalous
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Luvun 30.20 selvitysosa on sisällytetty luvun 30.10 selvitysosaan.
01. Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 78 862 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) enintään 500 000 euroa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintamenoihin
2) enintään 800 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen tutkimuksissa, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja
3) sisämarkkinaohjelman perustamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 tuella maksettaviin kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyviin menoihin
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) Ruokaviraston yhteydessä toimivien lautakuntien ja muiden vastaavien toimielimien menojen maksamiseen
6) viraston toimintaan liittyvien kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 30 000 euroa hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta maksettaviin korvauksiin.
Määrärahasta on varattu 50 000 euroa tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (1334/2022) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 perusteella kasvintuhoojien kartoitukseen vuosittain myöntämä rahoitus.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 tuella maksettavat sisämarkkinaohjelman mukaiset kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyvät menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvikkeiden sekä maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Virasto edistää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vientiä. Virasto vastaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, unionin rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanotehtävistä (maksajavirastotehtävät). Ruokavirasto vastaa tehtäväalueensa tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta sekä alue- ja paikallistason viranomaisten ohjauksesta. Ruokaviraston tehtävänä on hoitaa myös muut laissa säädetyt ja maa- ja metsätalousministeriön määräämät viraston toimialaan kuuluvat tehtävät.
Ruokavirasto tukee pääluokkaperusteluissa sekä lukujen 30.10 ja 30.20 yhteisessä selvitysosassa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Ruokavirastolle vuodelle 2025 luvun 30.01 selvitysosassa todetut toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteet.
Viraston tunnusluvut
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 tavoite |
|
| Toiminnallinen tehokkuus | |||
| Taloudellisuusindeksi (2019=100) | 101,9 | 102,0 | 102,5 |
| Tuottavuusindeksi (2019=100) | 106,0 | 102,0 | 102,5 |
Ruokaviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet1)
| 2023 toteutuma | 2024 arvio | 2025 arvio | |||||||
| Kust. 1 000 € |
Tuotot 1 000 € |
Htv | Kust. 1 000 € |
Tuotot 1 000 € |
Htv | Kust. 1 000 € |
Tuotot 1 000 € |
Htv | |
| Maatalous | 21 746 | 1 344 | 159 | 20 340 | 688 | 150 | 20 952 | 690 | 154 |
| Maaseudun kehittäminen | 10 026 | 3 261 | 82 | 10 579 | 5 193 | 76 | 16 929 | 11 543 | 95 |
| Metsätalous | 584 | 51 | 7 | 521 | 9 | 6 | 521 | 9 | 6 |
| Elinkeinokala-, riista- ja porotalous | 748 | 39 | 9 | 782 | 250 | 9 | 782 | 250 | 9 |
| Elintarviketurvallisuus, josta | 38 255 | 16 292 | 366 | 37 287 | 15 292 | 373 | 37 999 | 16 292 | 370 |
| — valvonta | 27 537 | 15 389 | 254 | 27 443 | 14 903 | 254 | 27 155 | 15 903 | 254 |
| — laboratoriopalvelut ja riskinarviointi | 10 718 | 903 | 112 | 9 844 | 389 | 119 | 10 844 | 389 | 116 |
| Eläinten terveys ja hyvinvointi, josta | 28 426 | 7 374 | 237 | 26 890 | 3 845 | 240 | 27 890 | 5 845 | 236 |
| — valvonta | 14 205 | 6 331 | 103 | 13 890 | 2 714 | 100 | 13 890 | 4 714 | 99 |
| — laboratoriopalvelut ja riskinarviointi | 14 221 | 1 043 | 134 | 13 000 | 1 131 | 140 | 14 000 | 1 131 | 137 |
| Kasvintuotanto ja kasvinterveys, josta | 11 640 | 4 020 | 119 | 10 800 | 3 798 | 121 | 11 673 | 4 327 | 119 |
| — valvonta | 7 598 | 2 689 | 74 | 7 275 | 2 584 | 76 | 7 675 | 3 113 | 75 |
| — laboratoriopalvelut ja riskinarviointi | 4 042 | 1 331 | 45 | 3 525 | 1 214 | 45 | 3 998 | 1 214 | 44 |
| Tutkimustoiminta | 1 944 | 830 | 19 | 1 227 | 626 | 9 | 1 623 | 1 376 | 7 |
| FEAD vähävaraisten apu | 13 | 1 | - | - | - | - | - | - | - |
| Ulkoiset IT-palvelut | 3 181 | 3 258 | 31 | 2 666 | 2 352 | 35 | 2 666 | 2 352 | 34 |
| Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto | 552 | 2 | 6 | 591 | 4 | 6 | 513 | 2 | 7 |
| Yhteensä | 117 115 | 36 472 | 1 035 | 111 683 | 32 057 | 1 025 | 121 548 | 42 686 | 1 037 |
1) Kustannukset ja tuotot eivät sisällä ulkoisen IT-asiantuntijapalveluiden osalta läpilaskutusta.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
|
| Bruttomenot | 124 933 | 111 683 | 121 548 |
| Bruttotulot | 36 192 | 32 057 | 42 686 |
| Nettomenot | 88 741 | 79 626 | 78 862 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 13 995 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 9 1441) |
1) Vuodelle 2024 siirtyneestä erästä on sidottu yhteensä 5,8 milj. euroa mm. tuottavuushankkeisiin ja elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintaan.
Bruttotulot ovat yhteensä 42 686 000 euroa, tästä yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja on 1 700 000 euroa, maksullisen toiminnan tuloja 27 125 000 euroa ja muita tuloja 13 861 000 euroa.
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 varsinainen talousarvio |
2025 esitys |
|
| Julkisoikeudelliset suoritteet | |||
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 23 096 | 19 866 | 23 225 |
| — muut tuotot | 91 | - | - |
| Tuotot yhteensä | 23 187 | 19 866 | 23 225 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 16 246 | 15 075 | 16 000 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 8 647 | 4 791 | 7 005 |
| Kustannukset yhteensä | 24 893 | 19 866 | 23 225 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -1 706 | - | - |
| Kustannusvastaavuus, % | 93 | 100 | 100 |
| Muut suoritteet | |||
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 3 197 | 3 730 | 3 900 |
| — muut tuotot | 30 | - | - |
| Tuotot yhteensä | 3 227 | 3 730 | 3 900 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 3 669 | 3 198 | 3 200 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 2 389 | 1 532 | 1 500 |
| Kustannukset yhteensä | 6 058 | 4 730 | 4 700 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -2 831 | -1 000 | -800 |
| Kustannusvastaavuus, % | 53 | 79 | 83 |
| Hintatuki | 800 | 800 | 800 |
| Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % | 67 | 96 | 100 |
Elintarvikemarkkinalaissa (1121/2018) on säädetty elintarvikemarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja hyvien liiketapojen vastaisten käytäntöjen estämiseksi Ruokaviraston yhteydessä toimivasta elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistosta. Valtuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton.
Ruokavirasto toimii Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) vähävaraisimmille suunnatun aineellisen avun välittävänä toimielimenä, työ- ja elinkeinoministeriön toimiessa hallintoviranomaisena. Toimeenpanoon tarvittaviin palkkauksiin (arvio 4 htv) liittyvä määrärahatarve katetaan osin työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä 115 000 euron teknisellä tuella ja osin toimintamenoista (arvio 170 000 euroa). Varsinaiseen aineelliseen apuun ja siihen liittyviin tuensaajien hallintokustannuksiin käytetään Euroopan sosiaalirahaston ohjelmarahoitusta, jonka suuruudeksi arvioidaan 7 900 000 euroa. Tätä ei ole huomioitu Ruokaviraston bruttotuloissa eikä -menoissa.
Vastustettavien sekä uusien uhkaavien eläintautien havaitsemiseksi ja kotoperäisten eläintautien esiintyvyyden seuraamiseksi tarvitaan näytteitä sairaista eläimistä. Eläintautitutkimuksissa seurannan kannalta riittävän näytemäärän saaminen edellyttää eläinten omistajien tai eläinlääkärien oma-aloitteisesti lähettämiä näytteitä. Tutkimuskustannusten periminen täysimääräisinä näytteen lähettäjältä vähentäisi näytteiden määrää merkittävästi, minkä vuoksi hintatuen käyttö on perusteltua. Hintatuen määrä on enintään 800 000 euroa.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 sisämarkkinaohjelman tuella maksettavat kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyvät menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.
Momentilla on otettu huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 perusteella kasvintuhoojien kartoitukseen vuosittain myönnettävän rahoituksen nettobudjetointi.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 (n+2) ja siirtymäkauden 2021—2022 teknisen avun määränä 7 200 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on huomioitu myös menoina ja tuloina Ruokaviraston CAP-suunnitelman 2023—2027 tekninen apu, joka vuonna 2025 on 7 900 000 euroa sisältäen maaseutuverkostoyksikön osuuden, joka on 2 000 000 euroa. Ruokaviraston CAP-suunnitelman 2023—2027 teknistä apua saa käyttää henkilöstökulujen lisäksi ostopalveluihin (tietojärjestelmä-, koulutus-, viestintä- ja verkostokulut).
Määrärahasta on varattu 50 000 euroa Ahvenanmaan maakunnan kunnille suoritettaviin korvauksiin tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (1334/2022) tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. Korvaus määräytyy tukihakemusten lukumäärän perusteella ja sen suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi määrärahasta on varattu 30 000 euroa hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta maksettaviin korvauksiin. Kansainvälisiä jäsenmaksuja arvioidaan maksettavan momentilta noin 7 000 euroa.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 78 802 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi noin 60 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 2 000 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (siirto momentille 32.20.50) | -143 |
| EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus (v. 2025 rahoitus) | 597 |
| Julkisen hallinnon automaattinen päätöksenteko (v. 2024 rahoitus) | -1 200 |
| Julkisen hallinnon automaattinen päätöksenteko (v. 2025 rahoitus) | 1 150 |
| SALLI - Sähköisen asioinnin kehittäminen elintarvikeketjussa (v. 2024 rahoitus) (siirto momentille 28.70.01) | -1 009 |
| SALLI - Sähköisen asioinnin kehittäminen elintarvikeketjussa (v. 2025 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.01) | 524 |
| SAMPO - Ruokaviraston maksu-, raportointi- ja saatavien seurantajärjestelmän uudistaminen (v. 2024 rahoitus) (siirto momentille 28.70.01) | -1 000 |
| SAMPO - Ruokaviraston maksu-, raportointi- ja saatavien seurantajärjestelmän uudistaminen (v. 2025 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.01) | 500 |
| Teknologiaympäristöjen uudistaminen -hanke (v. 2024 rahoitus) (siirto momentille 28.70.01) | -243 |
| Toiminnan vahvistaminen (v. 2024 rahoitus) | -5 000 |
| Toiminnan vahvistaminen (v. 2025 rahoitus) | 4 100 |
| Uusien EU- ja muiden tehtävien resursointi (siirto momentilta 30.01.01) | 1 500 |
| Palkkausten tarkistukset | 200 |
| Tuottavuustoimenpiteet (HO 2023) | -740 |
| Yhteensä | -764 |
| 2025 talousarvio | 78 862 000 |
| 2024 talousarvio | 79 626 000 |
| 2023 tilinpäätös | 83 890 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 78,9 milj. euroa, joka on noin 0,8 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahaan sisältyy 4,1 milj. euron kertaluonteinen lisäys viraston toiminnan vahvistamiseen. Ruokavirastolle on kuitenkin linjattu yhteensä 10 milj. euron sopeuttamistarve vuosille 2024—2028. Ruokavirasto on siksi lomauttanut lähes koko henkilöstönsä kahdeksi viikoksi vuonna 2024 ja irtisanoo henkilöstöä. Myös viraston tehtäviä ja toimia joudutaan supistamaan.
Tukien maksatus.Valiokunta pitää vaikeasta tilanteesta huolimatta välttämättömänä, että Ruokavirasto pysyy tavoitteellisessa maataloustukien maksatusaikataulussaan vuonna 2025. Maatalouden heikossa kannattavuustilanteessa korostuu tukien merkitys maksuvalmiuden turvaamisessa. Maksuajankohtien tulee olla tiedossa hyvissä ajoin johdonmukaisesti ja luotettavasti.
Tukijärjestelmän monimutkaistuminen.Saadun selvityksen mukaan kansalliset politiikkatavoitteet monimutkaistivat Suomen tukijärjestelmää vuosille 2023—2027 merkittävästi, mikä vaikeuttaa tukien maksatusta. Kansalliset tavoitteet perustuvat pohjoiseen maatalouteen ja sen erityispiirteisiin, alueiden ja tuotantosuuntien tasapuolisuuteen sekä pyrkimykseen säilyttää mahdollisuuksien mukaan aiempi tukiallokaatio. Lisäksi Etelä- ja Pohjois-Suomen tukijärjestelmät AB- ja C-alueilla ovat erilaiset, ja ne on yhteensovitettava. Suomen CAP-suunnitelmissa on niin sanottuja interventionimikkeitä yhteensä 125, kun esimerkiksi Ruotsissa niitä on vain 50 kappaletta.
Maksatusprosessi vaatii myös useiden toimijoiden (Ruokaviraston CAP-kauden toimeenpanon henkilöstön, tietojärjestelmien kehittämisen ja ylläpidon resurssien, maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden, ELY-keskusten, AVIen sekä Ahvenanmaan toimijoiden) saumatonta yhteistyötä, ja samalla on noudatettava komission tukimaksuille asettamia reunaehtoja.
Valiokunta pitää tilannetta valitettavana, koska Suomen pitkäaikaisena tavoitteena on ollut järjestelmän yksinkertaistaminen. Järjestelmän toimivuuden kannalta yksinkertaistaminen olisi keskeistä, joten kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavan CAP-kauden suunnittelu tulee aloittaa hyvissä ajoin.
Maksatusten turvaaminen.Valiokunta painottaa, että nykytilanteessa maksajavirastokokonaisuuden resurssit ja osaaminen on varmistettava. Näin Suomen rahoitusosuus voidaan täysimääräisesti kotiuttaa kotimaisen maataloustuotannon jatkuvuuden, maaseudun elinvoimaisuuden sekä kokonaisturvallisuuden kannalta kriittisen huoltovarmuuden turvaamiseksi. Luotettava ja toimiva tukihallinto turvaa maatilojen sopeutumista vaihtelevissa taloussuhdanteissa.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 78 862 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) enintään 500 000 euroa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintamenoihin
2) enintään 800 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen tutkimuksissa, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja
3) sisämarkkinaohjelman perustamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 tuella maksettaviin kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyviin menoihin
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) Ruokaviraston yhteydessä toimivien lautakuntien ja muiden vastaavien toimielimien menojen maksamiseen
6) viraston toimintaan liittyvien kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 30 000 euroa hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta maksettaviin korvauksiin.
Määrärahasta on varattu 50 000 euroa tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (1334/2022) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 perusteella kasvintuhoojien kartoitukseen vuosittain myöntämä rahoitus.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 tuella maksettavat sisämarkkinaohjelman mukaiset kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyvät menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 505 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2025 II lisätalousarvio | 505 000 |
| 2025 talousarvio | 78 862 000 |
| 2024 tilinpäätös | 79 626 000 |
| 2023 tilinpäätös | 83 890 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 505 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 1 006 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 300 000 euroa ja vuodelta 2024 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää enintään 500 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen tutkimuksissa, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja.
Selvitysosa:Lisäyksestä 1 000 000 euroa on siirtoa momentilta 30.01.01 hallituksen päättämien uusien tehtävien toimeenpanon varmentamiseksi ja 6 000 euroa siirtoa momentilta 28.01.20 Senaatin Viikin varavoimakontin rakentamis- ja investointipäätökseen liittyviin vuokrakuluihin.
Lisäksi momentin perusteluja on muutettu siten, että vuonna 2025 saa käyttää maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen vuoden 2025 määrärahaa enintään 300 000 euroa ja vuodelta 2024 siirtynyttä määrärahaa enintään 500 000 euroa.
| 2025 III lisätalousarvio | 1 006 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 505 000 |
| 2025 talousarvio | 78 862 000 |
| 2024 tilinpäätös | 79 626 000 |
| 2023 tilinpäätös | 83 890 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 1 006 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 300 000 euroa ja vuodelta 2024 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää enintään 500 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen tutkimuksissa, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja.
20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 5 868 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin
2) eläintautilain (76/2021) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinten hyvinvoinnista annetun lain (693/2023) nojalla eläinten hyvinvoinnin edistämisestä ja eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen
3) kasvinterveyslain (1110/2019) mukaisten korvausten maksamiseen
4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen
5) edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.
Määräraha budjetoidaan Eläinlääkintähuoltolain nojalla kunnille maksettavien korvausten osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella. Muiden siirtomenojen osalta määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Eläinlääkintähuoltolain 23 §:n nojalla maksetaan korvauksia eläinlääkärien eläintautilain (76/2021), eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain (517/2015), eläinten hyvinvoinnista annetun lain (693/2023), eläinten kuljetuksesta annetun lain (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014), eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain (1069/2021) sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) perusteella suorittamista tehtävistä.
Toimijoiden maksut eläintautilain, eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain, eläinten hyvinvoinnista annetun lain ja eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnissä annetun lain nojalla tehdyistä maksullisista kunnaneläinlääkärien suoritteista tuloutuvat momentille 12.30.99.
Kasvintuhoojien hävittämiskustannuksista voidaan kasvinterveydestä annetun lain (1110/2019) nojalla maksaa toimijalle korvauksia, jos kasvintuotannolle aiheutuneet vahingot ovat poikkeuksellisen suuret ja korvaaminen on toimijan elinkeinon jatkamisen kannalta tarpeellista. Korvauksia kasvintuhoojan hävittämiskustannuksista voidaan maksaa myös metsässä kasvavien puiden osalta. Määrärahaa saa käyttää myös kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien kartoitus- ja torjuntatöiden menojen maksamiseen.
Määrärahasta on valtion osuutta 5 818 000 euroa ja EU-osuutta 50 000 euroa. Euroopan unionin rahoitusosuus eläintautien ja kasvintuhoojien torjunnasta tuloutuu momentille 12.30.04.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Eläinlääkintähuoltolain nojalla maksettavat korvaukset | 4 400 000 |
| Eläintautitorjunnan ja eläinsuojelun menot | 1 368 000 |
| Kasvintuhoojien torjunta | 100 000 |
| Yhteensä | 5 868 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 4 450 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 1 418 000 euroa.
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 5 868 000 |
| 2024 I lisätalousarvio | 45 200 000 |
| 2024 talousarvio | 5 868 000 |
| 2023 tilinpäätös | 18 560 132 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 5 868 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin
2) eläintautilain (76/2021) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinten hyvinvoinnista annetun lain (693/2023) nojalla eläinten hyvinvoinnin edistämisestä ja eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen
3) kasvinterveyslain (1110/2019) mukaisten korvausten maksamiseen
4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen
5) edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.
Määräraha budjetoidaan Eläinlääkintähuoltolain nojalla kunnille maksettavien korvausten osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella. Muiden siirtomenojen osalta määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 58/2025 vp (28.5.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 1 600 000 euroa eläintautilain (76/2021) 85 §:n mukaisten tuotannonmenetyskorvausten maksamiseen turkistarhoille.
Selvitysosa:Määrärahan lisäys ja perustelujen täydennys mahdollistavat määrärahan käytön eläintautilain (76/2021) 85 §:n mukaisten tuotannonmenetyskorvausten maksamiseksi turkistarhoille.
| 2025 II lisätalousarvio | 1 600 000 |
| 2025 talousarvio | 5 868 000 |
| 2024 tilinpäätös | 47 643 284 |
| 2023 tilinpäätös | 18 560 132 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2025 vp (19.6.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 1 600 000 euroa eläintautilain (76/2021) 85 §:n mukaisten tuotannonmenetyskorvausten maksamiseen turkistarhoille.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 5 600 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu kunnille eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla maksettavien lakisääteisten korvausten kasvusta.
| 2025 III lisätalousarvio | 5 600 000 |
| 2025 II lisätalousarvio | 1 600 000 |
| 2025 talousarvio | 5 868 000 |
| 2024 tilinpäätös | 47 643 284 |
| 2023 tilinpäätös | 18 560 132 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 5 600 000 euroa.
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 350 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki)
2) vuonna 2024 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen
3) sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on lainvoimaisen päätöksen perusteella oikeutettu, mutta joihin liittyvä määräraha ei ole enää käytettävissä.
Määrärahasta 4 000 000 euroa on varattu tukien täytäntöönpanoon liittyvien, ennakoidun tukimenekin ylittävien, tukien ja tukitasojen muutostarpeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena ja kohdan 3) osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Maa- ja puutarhatalouden kansallista tukea maksetaan EU:n lainsäädännön perusteella ja sen asettamissa rajoissa. Kansallinen tuki on sovitettu yhteen EU:n kokonaan ja osittain rahoittamien tukijärjestelmien (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaukset ja eläinten hyvinvointikorvaukset) kanssa. Tuki turvaa osaltaan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Tukijärjestelmiä ovat Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki ja eräät muut kansalliset tuet.
Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhataloudelle komission hyväksymän tukiohjelman perusteella. Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella. Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita kansallisia tukia.
Määrärahaa voidaan käyttää myös sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on oikeutettu esimerkiksi valitusprosessiin liittyvien lainvoimaisten päätösten perusteella, mutta joihin osoitettu määräraha ei ole enää käytettävissä.
Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2023—2025 (milj. euroa)
| 2023 toteutuma |
2024 arvio |
2025 arvio |
|
| Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle | 354,8 | 348,0 | 346,0 |
| Etelä-Suomen kansallinen tuki | 17,0 | 16,7 | 16,5 |
| Pohjoinen tuki | 328,6 | 321,8 | 322,2 |
| Muu kansallinen tuki | 9,2 | 9,5 | 7,3 |
| 2025 talousarvio | 350 000 000 |
| 2024 talousarvio | 350 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 350 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 350 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki)
2) vuonna 2024 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen
3) sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on lainvoimaisen päätöksen perusteella oikeutettu, mutta joihin liittyvä määräraha ei ole enää käytettävissä.
Määrärahasta 4 000 000 euroa on varattu tukien täytäntöönpanoon liittyvien, ennakoidun tukimenekin ylittävien, tukien ja tukitasojen muutostarpeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena ja kohdan 3) osalta maksatuspäätösperusteisena.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vuoden 2024 talousarvion kaksivuotiseen siirtomäärärahaan sisältyvä 4 000 000 euron varaus tukien täytäntöönpanoon liittyvien, ennakoidun tukimenekin ylittävien, tukien ja tukitasojen muutostarpeisiin peruutetaan käyttämättömänä.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2025 III lisätalousarvio | — |
| 2025 talousarvio | 350 000 000 |
| 2024 tilinpäätös | 350 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 350 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 000 000 euroa.
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 524 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/2115 mukaisten suorien tukien maksamiseen
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista ja muista asetuksen mahdollistamista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) muiden kuin kohdissa 1) ja 2) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukien maksamiseen
4) vuonna 2024 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen
5) niiden Suomen velvoitteiden maksamiseen, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission delegoitu asetus (EU) N:o 2022/127 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperusteisena EU-markkinatuen osalta.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon yhteisen maatalouspolitiikan perusteella maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet, jotka rahoitetaan kokonaan EU:n varoista. Momentilta on mahdollista maksaa myös vuonna 2024 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjä EU-tulotukia ja EU-markkinatukia.
EU:n suorat tuet turvaavat omalta osaltaan maataloustuotannon kannattavuutta ja muiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Suorien tukien ehdollisuusjärjestelmä sisältää ympäristöön, ilmastoon, kansanterveyteen sekä eläinten ja kasvien hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä perusvaatimuksia. Ekojärjestelmän osuus on vähintään 16,5 % EU-tulotuesta. Uudelleenjakotulotuki, jonka osuus suorista tuista on 5,0 % edistää suorien tukien tasapainoisempaa jakautumista pienille ja keskisuurille tiloille.
Nuorten viljelijöiden tulotuen osuus on 2,5 % ja tuotantosidonnaisen tulotuen osuus on 19,4 % EU:n suorien tukien enimmäismäärästä.
Momentilta maksettavan EU:n yksityisen varastoinnin tuen arvioidaan pysyvän vuoden 2024 tasolla.
Momentilta on mahdollisuus maksaa myös niitä Suomen velvoitteita, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 2022/127 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta kokonaan kansallisesti.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.
EU-tulotuki ja EU-markkinatuet vuonna 2025 käyttökohteittain (euroa)
| EU-tulotuki1), josta | 523 000 000 |
| — Perustulotuki | 296 000 000 |
| — Uudelleenjakotulotuki | 26 200 000 |
| — Ekojärjestelmätuki | 86 000 000 |
| — Nuorten viljelijöiden tulotuki | 13 100 000 |
| — Tuotantosidonnainen tulotuki | 101 700 000 |
| EU-markkinatuet (EU-yksityisen varastoinnin tuki) | 1 200 000 |
| Yhteensä | 524 200 000 |
1) Tukikelpoisten eläinten ja pinta-alojen määrät vaikuttavat määrärahan jakautumiseen EU-tulotuen eri tukimuotojen välillä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tukiohjelman toteuttamiseen liittyvä muutos | 1 800 |
| Yhteensä | 1 800 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 524 200 000 |
| 2024 talousarvio | 522 400 000 |
| 2023 tilinpäätös | 424 371 619 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 524 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/2115 mukaisten suorien tukien maksamiseen
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista ja muista asetuksen mahdollistamista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) muiden kuin kohdissa 1) ja 2) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukien maksamiseen
4) vuonna 2024 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen
5) niiden Suomen velvoitteiden maksamiseen, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission delegoitu asetus (EU) N:o 2022/127 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperusteisena EU-markkinatuen osalta.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksellä varaudutaan maksamaan EU:n kokonaan rahoittamat suorat pinta-alatulotuet tukivuoden aikana mahdollisimman täysimäärisesti. Lisäys on tarkoitus käyttää EU:n suorien tulotukien ekojärjestelmätuen maksuun. Lisäys on kertaluonteinen ja voidaan toteuttaa Suomen EU:n suorien tukien kehyksen enimmäismäärän rajoissa.
| 2025 III lisätalousarvio | 10 000 000 |
| 2025 talousarvio | 524 200 000 |
| 2024 tilinpäätös | 517 412 934 |
| 2023 tilinpäätös | 424 371 619 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.
43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 275 716 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomen sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2116) artiklojen 55 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 56 (maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavista takaisinperinnöistä) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien yhteisten tai rahastokohtaisten säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Mikäli Suomen CAP-suunnitelmaan 2023—2027 kohdistuvaa vuoden 2024 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2025.
Selvitysosa:Ympäristökorvaukset, luonnonmukaisen tuotannon korvaus, neuvontakorvaus ja ei-tuotannollisten investointien korvaus ovat osa Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa (CAP-suunnitelma).
Ympäristökorvaukset jaetaan ympäristösitoumuksiin ja ympäristösopimuksiin. Sitoumus on viisivuotinen. Ympäristökorvausten toimenpiteet on sovitettu yhteen suorien tukien ekojärjestelmiin, jotta järjestelmien toimenpiteet olisivat vaaditusti erilaisia. Kohdentaminen on lohkokohtaista, ei alueellista. Luonnonmukaisen tuotannon sitoumus voi kattaa tilan kasvintuotannon ja kotieläintuotannon. Sitoumus on viisivuotinen. Toimenpide toteuttaa luomuohjelmaa sekä Pellolta pöytään -strategiaa. Neuvontatoimenpiteessä myönnetään korvaus tehdystä neuvontapalvelusta hyväksytyille neuvojille. Ei-tuotannollisina investointeina tuetaan kosteikkojen perustamista. Ei-tuotannollisten investointien edellytyksenä on ympäristökorvauksen mukaisen ympäristösopimuksen tekeminen investoinnin jälkeen kohteen hoidon varmistamiseksi. CAP-suunnitelman mukaiseen järjestelmään on sitoutunut 77 % viljelijöistä ja sitoumusala yhteensä on 90 % käytettävissä olevasta maatalousmaasta.
Vuonna 2025 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 275 716 000 euroa, josta EU:n rahoitusosuutta on 123 331 000 euroa ja kansallista osuutta 152 385 000 euroa. EU:n rahoitusosuus CAP-suunnitelmassa on 43 %.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.
Rahoituskauden 2023—2027 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)
| 2023—2027 rahoituskehys | Määräraha | |||||
| Toimenpide | EU | Valtio | Julkinen yhteensä |
2023 maksettu |
2024 budjetoitu |
2025 esitys1) |
| Ympäristökorvaukset | 428,855 | 568,483 | 997,338 | 102,523 | 199,468 | 188,630 |
| Luonnonmukainen tuotanto | 163,662 | 216,948 | 380,610 | 37,747 | 76,122 | 76,122 |
| Neuvonta | 17,136 | 22,716 | 39,852 | 15,976 | 7,970 | 7,964 |
| Ei-tuotannolliset investoinnit | 6,450 | 8,550 | 15,000 | - | 3,000 | 3,000 |
| Yhteensä | 616,103 | 816,697 | 1 432,800 | 156,246 | 286,560 | 275,716 |
1) Osa momentin CAP-suunnitelmaan liittyvistä menoista maksetaan aiemmilta vuosilta siirtyneestä määrärahasta.
Vuonna 2025 saa tehdä CAP-suunnitelmaan kohdistuvia uusia ympäristösitoumuksia ja -sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuodelta 2024 siirtyneestä valtuudesta.
CAP-suunnitelman ympäristökorvausten ja luonnonmukaisen tuotannon valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)
| 20251) | 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset ja sopimukset | 270,852 | 270,852 | 270,852 | - | - | 812,556 |
| — ympäristökorvaukset | 198,730 | 198,730 | 198,730 | - | - | 596,190 |
| — luonnonmukainen tuotanto | 72,122 | 72,122 | 72,122 | - | - | 216,366 |
| Vuonna 2025 tehtävät sitoumukset ja sopimukset | 5,000 | 5,000 | 5,000 | 5,000 | 5,000 | 25,000 |
| — ympäristökorvaukset | 1,000 | 1,000 | 1,000 | 1,000 | 1,000 | 5,000 |
| — luonnonmukainen tuotanto | 4,000 | 4,000 | 4,000 | 4,000 | 4,000 | 20,000 |
| Menot yhteensä | 275,852 | 275,852 | 275,852 | 5,000 | 5,000 | 837,556 |
1) Osa momentin CAP-suunnitelmaan liittyvistä menoista maksetaan aiemmilta vuosilta siirtyneestä määrärahasta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| HO-säästön toimeenpano (HO 2023) | -11 100 |
| Yhteensä | -11 100 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 275 716 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 49 000 000 |
| 2024 talousarvio | 286 816 000 |
| 2023 tilinpäätös | 286 560 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 275 716 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomen sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2116) artiklojen 55 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 56 (maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavista takaisinperinnöistä) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien yhteisten tai rahastokohtaisten säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Mikäli Suomen CAP-suunnitelmaan 2023—2027 kohdistuvaa vuoden 2024 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2025.
44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 479 815 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä Suomen CAP-suunnitelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavien luonnonhaittakorvausten maksamiseen
2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomen sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2116) artiklojen 55 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 56 (maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavista takaisinperinnöistä) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien yhteisten tai rahastokohtaisten säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Luonnonhaittakorvaukset ovat osa Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa (CAP-suunnitelma). Luonnonhaittakorvauksien tavoitteena on turvata maataloustuotannon jatkuminen pohjoisesta sijainnista aiheutuvista epäsuotuisista ilmasto-oloista huolimatta ja estää maatalousmaan hylkääminen viljelykäytöstä maksamalla korvausta näissä oloissa toimiville viljelijöille. Luonnonhaittakorvauksia voidaan maksaa EU:ssa epäsuotuisilla alueilla sijaitsevilla tiloille. Koko Suomi katsotaan epäsuotuisaksi alueeksi. Luonnonhaittakorvaukset ovat yksivuotisia.
EU:n rahoitusosuus CAP-suunnitelmassa on 43 %. Lisäksi määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamia luonnonhaittakorvauksia.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.
Luonnonhaittakorvausjärjestelmän vuoden 2025 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)
| Yhteensä, josta | 479 815 000 |
| — EU-osuus | 76 130 000 |
| — valtion osuus | 83 917 000 |
| — kokonaan kansallisesti rahoitettava luonnonhaittakorvaus | 319 768 000 |
Rahoituskauden 2023—2027 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)
| 2023—2027 rahoituskehys | Määräraha | ||||||
| Toimenpide | EU | Valtio | Kokonaan kansallinen |
Julkinen yhteensä |
2023 maksettu |
2024 budjetoitu |
2025 esitys1) |
| Luonnonhaittakorvaukset | 381,406 | 505,584 | 1 596,154 | 2 483,144 | 466,582 | 496,815 | 479,815 |
1) Osa momentin CAP-suunnitelmaan liittyvistä menoista maksetaan aiemmilta vuosilta siirtyneestä määrärahasta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| HO-säästön toimeenpano (HO 2023) | -17 000 |
| Yhteensä | -17 000 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 479 815 000 |
| 2024 II lisätalousarvio | 74 000 000 |
| 2024 talousarvio | 496 815 000 |
| 2023 tilinpäätös | 495 884 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 479 815 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä Suomen CAP-suunnitelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavien luonnonhaittakorvausten maksamiseen
2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomen sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2116) artiklojen 55 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 56 (maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavista takaisinperinnöistä) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien yhteisten tai rahastokohtaisten säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 11 005 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/2115 mukaisesti mehiläishoitoalan toimenpiteistä aiheutuviin menoihin
3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/2115 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen
4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti koulujakelujärjestelmästä aiheutuviin menoihin sekä koulujakelujärjestelmän liitännäis-, arviointi- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niihin liittyviin kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Momentilta maksettaviin koulujakelujärjestelmän liitännäis-, arviointi- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niiden kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu momentille 30.01.29.
Selvitysosa:Momentilta rahoitetaan EU:n maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien menoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1144/2014) perusteella.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 2021/2115) tarkoitettuun mehiläishoitoalan toimenpiteiden edistämiseen arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 50 %.
Tuottajien muodostamille hedelmä- ja vihannesalan markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2115) perusteella.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 1308/2013) tarkoitettuihin koulujakelujärjestelmään ja sen liitännäis-, arviointi- ja tiedotustoimenpiteisiin arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 100 %.
Koulujakelujärjestelmän liitännäis-, arviointi- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niiden kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäverokustannukset, joita EU ei korvaa, on otettu huomioon momentilla 30.01.29.
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.
Vuoden 2025 määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Yhteensä, | josta EU:n osuus | |
| Menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella (EU 1144/2014) | 2 200 000 | 2 200 000 |
| Mehiläishoitoalan toimenpiteet (EU 2021/2115) | 400 000 | 200 000 |
| Tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmat (EU 2021/2115) | 4 000 000 | 4 000 000 |
| Koulujakelujärjestelmä (EU 1308/2013) | 4 405 000 | 4 405 000 |
| — josta koulujakelujärjestelmätuki | 4 154 000 | 4 154 000 |
| — josta liitännäis-, arviointi- ja tiedotustoimenpiteet | 251 000 | 251 000 |
| Yhteensä | 11 005 000 | 10 805 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 10 754 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 251 000 euroa.
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 11 005 000 |
| 2024 talousarvio | 11 005 000 |
| 2023 tilinpäätös | 11 030 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 11 005 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen
2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/2115 mukaisesti mehiläishoitoalan toimenpiteistä aiheutuviin menoihin
3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/2115 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen
4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti koulujakelujärjestelmästä aiheutuviin menoihin sekä koulujakelujärjestelmän liitännäis-, arviointi- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niihin liittyviin kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Momentilta maksettaviin koulujakelujärjestelmän liitännäis-, arviointi- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niiden kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu momentille 30.01.29.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella peruutetaan 496 000 euroa.
Vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella peruutetaan 2 200 000 euroa.
Selvitysosa:Vuosien 2023 ja 2024 talousarvioissa myönnetyistä kolmevuotisista siirtomäärärahoista menekinedistämiseen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolelle aiheutuviin menoihin peruutetaan käyttämättä jäävät osuudet (EU-osuus 100 %).
Määrärahojen peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2025 III lisätalousarvio | — |
| 2025 talousarvio | 11 005 000 |
| 2024 tilinpäätös | 11 005 000 |
| 2023 tilinpäätös | 11 030 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella peruutetaan 496 000 euroa.
Vuoden 2024 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella peruutetaan 2 200 000 euroa.
47. Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 4 603 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion avustuksesta ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 868/2023) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden valtionavustuksiin
2) elintarvikemarkkinatoimien rahoittamiseen
3) kansallisiin ja kansainvälisiin toimenpiteisiin, joilla edistetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumista
4) ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskeviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin uusien innovaatioiden kehittämiseksi
5) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää valtionavustusta myös julkisyhteisöille.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien kansallisten tai kansainvälisten toimenpiteiden rahoittamiseen. Määrärahalla tuetaan lisäksi luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä sekä luonnontuotealan kehittämistä. Lisäksi määrärahalla tuetaan ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskevia kehittämis- ja kokeiluhankkeita uusien innovaatioiden kehittämiseksi sekä hallitusohjelman mukaisesti elintarvikemarkkinatoimien edistämistä (HO 2023).
Ruokaketjun kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla voidaan tukea myös laajoja valtakunnallisia hankkeita.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 2 800 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 1 803 000 euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 1 800 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Elintarvikeattasea Soulin suurlähetystöön (v. 2024 rahoitus) (siirto momentilta 24.01.01) | 305 |
| Elintarvikeattasea Soulin suurlähetystöön (v. 2025 rahoitus) (siirto momentille 24.01.01) | -284 |
| Elintarvikemarkkinatoimet (v. 2024 rahoitus) (HO 2023) | -4 000 |
| Elintarvikemarkkinatoimet (v. 2025 rahoitus) (HO 2023) | 2 300 |
| Yhteensä | -1 679 |
| 2025 talousarvio | 4 603 000 |
| 2024 talousarvio | 6 282 000 |
| 2023 tilinpäätös | 5 637 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 7 603 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 3 000 000 euroa talousarvioesityksen 4 603 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 30.01.40 elintarvikeviennin edistämiseen ja ruoka-alan arvoketjujen kehittämiseen.
| 2025 talousarvio | 7 603 000 |
| 2024 talousarvio | 6 282 000 |
| 2023 tilinpäätös | 5 637 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentille esitetään noin 7,6 milj. euroa, joka on noin 1,3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahaa käytetään elintarvikemarkkinatoimenpiteiden ja ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien toimenpiteiden rahoittamiseen, kasvuohjelman ja ruoantuotannon strategian valmisteluun ja toimeenpanoon sekä viennin edellytysten vahvistamiseen. Hallinnonalan viennin edistämistä valiokunta käsittelee mietinnössään momentin 30.01.40 kohdalla.
Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoituksella tuetaan myös luomu- ja lähiruoan kehittämisohjelman mukaisia toimenpiteitä ja luonnontuotealan kehittämistä. Luomumarkkinat tulee saada toimimaan, jotta turvataan alkutuotanto ja luomuosaaminen. Vienninedistäminen on myös luomualalle keskeinen tuottajahintaa korottava tekijä.
Samalla on kuitenkin tärkeää edistää lyhyitä hankintaketjuja ja julkisten ammattikeittiöiden lähiruoan käyttöä. Etenkin julkisissa hankinnoissa ja ammattikeittiöissä tarvitaan hankintaosaamisen parantamista, jotta tavoitteet ja konkreettiset toimet kohtaavat.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 7 603 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion avustuksesta ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 868/2023) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden valtionavustuksiin
2) elintarvikemarkkinatoimien rahoittamiseen
3) kansallisiin ja kansainvälisiin toimenpiteisiin, joilla edistetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumista
4) ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskeviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin uusien innovaatioiden kehittämiseksi
5) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää valtionavustusta myös julkisyhteisöille.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
49. Alkutuotannon tuotantopanosomavaraisuuden lisääminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ravinnekierrätyksen edistäminen biokaasutuotannolla (HO 2019) | -5 000 |
| Yhteensä | -5 000 |
| 2025 talousarvio | — |
| 2024 talousarvio | 5 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 4 000 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 191/2024 vp (21.11.2024)
Momentille myönnetään 2 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kasvualusta- ja kuivikemateriaaleja koskevan tiekartan valmisteluun ja siihen liittyviin selvityksiin
2) kasvualusta- ja kuivikemateriaaleja koskeviin kehittämis-, kokeilu- ja investointihankkeisiin sekä viestintään
3) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Momentti palautetaan talousarvioesitykseen.
Määräraha on siirtoa momentilta 30.01.40.
Määrärahalla turvataan kotimaisten kuivike- ja kasvualustamateriaalien saatavuutta, lisätään alan osaamista, tuotekehitystä ja tuotantoa sekä edistetään omavaraisuutta.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 1,5 milj. euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 0,9 milj. euroa.
Määrärahasta käytetään arviolta 0,4 milj. euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Momentin nimike on muutettu.
| 2025 talousarvio | 2 400 000 |
| 2024 talousarvio | 5 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 4 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 2 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kasvualusta- ja kuivikemateriaaleja koskevan tiekartan valmisteluun ja siihen liittyviin selvityksiin
2) kasvualusta- ja kuivikemateriaaleja koskeviin kehittämis-, kokeilu- ja investointihankkeisiin sekä viestintään
3) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 1 900 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää tuen maksamiseen kierrätettäviä biomassoja vastaanottaville ja käsitteleville laitoksille.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 900 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys on vuoden 2023 talousarvioon sisältyneen ravinnekierrätyksen edistämiseen biokaasutuotannolla osoitetun peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2025 III lisätalousarvio | 1 900 000 |
| 2025 talousarvio | 2 400 000 |
| 2024 tilinpäätös | 5 000 000 |
| 2023 tilinpäätös | 4 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentille myönnetään lisäystä 1 900 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää tuen maksamiseen kierrätettäviä biomassoja vastaanottaville ja käsitteleville laitoksille.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 900 000 euroa.
60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen
2) niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Budjettisiirrolla katetaan niitä maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja, joiden määrää ei voida tarkkaan arvioida odotettavissa olevien markkinahäiriöiden riskin vuoksi. Mikäli nämä menot ovat suuremmat kuin budjettisiirto, ne katetaan rahaston omasta pääomasta.
| 2025 talousarvio | 400 000 |
| 2024 talousarvio | 400 000 |
| 2023 tilinpäätös | 400 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen
2) niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
62. Eräät valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 6 367 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä maksettavaan valtionavustukseen (VNA 998/2017)
2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionavustuksiin (VNA 166/2005)
3) valtionavustusten myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun ja erikoistumiskoulutuksen ohjaukseen
4) valtionavustusten myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tavoitteena on varmistaa, että tiloilla kuolleet tuotantoeläimet hävitetään sivutuoteasetuksen (EU:n asetus 1069/2009) vaatimusten mukaisesti.
Valtionavustuksia on tarkoitus myöntää eläinsuojelujärjestöille ja Helsingin yliopistolle eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun ja erikoistumiskoulutuksen ohjaukseen. Lisäksi valtionavustusta myönnetään Tampereen yliopistolle (FHAIVE, vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille) eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen ja siihen liittyvään koulutukseen sekä eläinkokeita korvaavien menetelmien validointiin.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittäminen | 5 080 000 |
| Valtionavustukset valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille | 87 000 |
| Valtionavustus Helsingin yliopistolle | 900 000 |
| Valtionavustus Tampereen yliopistolle, FHAIVE | 300 000 |
| Yhteensä | 6 367 000 |
Määrärahasta käytetään arviolta 300 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Afrikkalaisen sikaruton riskin pienentäminen, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Yhteensä | -100 |
| 2025 talousarvio | 6 367 000 |
| 2024 talousarvio | 6 467 000 |
| 2023 tilinpäätös | 6 467 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Afrikkalainen sikarutto on vakava, lakisääteisesti vastustettava eläintauti, joka on suuri taloudellinen uhka Suomen sikataloudelle ja lihateollisuudelle. Sen torjunta vaatii pitkäjänteistä kansainvälistä ja poikkihallinnollista yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän, riista-asiantuntijoiden ja metsästäjien välillä.
Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa villisioista aiheutuvan afrikkalaisen sikaruton riskin pienentämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 6 467 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä maksettavaan valtionavustukseen (VNA 998/2017)
2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionavustuksiin (VNA 166/2005)
3) valtionavustusten myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun ja erikoistumiskoulutuksen ohjaukseen
4) valtionavustusten myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää valtionavustusten myöntämiseen käytettäväksi afrikkalaisen sikaruton ehkäisyyn, varautumiseen ja torjuntaan.
Selvitysosa:Perustelujen täydennys mahdollistaa määrärahan käytön valtionavustusten myöntämiseen, joilla kehitetään suomalaisten sikatilojen tautisuojausta ja muita toimenpiteitä afrikkalaisen sikaruton ehkäisemiseksi.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2025 III lisätalousarvio | — |
| 2025 talousarvio | 6 467 000 |
| 2024 tilinpäätös | 6 467 000 |
| 2023 tilinpäätös | 6 467 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää valtionavustusten myöntämiseen käytettäväksi afrikkalaisen sikaruton ehkäisyyn, varautumiseen ja torjuntaan.