Talousarvioesitys 2025
40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 109/2024 vp (23.9.2024)
Momentille myönnetään 122 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamisavustusten sekä maatalouden investointiavustusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomen sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2116) artiklojen 55 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 56 (maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavista takaisinperinnöistä) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien yhteisten tai rahastokohtaisten säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen
3) kokonaan kansallisesti rahoitettavien biokaasu-, lannankäsittely-, ravinnekierrätys- ja hiilensidontainvestointitukien maksamiseen
4) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Vuonna 2025 saa tehdä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 perusteella Manner-Suomessa myönnettävien avustusten myöntämispäätöksiä 117 000 000 eurolla.
Mikäli Suomen CAP-suunnitelmaan 2023—2027 kohdistuvaa vuoden 2024 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2025.
Selvitysosa:Nuoren viljelijän aloittamisavustukset sekä maatalouden investointiavustukset ovat osa Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa (CAP-suunnitelma). Avustuksilla parannetaan maatalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä, pienennetään tilanpidon aloittamiseen liittyvää taloudellista riskiä sekä osaltaan turvataan maataloustuotannon jatkumista. Investointeja tuetaan momentilta myönnettävien osarahoitteisten avustusten lisäksi korkotuella (mom. 30.10.41) sekä maatilatalouden kehittämisrahastosta myönnettävillä kansallisilla valtiontakauksilla.
CAP-suunnitelmaa toteutettavien avustusten myöntämispäätösten kokonaismääräksi vuonna 2025 arvioidaan 117 000 000 euroa. Tästä määrästä aloittamisavustuksia arvioidaan olevan 10 000 000 euroa ja investointiavustuksia 107 000 000 euroa. EU:n rahoitusosuus CAP-suunnitelmassa on 43 %.
Vuoden 2025 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)
| Yhteensä, josta | 122 200 000 |
| — EU-osuus | 52 288 000 |
| — valtion osuus | 69 312 000 |
| — kokonaan kansallisesti rahoitettavat investoinnit | 600 000 |
Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.
CAP-suunnitelman maatalouden aloittamis- ja investointiavustusten valtuuden käytöstä aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)
| 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | Yhteensä vuodesta 2025 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2025 tehdyt sitoumukset1) | 53,1 | 12,2 | 4,6 | - | 69,9 |
| Vuoden 2025 sitoumukset | 61,0 | 46,8 | 9,2 | - | 117,0 |
| Menot yhteensä | 114,1 | 59,0 | 13,8 | - | 186,9 |
1) Osa momentin CAP-suunnitelmaan liittyvistä menoista maksetaan vuodelta 2024 siirtyvällä määrärahalla. Maaseutuohjelman 2014—2020 (sis. siirtymäkausi 2021—2022 ja maaseuturahaston elpymisväline) valtuuden käytöstä aiheutuvat menot maksetaan aiemmilta vuosilta siirtyvästä määrärahasta.
Rahoituskauden 2023—2027 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)
| 2023—2027 rahoituskehys | Määräraha | ||||
| Toimenpide | EU | Valtio | Julkinen yhteensä |
2024 budjetoitu |
2025 esitys |
| Aloittamis- ja investointiavustukset | 227,040 | 300,960 | 528,000 | 111,800 | 121,600 |
Momentille biokaasu-, lannankäsittely-, ravinnekierrätys- ja hiilensidontainvestointien maksamiseen osoitettu määräraha on osa saaristomeriohjelman toteuttamista.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 122 100 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 100 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| CAP-suunnitelman mukainen rahoituksen ajoittumisen muutos | 9 800 |
| Maaseuturahaston elpymisväline (NGEU), rahoituksen päättyminen | -2 500 |
| Yhteensä | 7 300 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2025 talousarvio | 122 200 000 |
| 2024 talousarvio | 114 900 000 |
| 2023 tilinpäätös | 135 500 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2024 vp (11.12.2024)
Momentilta esitetään 122,2 milj. euroa, jolla toteutetaan keskeistä osaa Suomen CAP-suunnitelmasta. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) säädökset määrittävät vahvasti maatalouden tukien myöntämisen edellytyksiä ja tavoitteita.
Valiokunta korostaa, että tuotannolliset investoinnit ovat edellytys maatalouden ja ruoantuotannon jatkuvuudelle. Suomalaisen maataloustuotannon korkeat tuotantokustannukset ovat kilpailuhaitta, ja tilojen rakennekehityksen myötä investoinnit ovat yhä suurempia sekä kalliimpia. Investoimalla tilat ottavat käyttöön myös uutta teknologiaa, jolla parannetaan tuotannon tehokkuutta ja uusia entistä kestävämpiä tuotantotapoja.
Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota Valtiontalouden tarkastusviraston raporttiin maatalouden investointituista1). Tarkastuksessa ei pystytty arvioimaan investointien vaikuttavuutta siten kuin oli tarkoitus. Investointitukien vaikutuksista tarvitaan uutta tietoa, jotta tuen käyttöä olisi mahdollista arvioida nykyistä tarkemmin ja kehittää seuraavan CAP-kauden politiikkatoimia. Määrärahojen niukentuessa tukea on pystyttävä ohjaamaan entistä tarkkarajaisemmin ja vaikuttavimpiin kohteisiin.
Biokaasutuotannon edistäminen.Valiokunta pitää tarpeellisena, että momentilta maksetaan investointitukea myös biokaasutuotantoon. Hajautettu maatiloilla tapahtuva biokaasutuotanto parantaa sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineiden huoltovarmuutta sekä lannan ravinteiden käyttökelpoisuutta ja omavaraisuutta.
Hallitusohjelman mukaisesti tulee huolehtia kannustavasta rahoituksesta biokaasutuotannon lisäämiseksi. Biokaasun käyttöä voidaan lisätä etenkin raskaassa liikenteessä ja merenkulussa. Tärkeää on myös huolehtia biokaasulaitosten hallinnollisen taakan ja maksujen minimoimisesta sekä siitä, että hallinnollisen vastuun jakautuminen eri hallinnonaloille ei vaikeuta tukien hyödyntämistä.
Ravinnekiertotuki.Valiokunta nostaa lisäksi esiin ns. ravinnekiertotuen2) (momentti 30.20.49). Se on toimintatuki biokaasulaitoksille, jotka vastaanottavat kotieläinten lantaa ja vesikasvillisuuden biomassaa ja tuottavat niistä biokaasua ja markkinoille saatettavia jalostettuja lannoitevalmisteita. Tuen tavoitteena on mm. siirtää kotieläintuotantoon keskittyneiltä alueilta (kuten Saaristomeren valuma-alueelta) ylimääräisiä ravinteita käytettäväksi alijäämäalueilla ja tuoda kierrätyslannoitteet laajemman käyttäjäkunnan saataville. Samalla vähennetään riippuvuutta tuontilannoitteista.
Valiokunta painottaa, että tuen toimivuutta tulee seurata ja arvioida mahdollisia asetuksen muutostarpeita, esimerkiksi teknologianeutraaliuden osalta, ennen kuin loput määrärahasta avataan hakuun. Uudessa hakukierroksessa tulee ottaa huomioon saadut kokemukset ja mahdolliset korjaustarpeet.
Valiokunta pitää tarpeellisena, että hallitus jatkaa Saaristomeri-ohjelman rahoitusta. Ohjelman tavoitteena on poistaa valuma-alueen hajakuormitusta siten, että alue voidaan poistaa Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien ns. hot-spot-listalta viimeistään vuonna 2027. Ohjelmaa toteutetaan yhdessä ympäristöministeriön kanssa, joten valiokunta käsittelee asiaa myös mietintönsä pääluokassa 35 (momentilla 35.10.61). Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toimilla tavoitellaan muun muassa kuormituksen vähentämistä, eläinperäisen ravinteen kiertoa ja maaperän pidätyskyvyn parantamista.
Vaikuttavuuden lisäämiseksi valiokunta korostaa mittakaavaltaan merkittävimpien toimijoiden aktivoimista ja neuvontaa, koska toimenpiteiden toteuttaminen on vapaaehtoista. Tärkeää on myös, että avustuksia ohjataan kriteereillä, jotka painottavat asetettuja tavoitteita tukevia investointeja.
Eduskunnan kirjelmä EK 34/2024 vp (20.12.2024)
Momentille myönnetään 122 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamisavustusten sekä maatalouden investointiavustusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomen sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2116) artiklojen 55 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 56 (maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavista takaisinperinnöistä) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien yhteisten tai rahastokohtaisten säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen
3) kokonaan kansallisesti rahoitettavien biokaasu-, lannankäsittely-, ravinnekierrätys- ja hiilensidontainvestointitukien maksamiseen
4) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.
Vuonna 2025 saa tehdä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 perusteella Manner-Suomessa myönnettävien avustusten myöntämispäätöksiä 117 000 000 eurolla.
Mikäli Suomen CAP-suunnitelmaan 2023—2027 kohdistuvaa vuoden 2024 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2025.
III lisätalousarvioesitys HE 152/2025 vp (10.10.2025)
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 45 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2025 III lisätalousarvio | — |
| 2025 talousarvio | 122 200 000 |
| 2024 tilinpäätös | 130 650 000 |
| 2023 tilinpäätös | 135 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 38/2025 vp (14.11.2025)
Vuoden 2023 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 45 000 000 euroa.